Hyppää pääsisältöön

Marjo Niemi: Masokisti vai harhaanjohdettu?

Kolumnin artikkelikuva Kuva: Heini Lehväslaiho/Teos-kustantamo Marjo Niemi

Tänä vuonna on usein politiikan äärellä ottanut pannuun. Suoraan sanottuna: usein on tuntunut siltä, että meitä pidetään idiootteina. Aivan kuin koulutusleikkauksille tai kasvaville tulo- ja luokkaeroille ei nyt vain mahtaisi mitään. Aivan kuin tämä olisi pakollinen luonnonjärjestys, tiedättekö, se sellainen missä vahvat syövät heikot. Ei tämä mikään luonnonjärjestys ole, eikä näin tarvitse olla. Kyseessä on valinta.

Jokainen on huomannut, että rahaa kyllä on. Sitä löytyy sievoinen summa nopeasti, kun pankki tai muu suuryritys kompastuu. Samaan aikaan pienyrittäjä tai itsensä työllistäjä tietää kaatuvansa, jos kompastuu. Kaikki ammattilaiset eivät poliittisessa päätöksenteossa ole myöskään yhtä tärkeitä Suomelle: kun it-alan yritys irtisanoo, kiirehtii valtio usein auttamaan irtisanottuja, mutta kun valtio leikkaa yliopistolta summan joka johtaa hurjiin irtisanomisiin, on hiljaista.

Tämähän on demokraattinen maa. Jos tämä on valtaosan suomalaisista tahto, olemme joko perin juurin masokistinen kansa, tai sitten solidaarisuus on saatu meistä huolellisesti puitua. Tai sitten olemme uskoneet sen, että tämä on aivan välttämätöntä. Että vaihtoehtoja ei ole. Että tällainen on paras mahdollinen maailma.

On ihan turha väittää koulutusleikkauksia välttämättömiksi.

Asioita epäselväistävä sumuharso on yhä enemmän parkkeerannut poliittisen retoriikan ympärille.

Asiat joita sumuharso koskee, ovat elintärkeitä ihmisille. Anteeksi nyt vain köyhä diabeetikko, Suomi on niin pulassa, että sinun nyt vain on maksettava enemmän siitä, että saat ylipäänsä elää. Anteeksi nyt vain ekaluokkalainen, aikuisilla ei ole rahaa korjata sinun homekouluasi, äiti ostaa kyllä sinulle oman astmapiipun. Samaan aikaan rahaa on enemmän kuin koskaan. Insuliini on elintärkeää diabeetikolle, terveys lapselle, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus Suomelle.

On ihan turha väittää koulutusleikkauksia välttämättömiksi. Nyt opiskelijan tukiakin on aivan välttämätön leikata, vaikka kaupunkien vuokrat jatkavat nousuaan. Sosiaalinen tasa-arvo eläköön, vielä hetken juhlapuheissa! Ja kyllä, on varmasti monimutkaista ja diibadaaba, olkaa hyvä ja keksikää keinot. Se on teidän hommanne, arvot ratkaisevat.

Tietyt tahot tekevät paljon naamioidakseen leipäjonon sambakulkueeksi ja periytyvän köyhyyden tuhkimotarinaksi, jotta ihmiset saataisiin äänestämään omaa etuaan vastaan tai etsimään näköalattomuuden syitä vain itsestään. Jatkuvassa valehtelutykin suihkussa eläminen syö ihmistä. Ihmisiä väsyttää, olen huomannut. Tällä hetkellä Suomessa puretaan niska limassa sosiaalisesti tasa-arvoista yhteiskuntaa, vaikea sitä on nätisti sanoakaan.

Bisneksen ammattilaisia vilisee poliitikkoina ja elinkeinoelämän lobbarit parveilevat kuin sopulit päättäjien porstuoissa tai illallispöydissä.

Valta ja varallisuus ovat maailmanlaajuisesti häpeilemättä kimpassa. Ääriesimerkkinä voi vilkaista millaisen kauhukabinetin tasa-arvolle ja ympäristölle Yhdysvaltojen tuleva presidentti on ministereikseen koonnut.

Bisneksen ammattilaisia vilisee poliitikkoina ja elinkeinoelämän lobbarit parveilevat kuin sopulit päättäjien porstuoissa tai illallispöydissä, mutta niitä samperin investointeja ja työpaikkoja ei näytä syntyvän samaan tahtiin, kuin elinkeinoelämälle myönteisiä poliittisia päätöksiä.

Vaikka raharikkaissa ja valta-asemissa on lukuisa määrä väsymättömiä hyväntekijöitä, laajemmin ajattelevia viisaita ja sivistyneitä ihmisiä, ei maailmanlaajuisesti yhä pienemmälle joukolle tiivistyneen varallisuuden- ja vallanhaltijoiden hyväntahtoisuuteen voi selvästikään sosiaalisessa tasa-arvossa tai ympäristöasioissa luottaa.

Entä jos tämä fakta ei suututtaisi, katkeroittaisi tai lannistaisi? Jos ajattelisikin, että haltioiden määrä on niin pieni, etteivät ne mahda meille suurimmalle osalle mitään. Miten käy jos me kieltäydymme olemasta tehotuotettu lypsykarja? Aktivismilla ja kansanliikkeillä on aiemminkin sivistystä ja tasa-arvoa tehty silloin, kun ei politiikka ole siihen kyennyt.

Demokratia on järjestelmä, joka tarvitsee sivistyneen kansan. Koulutuksen laadun ja opiskelumahdollisuuksien epätasa-arvoistaminen on yksi väline, jolla valtaa ja varallisuutta yhä lähennetään. Pienen väestönosan asema muiden kustannuksella paranee ja demokratian toimivuus heikkenee. Näin ei tarvitse olla.

Kirjoittaja on Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Siinä se syy on miksi ihmiset äänestävät näitä leikkaajia ja vieläpä palvovat niitä kuten herra Sipilää.

Suomalaiset saattavat omistaa asunnon ja ehkä kesämökin ja luulevat olevansa "suuromistajia" ja siksi äänestävät oikeistoa.

Suomalainen duunari vaali toisensa jälkeen äänestää oikeistopuolueita kun nämä mainostavat että ovat "työväenpuolueita" ja heti vaalien jälkeen he alkavat leikkaamaan duunarien etuja.

Eläkeläiset äänestävät oikeistoa ja sitten itkevät kun tulee roppakaupalla leikkauksia, sama koskee vammaisia ja sairaita.

Nuoret äänestävät ulkonäön perusteella kauniita Vihreitä ja komeita kokoomuslaisia ja tuloksen tiedätte :)

Eli lyhyesti sanottuna kansa saa juuri sitä mitä se tilaa, ei pitäisi valittaa kun kerran itse on syyllinen tilanteeseensa.

Media ei mikään vakava enää kiinnosta vaan esim. samppanjan hinta tai uusi hipsteriravintola Kalliossa.

Maakuntamediaa kiinnostaa mustikka- ja lakkasato.

Ei voi muuta kuin nauraa, sen verran pösilöä väkeä ovat suomalaiset.

Lähettänyt käyttäjä

"Media ei mikään vakava enää kiinnosta vaan esim. samppanjan hinta tai uusi hipsteriravintola Kalliossa"
Tuo on totta monin osin, mutta "Sipilägate" osoitti, että kyllä vallan vahtikoira on vielä hereilläkin.

Mutta jos suomalaisista suurin osa katselee TV:stä Salkkareita ja Huutokauppakeisareita, niin mitä muuta voi odottaa kuin vaalituloksenkin korreloivan kansan syvien rivien ääntä? Vaalikarja ajetaan teuraaksi, mitäpä väliä sillä, kunhan puolueen kannatus säilyy.

  • Näin suomalainen elokuva voittaa Oscarin – elokuvatuottajan kuusi vinkkiä

    Elokuvatuottaja kertoo, miten Oscar voitetaan.

    Suomalainen elokuva voittaa lähivuosina Oscarin tai Kultaisen maapallon. Näin arvioi elokuvatuottaja Kai Nordberg. Hän tuntee Hollywoodin lainalaisuudet, koska on kampanjoinut siellä viime vuosina kahden elokuvansa kanssa. KulttuuriCocktail kokosi vinkit menestystä janoaville.

  • Marjo Niemi: Koulutusleikkauksista suoraan kauneusleikkaukseen

    Hämmentävän iso osa tytöistä pyrkii menestykseen ruumiillaan

    Kirjalija ja feministi Natasha Walterin mukaan Englannissa seksiteollisuuden valtavirtaistuminen ja sosiaalisen liikkuvuuden mahdollisuuksien poistaminen on johtanut siihen, että hämmentävän iso osa tytöistä pyrkii menestykseen ruumiillaan.

  • Kahdeksan syytä valita elämän sijasta T2 Trainspotting

    Valitse elämä, työ, ura, perhe.

    Vuonna 1996 valmistunut Trainspotting kuvasi yhteiskunnasta vieraantunutta lähiösukupolvea. Elokuvan jatko-osa vie teeman käsittelyn ihan uudelle tasolle. Se on kuva siitä, miten elokuvan tekijät ovat vieraantuneet heitä ympäröivästä maailmasta.

  • Kerro, mikä elokuva ansaitsisi jatko-osan!

    Kuka keksii parhaan elokuvan jatko-osan?

    Elokuvien jatko-osat tarjoavat aika harvoin varsinaisia yllätyksiä tai todellisia oivalluksia. Tänä vuonna nähdään kuitenkin kaksi kiinnostavaa jatko-osaa, kun Trainspotting ja Blade Runner palaavat. Samalla KulttuuriCocktail julistaa kilpailun puuttuvien jatko-osien keksimiseksi.