Hyppää pääsisältöön

Bongasitko nämä 10 virhettä Heroes of the Baltic Sea -sarjasta?

Heroes of the Baltic Sea Yle Areenassa nyt. Heroes of the Baltic Sea heroes of the baltic sea

Yle TV2:n Heroes of the Baltic Sea -sarja yhdistää historiallista draamaa ja nykypäivän seikkailurealitya. 1400-luvulle sijoittuvaan historialliseen draamaan on kuitenkin ujutettu tietoisesti epäkohtia, jotka ovat herättäneet aktiivista keskustelua myös julkisuudessa.

Ohjelman tuottaja Riikka Takila kertoo, että sarjan draamaosuuteen on tahallisesti tuotu aikakaudelle kuulumattomia esineitä ja tapahtumia.

”Sarja on käsikirjoittajien, ohjaajan sekä taiteellisen työryhmän tulkinta keskiajasta. Monia asioita on dramatisoitu vahvastikin, sillä Heroes of the Baltic Sea on seikkailusarja, ei dokumentti tai opetusohjelma. Lisätäksemme liekkejä seikkailuun ja tarinallisista syistä johtuen olemme tehneet joitakin harkittuja poikkeamia.”

Esimerkiksi sarjan ensimmäisessä kohtauksessa Tommi Korpelan näyttelemän kapteeni Vromen kädessä nähdään kaukoputki, joka keksittiin vasta 1600-luvulla. Vromen ohjaama laiva on joutunut kahden tulen väliin: edessä odottaa myrsky, perässä purjehtivat merirosvot.

”Tässä peruste oli puhtaasti tarinallinen: ilman kaukoputkea kapteeni ei tietäisi näistä uhista”, Takila selventää.

Myös sarjassa nähdyissä purjelaivoissa on otettu ulkonäön ja varustelun suhteen taiteellisia vapauksia yksinkertaisesti siitä syystä, että keskiaikaisia laivoja ei ole enää olemassa – ne ovat joko merenpohjassa tai museoissa.

”Kun työryhmä etsi Hanneke Vrome -laivan lavastetta, kävi tuuri: Saksan Lyypekistä löytyi lähes identtinen keskiaikaisen purjelaivan replika nimeltään Lisa von Lubeck. Ruori lisättiin kohtaukseen, koska haluttiin alleviivata mies vastaan meri -taistelun raakuutta. Mutta muut sarjassa nähtävät laivat ovat uudempia."

Huomasitko nämä virheet?

1. Kaukoputki

Kaukoputki keksittiin vasta vuonna 1608, eli yli sata vuotta sarjan tapahtumia myöhemmin.

2. Laivat ja ruorit

Laivat joita draamassa nähdään eivät ole ulkoasultaan ensimmäisen osan uppoavaa Hanneke Vromea lukuun ottamatta ajanmukaisia vaan uudempia, sillä keskiaikaisia laivoja ei ole enää saatavilla. Ruori lisättiin Hanneke Vromea esittävään laivaan draaman lisäämiseksi.

Tommi Korpela luotsaa Hanneke Vromea. Tommi Korpela kapteeni Vromena. Kuva: Yle Kuvapalvelu. heroes of the baltic sea

3. Axelin isän kuolema ja polttohautaus

Jaksossa neljä Axelin isä menehtyy merirosvojen nuoliin ja hänet polttohaudataan. Tosiasiassa Axelin isä Lauri Akselinpoika Tott ei kuollut merirosvojen kynsissä eikä häntä myöskään polttohaudattu, sillä kristinuskon leviämisen myötä polttohautaustapa loppui ja siirryttiin ruumishautaukseen. Lauri Akselinpoika Tott kuoli 3. toukokuuta 1483, ja hänet haudattiin Kronobäckin luostariin Smoolantiin. Katariina-vaimonsa kuoleman jälkeen Lauri sai vielä kaksi tytärtä Karin Eerikintytär Nipertzin kanssa.

4. Merirosvoja Raaseporissa vuonna 1472

Axel saapuu Raaseporiin Brunkebergin taistelun jälkeisenä keväänä/kesänä eli 1472. Tuolloin merirosvot eivät kuitenkaan hyökänneet Raaseporin linnaan, vaan tutkijat uskovat sekä Raaseporin että Kuusiston linnan olleen Vitaaliveljinä tunnettujen merirosvojen hallussa kesällä 1473.

5. Fleming-merirosvosisarukset

Draamasarjassa Axelia jahtaavat merirosvosisarukset Magnus ja Margaretha Fleming. Tosiasiassa 1400-luvulla kauppalaivoja ryöstelivät Flemingin veljekset.

Minttu Mustakallio ja Ville Virtanen merirosvoina. Minttu Mustakallio ja Ville Virtanen merirosvoina. Kuva: Yle Kuvapalvelu. heroes of the baltic sea

6. Orjuus

Axel päätyy orjaksi Gotlantiin. Orjuus lakkautettiin Ruotsissa jo vuonna 1335, mutta orjakauppa siirtomaihin alkoi uudelleen 1600-luvulla. Lapsia ja nuoria saatettiin kuitenkin antaa vuosiksi apupojiksi tai oppipojiksi orjan kaltaiseksi työvoimaksi.

7. Keskiaikainen kieli

Keskiaikaan Suomessa aateliston ja porvariston kieli oli ruotsi. Selkeyden ja ymmärrettävyyden vuoksi draamasarjassa puhuttu kieli on nykyaikaista ruotsia ja suomea.

Ville Virtanen ja Christian Arnold taistelevat. Ville Virtanen ja Christian Arnold taistelevat laivan kannella. Kuva: Ville Toimi/Yle Kuvapalvelu. heroes of the baltic sea

8. Raaseporin linnan salahuone

Raaseporin linnassa ei ole salahuonetta... Vai onko?

9. Kuka on Axel?

Axel on ollut oikeasti olemassa, mutta hänen todellista nimeä tai ikää ei tiedetä.

10. Hanneke Vromen aarre

Toisin kuin sarjassa Hanneke Vromen hylky ja aarre ovat yhä löytämättä.

Katso Heroes of the Baltic Sea kokonaisuudessaan täältä.
Katso myös, miten sarja tehtiin!

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Keskiajan aateliston kieli ei ollut ruotsi eikä suomi. Latina ja ranska pikemminkin.
Agricola on suomen kirjakielenisä. Hänen aikalaisensa Olaus Petri ruotsin kirjakielenisä. Liittyvät uskonpuhdistukseen eli 1500-luvulle. 1400-l sekä suomi että ruotsi olivat rahvaan kieliä. Aatelisto ei puhunut sitä. Porvaristo 1400-l puhui ehkä myös kansankieltä niin suomea kun ruotsiakin.
Mitään erillistä suomenruotsia ei ollut, joten siinäkin on virhe.
Lopputulemaksi jää, että ohjelma haluaa vääristellä kieliasiat vastaamaan ylestrategiaa ja samalla aivopesee nuoria haluamaansa suuntaan.
Suosittelisin tekijöille tutustumista niin suomen kuin ruotsin kirjakielen syntyyn ja ketkä kieliä puhuivat.
1400-l ei vielä ollut kansallisvaltioita, säädyt pitivät yhtä yli rajojen. Vai yrittävätkö tekijät selittää, että ensin oli ylhäisön puhuma suomenruotsi ja sitten tuli Olaus Petri ja myös Ruotsi sai kielensä?

Lähettänyt käyttäjä

Tuntuu äärettömän typerältä kun sarjaa mainostetaan ensin todella aggressiivisesti Ylen kanavilla 'historiallisena sarjana' ja sitten selitellään kaiken maailman 'tarinallisilla syillä' erilaisia epäkohtia.

Tehdäänkö toisesta maailmmansodasta dokumentteja joissä käytetään älypuhelimia karttojen asemesta? Edes 'tarinallisista syistä'? Jos laivasta ei näe lähestyviä laivoja ilman kaukoputkea, silloin niitä ei näe. Ellei kaukoputkea ollut kuvattuna ajankohtana, silloin niitä lähestyviä laivojakaan ei nähty.

Sarjaa olisi pitänyt puffata 'fantasiasarjana'.

Lähettänyt käyttäjä

Tapaninpäivänä Uudensuomen Vieraskynässä keskiajantutkija osoitti virheet, joku ehdotti virheidenbongaamista osaksi sarjaa.
Olisiko tätä artikkelia tullut ilman tapaninpäivän muualla ollutta kirjoitusta?

Hei,

Kyllä, tämä juttu oli suunniteltu jo paljon ennen kuin keskustelua aiheen tiimoilta syntyi. :) Mutta jutun julkaisu haluttiin vasta sitten, kun sarja kokonaisuudessaan on esitetty televisiossa.

Lähettänyt käyttäjä

HBOn "laatu"sarjatkin ottavat taiteellisia vapauksia j myös niitä markkinoidaan historiallisena draamana (sarjana).

On lähinnä katsojan typeryyttä jos ei ymmärrä että sarja/draama tittelillä olevissa ohjelmissa on otettu taiteellisia vapauksia. Jos ohjelmasta halutaan kertoa että se on historiallisesti tarkka niin käytetään termiä dokumentti.

Fantasia termiä taas ei kuulu käyttää jos tarina ei ole oikeasti fantasiaa (fantasiaan liittyy yliluonnollisia asioita, esineitä, eläimiä).

Lähettänyt käyttäjä

Siis onko nyt niin, että sarjaan on tietoisesti laitettu virheitä, jotka sitten piti näin jälkikäteen selittää. No, onpa mielenkiintoista. Ja selityksethän menevät aika kummallisiksi, kun esimerkiksi Axel on oikeasti ollut olemassa, mutta hänen nimeään eikä ikäänsä tiedetä. Siis kuka on oikeasti ollut olemassa, joku toinen henkilökö? Kun sarjassa on 1400-luvulle tuntematonta polttohautausta ja orjuutta, niin olisiko sarjasta pitänyt tehdä ihan suosiolla suomalainen "Game of Thrones", epämääräiseen menneisyyteen fiktiivisessä maailmassa tapahtuva sarja.
Oma lukunsa on tietenkin jo julkisuudessa keskusteltu realityosuuden lavastettujen muinaismuistojen käsittely.
Eikä tämä ole "ihmeellistä kitinää". Historianopettajat kertovat, että sarjoilla on hyvin voimakas vaikutus siihen, minkälainen käsitys nuorilla on historiasta. Ja pidetäänpä mielessä, että kohta lukionkin voi suorittaa ilman historiankursseja.

Lähettänyt käyttäjä

Käsittämätön hulabaloo noussut sekä arkeologien että katsojien keskuudessa yhdestä nuorten sarjasta. Ei voi uskoa todeksi. Vain Suomessa osataan tämä taito. Varmaan joku on alkanut syödä masennuslääkkeitä pahoitettuaan sarjasta mielensä. Ehkäpä joku kiikkuu sen takia jopa hirressä.

Lähettänyt käyttäjä

Ruotsin (eikä suomenkaan) kieltä ei ollut olemassa keskiajalla! Siihen aikaan puhuttiin muinaisruotsia joka muistutti enemmän tanskan kieltä. Lisäksi Flemingit puhuivat melko varmasti pelkästään tanskaa. Suomen ja ruotsin kieltä alettiin kehittämään vasta raamaattukäännöksien aikaan, mutta on totta että täälläpäin puhuttiin 1400luvulla jotain ugrilaista murretta josta tuli myöhemmin suomen kieli ja jotain rantaruotsin murretta, mistä tuli myöhemmin suomenruotsi. Ruotsin kielestä sen verran, että kaiken maailman unionit tanskan kaa, ja Skånen kuuluminen Tanskalle 1600luvun lopulle asti varmisti sen, että Ruotsissa puhuttiin "skandinaviskaa" eikä ranskasta ollut puhetta ennen 1700-lukua!! Latina oli kirkkokieli keskiajan alusta asti mutta eivät maalliset sitä puhuneet. Nykyruotsi on oikeastaan aika uusi kieli.

Lähettänyt käyttäjä

Gotlannissa on puhuttu omaa kieltä tai murretta, Gutniskaa. Tämä variantti muistuttaa hyvin paljon suomenruotsia tai epävirallisempi termi "rantaruotsi" , jota puhuttiin myös Viron puolella. Kyllä se vähän niin on, että ensin puhuttiin rantaruotsia laajoilla alueilla, ja nykyajan riikinruotsi syntyi vasta myöhemmin...

Lähettänyt käyttäjä

Nuo kymmenen mainittua kohtaa ovat vain muutamia poimintoja sarjassa esitetyistä virheistä. Vaikeampi bongaustehtävä olisi löytää siitä mitään mitä 1400-luvulla olisi edes voinut olla, ehkä paria erisnimeä lukuunottamatta. YLE hukkasi hienon mahdollisuuden esitellä Itämeren merirosvoihin liittyvää oikeaa ja todellista historiaamme. Sääli.

Ajankuvasta ei löydy yhtään mitään 1400-luvulle kuuluvaa. Puvustus on surkea fantasiaversio 1600-luvusta. 200-vuotta on aika iso ajallinen heitto, vaikka se ei olisi edes lipsahtanut fantasian puolelle. Ihan sama kuin olisi laitettu Titanicin kannelle soittamaan Lordi sillä verukkeella, että se on jotenkin viihteellisempää. Fantasia on OK, niinkauan kuin se ei ole esittävinään historiaa. Laivoista tasan yksi näyttää edes etäisesti keskiaikaiselta. Keskiaikaisten laivojen rekonstruktiota löytyy tämän päivän Itämereltä useampia ja ne ovat varmasti käytettävissä kuvauksia varten. Historiallisesta puvustuksesta tietotaitoa Itämeren maista, mutta ei ilmeisesti YLE:ltä. Historialliset henkilöt ja paikat eivät vastaa juuri mitään mitä näistä tiedetään. Tämä sarja antaa sellaisen kuvan nuorelle kohdeyleisölleen, että faktoilla ei ole väliä.

Sarja myös suorastaan yllytää "tarkoitus pyhittää keinot" -tyyppiseen ajatteluun ja kulttuurihistoriallisten jäänteiden ja monumenttien turmelemiseen. Miksi? Missä menee rikokseen yllyttämisen raja Suomen lainsäädännössä? Jos jossain nuorten "reality" -ohjelmassa olisi oltu polttavinaan kirkko, niin olisiko senkin voinut pistää vain taiteellisen vapauden ja jännityksen luomisen piikkiin? Nyt ei poltettu kirkkoja, mutta muita kulttuurihistoriallisia kohteita oltiin turmelevinansa järjestelmällisesti.

Varsinkin kun tehdään nuorisolle, pitäisi YLE:n kaltaisen instituution kantaa vastuuta historian esittämisestä sen mukaan mitä siitä tiedetään.

Lähettänyt käyttäjä

Virheitä sattuu tekevälle, mutta niiden selittely jälkikäteen sen sijaan että ne vain myönnettäisiin osoittaa ylimielisyyttä Ylen kaltaiselta, verovaroin toimivalta yhtiöltä. Tämän suuruusluokan hankkeilla olisi varaa tarkistuttaa käsikirjoitus asiantuntijoilla, joita kotimaassakin on kohtuullisella vaivalla löydettävissä. Vaikka draama ei tietenkään ole dokumentti, tällaisten virheiden puolustelu opettaa nuorille, ettei tutkimuksella ole väliä ja että totuus taipuu tarkoituksenmukaisuuden edessä. Draama ja historiallinen tarkkuus eivät sitä paitsi ole toisiaan poissulkevia. Esimerkiksi BBC:n draamallisesti korkeatasoiset sarjat kuten Foylen sota ovat samaan aikaan yksityiskohtia myöten erinomaisia historian oppitunteja. Romantisoidun, jo aikansa eläneen historiakäsityksen opettaminen nuorille draaman nimissä on karhunpalvelus kaikille.

Lähettänyt käyttäjä

Hyvää tarinaa ja vauhdikasta kerrontaa ei kannatakaan pilata turhalla pilkunviilaamisella! Miten autenttinen merirosvokuvaus on "Pirates of the Caribbean"? Ja silti kansa tykkää :)
Historialliset dokumentit on kokonaan eri ohjelmatyyppi. Anna mennä Yle!

Lähettänyt käyttäjä

Eräs toinen sarja saattaa olla parempi, vaikka aivan on fiktiivinen. Jotain sentään historiaan viittaavaa faktaa. ja jollat sentään uskottavat.

Lähettänyt käyttäjä

"Keskiaikaan Suomessa aateliston ja porvariston kieli oli ruotsi." Ruotsi (sen aikuinen) saattoi olla joidenkin aatelis- ja porvarisperheiden puhekieli perhepiirissä.

Mutta jos keskiajan lopun ja uudenajan alun Ruotsissa halusi tulla ymmärretyksi mahdollisimman laajasti, niin saksan kieli (en osaa sanoa minkä saksan kielialueen) oli ehdoton ykkönen. Syynä oli Hansaliiton ylivalta Itämerellä 1200 ja 1500 lukujen välisenä aikana. Näin uskoo ainakin Peter Englund, joka toiminut Uppsalan yliopiston historian professorina ja perehtynyt Ruotsin historiaaan.

Aatelistoa oli 1500-luvun Ruotsissa 0,5 % kansasta (viite: Peter Englund), joten aatelisto ei kansan arkielämässä näkynyt. Björn Walhroos on aika harvoin kauppatorilla tai stokkassa, vai mitä. Jos Nalle kävisi päivittäin tai edes viikoittain Helsingin kauppahallissa, niin pakkoruotsin vastustus laskisi merkittävästi. Mutta kun ei käy, niin miksi pitäisi ruotsiakaan opetella.

Asiasta kolmanteen. Miksi Tuukka Temosen ohjaustöistä syntyy niin usein julkinen kalabaliikki?

Lähettänyt käyttäjä

Koko tekele on dramaturgian alasajo. Surkean kömpelöä kerrontaa
yhdistettynä seikkailevien nuorten epäselvällä muminalla.
Pelottaa ajatella, kuinka paljon tähän on rahaa laitettu versus
nuorisoseuran kevätnäytelmä.

Lähettänyt käyttäjä

Aloitettiin katsomaan odottavin mielin, kun sarjasta ei oltu nähty kuin pikaisesti jokin mainos. Mutta kyllä niin sai pettyä kun nämä nuoret tulivat ruutuun. Olisimme mielellään katsoneet pelkästään sitä Virtasen, Mustakallion ym. osuutta. Miksei sitä osuutta ole voinut leikata edes yhdeksi erilliseksi Kotikatsomo-jaksoksi? Todella moni aikuinen on ollut kanssamme samaa mieltä.

Yle TV2

  • Kultainen Venla -yleisöäänestyksen kolmen kärki selvillä

    Kultaisen Venlan yleisöäänestyksen kolmen kärki

    Kultainen Venla -gaalassa palkitaan tulevana perjantaina parhaimmat kotimaiset tv-ohjelmat ja niiden tekijät. Yle TV2:ssa klo 20 nähtävässä palkintogaalassa myös yleisö on saanut äänestää suosikkiohjelmaansa ja esiintyjäänsä – ja finaalikolmikot ovat nyt selvillä.

  • Ali Jahangiri: "Ei ole parempaa TV-ohjelmaa kuin Muumit!"

    Kultainen Venla -gaalajuontaja avasi sanaisen arkkunsa.

    Kultainen Venla nähdään suorana lähetyksenä perjantaina 13.1. Yle TV2:lla klo 20 alkaen. Gaalan juontaja Ali Jahangiri avasi sanaisen arkkunsa ja paljasti, keille TV-alan ammattilaisille hän myöntäisi elämäntyöpalkinnon.