Hyppää pääsisältöön

Kitara-agentti Esa Pulliainen

Rautalankaa, rokkia ja iskelmää tuottanut ja versioinut Agents-yhtye perustettiin vuonna 1979. Vuosien varrella yhtyeen solisteina ovat toimineet Suomen maineikkaimmat ja rakastetuimmat laulajat. Yhtyeen kiistaton johtohahmo on kuitenkin sen kitaristi Esa Pulliainen. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Agentsin perustajan haastatteluita vuosien varrelta. Samalla nähdään ja kuullaan yhtyeen tunnetuimpia ja harvinaisiakin esityksiä. Vaihtuvien solistien kanssa, totta kai.

Esa Pulliainen perusti Agentsin jo vuonna 1979. Yhtyeen alkuperäinen kokoonpano oli aiemmin tunnettu nimellä Tuomari Nurmion Köyhien ystävät. Nurmion yhtyeen kaikki jäsenet soittivat myös alkuperäisessä Agentsissa lukuun ottamatta laulaja Nurmiota. Samalla Agentsiin liittyi myös Esan veli Kai Pulliainen sekä kosketinsoittaja Jukka Ollila. Ensimmäiseksi solistiksi löydettiin Pekka "Beat-Pete" Rytkönen.

Agentsin ensilevy julkaistiin vuonna 1980 ja se kantoi yksinkertaisesti yhtyeen nimeä. Albumin musiikki on pääasiassa rautalankaa.

Vuoden 1981 syksyllä Agents ryhtyi säestämään Rauli "Badding" Somerjokea ja tämän uutta tulemista. Samalla Beat-Pete Rytkönen lähti Agentsista. Yksi harvoista kuvatallenteista, joka dokumentoi tätä tärkeää kumppanuutta, on Ylen Levottomat palat -ohjelmaan vuonna 1983 tehty musiikkipaketti.

Yhteistyö Agentsin ja Baddingin välillä päättyi vuonna 1985. Somerjoki esiintyi viimeisinä vuosinaan useampien eri yhtyeiden kanssa. Kuitenkin Agentsin kanssa tehty Laivat jäi hänen viimeiseksi levytyksekseen.

Agents oli vuonna 1985 jo muutaman vuoden ajan esiintynyt satunnaisesti Topi Sorsakosken kanssa, josta tuli Baddingin jälkeen yhtyeen virallinen laulaja. Uuden laulusolistin kanssa aloitettu Topi Sorsakoski & Agents -yhteistyö poiki kaikkiaan neljä studioalbumia.

Topi Sorsakoski & Agents hajosi vuonna 1992 riitaisasti. Sorsakoski kärsi 1990-luvun alussa rahavaikeuksista ja hän oli julkaissut jo ennen yhteistyön päättymistä oman soololevynsä Yksinäisyys.

Pian Sorsakosken lähdön jälkeen Agentsin laulajaksi kiinnitettiin Jorma Kääriäinen. Uuden solistin kanssa yhtye keikkaili ja levytti aktiivisesti aina vuoteen 2006 asti, jolloin Agents ilmoitti jäävänsä tauolle.

Esa Pulliainen tunnetaan Agentsin lisäksi myös ansioituneena musiikkikirjoittajana. Vuonna 1996 tehdyn Kunnian kentät -ohjelman toimittaja Axa Sorjanen muisteli Elävälle arkistolle Pulliaisen syvähaastattelua näin:

"Esa Pulliainen on minulle henkilökohtaisesti tärkeä vaikuttaja. Hän oli lapsuuteni Etelä-Vantaalla se suuri paikallinen kitarasankari, ihailtu hieman vanhempi kundi. Loistavana musiikkikirjoittajanakin ansioitunut Esa on yksi parhaita haastateltavia suomalaismuusikoita. Hän puhuu rikasta slangia, on puheissaan suora ja kykenee vastauksissaan keskittymään olennaiseen."

Kirjailija Kari Hotakainen kirjoitti oheisen haastattelun myötä kolumnin, jossa hän erikseen kehui kitaristin mainiota puhetapaa.

Elävän arkiston kokoelmista löytyy myös Agentsin tähdittämässä Laulava sydän -ohjelmassa tallennettuja variaatioita klassisista rock- ja iskelmäkappaleista.

Ohessa nähdään ohjelmassa vierailleen Ville Valon tulkinta nuoruutensa idolin Baddingin ikivihreästä Paratiisista, sekä Otto Grundströmin coveri The Rolling Stonesin The Last Timesta; suomalaisittain nimellä Jo riittää.

Lisäksi kuullaan musiikkineuvos Dannyn versio Salatusta surusta. The Renegades -yhtyeen beatballadista oli tullut jo 1980-luvulla keskeinen osa Agentsin ohjelmistoa.

Koosteen päätteeksi kuullaan Esa Pulliaisen haastattelu vuodelta 2009. Agents oli tuolloin toiminut 30 vuotta ja vietti juhlakiertuettaan saman vuoden elokuussa. Haastattelussa Pulliainen käy Telle Virtasen kanssa läpi paitsi Agents-yhteen historiaa ja nykypäivää myös omia musiikillisia juuriaan.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Muistan kun aloitit yhteistyön Jorma Kääriäisen kanssa, oivalsin mistä laadukkaasta musiikkihetkistä on kysymys!Esiinnyit Oulussa ja Kalajoella eikä minun onneksni ollut juuri minkään verran kuuntelijoita mutta minä nautin siitäkin edestä! Toljotin Kalajoen lavallakin etuasemissa enkä oikein edes tunteenut Esaa!
Kerran sen jälkeen esiinyivät Rantsiln Hyttikoskella ja poislähtiessäni juttelin parille naishenkilölle, että te olette kovin ihastuneita Pulliaisen veljeksiin. He sanoivat että kyllä kai me serkut tunnetaan! Asuivat Muhoksella.Tulen kuuntelemaan Raahen musiikkijuhlille teitä edelleen ruusujen kera ensi maaliskuussa jos Luoja suo! Kiitos siitä oikeasta ja tasokkaasta musiikista Esa ja Onnea paljon!

Lähettänyt käyttäjä

Olen saanut olla 2 kertaa orkesterimme kanssa kakkosbändinä Agents- keikalla, molemmat 2000 luvan alussa. Jälkimmäinen jäi erityisesti mieleen 2002 Haminan bastionissa. Väkeä oli teltta täynnä. Me vähän ennen keikkaa norkoiltiin, jotta mistä löytyisi kahvia ja jotain huikopalaa. Yritettiin sitten päästä yhteen esiintyjille varattuun tilaan, mutta ei meitä päästetty sisään, kun ei kuuluttu Agentseihin.
Keikka meni meiltäkin ihan hyvin, ja kun menin sitten pois lähtiessä selvimään laskutusta, kerroin tuosta tarjoiluhommasta, niin olipa järjestäjän ilme näkemisen arvoinen. Hän pahoitteli tapahtunutta, mutta se oli lievästi turhaa.
Joka tapauksessa se oli minun harrastelijamuusikkourani hienoin ilta. Onnea Esa, olet luonut kitarasi, muusikkokumppaneidesi ja solisteinesi kanssa siivun historiaa sata vuotiaassa SUOMESSA!

Lähettänyt käyttäjä

Esa Pulliainen on pitkän linjan miehiä tässä maassa, ollut mukana monessa ja on skeban varressa aivan yliveto - harvalla on oma tunnistettava soundi, Pulliaisella sellainen on.

Vaikuttava meriitti on myös se, että musiikki- ja keikkailumaailmassa vuosikymmenet pyörinyt mies on edelleen elossa, kasassa ja täyspäisen tuntuinen - ei tule pitkän linjan alan miehistä mieleen muita kuin M A Numminen, joka myös on yltänyt tähän.

Musiikinkuuntelijalta syvä kumarrus!

Lähettänyt käyttäjä

Onnea vaan Suomen parhaimmalle kitaristille ! Tuot aina mieleeni ihanat hetket Oloksella, -90 luvulta. Wow... että oli mukavaa, kun Agetnsit tuli sinne ja kota suorastaan repesi väen paljoudesta. Me, varttuneet naiset tiirailimme sinua päivällä, kun toimit hiihdon opena. :)
Kuuntelen vieläkin cd:tä ja kyllä Jorkka oli myös niin ihku, samettiääni. Onnea oikein sydänmen pohjasta Esa !

Lähettänyt käyttäjä

Pyöritettiin 90-luvun puolivälin paikkeilla täällä Etelä-Karjalassa, Lemillä, sellaista kieli poskella väännettyä polkupyörätapahtumaa nimeltä Kelaralli. Tapahtuman nimi juontaa tietenkin siitä, että fillarilla kelataan ketjua.
Järjestäväksi organisaatoksi oli nimetty paikallinen, pahamaineinen polkupyöräjengi Helvetin Eskot. Nimessä saattoi olla jotakin plagiointia pitäjän maineikkaan urheiluseuran Lemin Eskojen suuntaan.
Tapahtuma järjestettiin neljästi ja jo toisena kesänä lähti fillari keulimaan. Saatiin uskomattomalla tuurilla Agents soittamaan näihin bileisiin. Sitä iltaa muistellaan näillä kulmilla vieläkin kieli poskella ja hyvillä mielin. Oltiin aika lailla maailman napoja silloin.

Pölyinen baarin piha ja estraadina rekan lava. Tulitte iltapäivästä paikalle ja sinä Esa hyppäsit ekana Raksun Hiacesta ulos, nostelit verkkareita, katsoit rekan perävaunua ja sanoit "tässäkö sitä sitten vedetään". Pikkuisen hyppäsi aataminomena ylös kun olin tottunut aiemmista tapahtumista autotallibändien erinäisiin vaatimuksiin esiintymislavan suhteen. Aloin nöyrästi selitellä miten voitaisiin levitellä mattoja perävaunun seiniin ettei tule kaikua ja pöllejä lavan reunan alle ettei heilu jne. Vastasit, että "ei, tämä on just hyvä". Minä mielessäni siunailin, että voi jumangeega. Voiko tämä olla ammattilaisten kanssa näin helppoa. Olihan se ja illasta tuli hieno ja olisi monenkin tarinan arvoinen. Kiitos siitä vielä näin parinkymmenen vuoden jälkeenkin.

Lämpimät Onnittelut merkkipäiväsi johdosta Esa. Itse menen 9 kuukautta edellä. Olin siis valmiina jo silloin kun sinua suunniteltiin.

P.S. Helvetin Eskot on kadonnut jo historian hämärään, mutta taustaorganisaatio Huttulan Pulloveikot ry. jatkaa edelleen.

Lähettänyt käyttäjä

Olitko se sinä joskus 70-80 luvulla laivakeikalla? On vaivannut useita vuosia loistavasti soittanut kitaristi. Oli pitkä vaalea tukka pitkälle selkään ja soitanta mitä hienointa. En edes muista oliko bändissä laulusolistia bändin nimestä puhumattakaan.
Hyvää jatkoa

Lähettänyt käyttäjä

Tulipahan tossa vaan jouluna mieleeni kuunnellessani FBIBeatin tekemää rautalankajoulu nimistä kotimaista sähkökitara instrumentaali joulu CDlevyä jotta ; Yhtä vaan toivon joulupukilta jotta Esa hänen veljensä että Agents ynnä ties kuka yhdessä vaikka minkä kanssa viellä ehtisi,viitsisi ja tekisi nimittäin vaikka ensi jouluksi oikean aidon vaikkapa osittain rautalankaa olevan aidon Agents joululevy albumin vaikka levymyynti ei nykyään enää muka kannata niin ehkä se jäisi harmittamaan ja kaduttamaan jos semmoineen jäisi joskus jostainsyystä tekemättä ehkä joitain muitakin kun minua itteäni?

Lähettänyt käyttäjä

Olin Levillä ja Hullun poron lavalla yhtenä iltana olivat Jorma Kääriäinen ja Agents. Jäi tietty mieleen, mutta aivan pian senjälkeen tarjottiin lippuja heidän konserttiinsa Lahden Sibeliustalossa. Paikat olivat melkein piippuhyllyllä, mutta se musiikki, miten se täytti Sibeliustalon, että olisi luullut paikalla olevan suuremmankin orkesterin. Erinomainen porukka solisti ja soittajat. Kiitos hienoista hetkistä!

Lähettänyt käyttäjä

Oli 80 luvun alkupuolisko kun pääsi armeijan harmaista ja vapaa menemään ja hakemaan uusia seikkailuja. Kitara on aina kuulunut elämääni ja jos sitä jostakin kuului niin heti oli korvat höröllä ottamaan vastan sointuja. ( itsekkin soittajaa )
Taisi olla Ämyrin lava kun ensi kerran Agents keikalla kävin. Se iski kuin metrisellä halolla ohtaan olisi lyöty.
En ole vielä siitä saundista toipunut enkä haluakkaan. Topi aika oli railakasta ja kaiholla muistelen hienoja keikkoja, kun kuulin Topin pois menosta silloin tuli tippa silmään. Jotakin suurta oli mennyt tuon puoleiseen mutta se kaikki kuitenkin jäi elämään ja kuuluman kaikkien meidän iloksi. Esan uskomattoman pehmeä ja kaunis soitto sekä tapa jolla biisi kulkee eteen päin ei jätä kyllä kylmäksi ketään joka ymmärtää soittamisesta jotakin. En taida joka solistia erikseen ylistää siihen menisi koko yö mutta päivän sankaria haluan onnitella ja toivottaa sointuja kauniita.
Heikki Laurila laittoi kitarat kaappiin kun jäi eläkkeelle toivottavasti Esa soitat vielä pitkään.

  • Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

    Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

    Tv-klassikko palasi 1980-luvulla kotvaksi aikaa ruutuun.

    Kevyen musiikin ohjelmaklassikko Iltatähti palasi pitkän tauon jälkeen ruutuun vuoden 1980 lopussa. Viimeisinä vuosinaan se tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm.

  • Ortodoksisen kirkon kupoli

    Sandarmohin kauhujen kalmistossa lepää tuhansia Stalinin vainojen uhreja

    Sadarmohiin on haudattu Stalinin uhreja

    Stalinin ajan yksi suurimmista joukkohaudoista sijaitsee Sandarmohissa Aunuksen Karjalassa. Neuvostoliitossa metsäinen teloituspaikka oli huolellisesti salattu ja naamioitu, kunnes se paljastui 1990-luvun lopulla. Metsän uumenista löytyi tuhansien ihmisten jäänteet. Teloitettujen joukossa oli myös suomalaisia.

  • Nainen kuuntelee radiota, vuosi 1947

    Radiohartaudet alkoivat suorilla lähetyksillä 1930-luvulla

    Radiohartauksia on esitetty vuodesta 1932 lähtien.

    Yleisradio on välittänyt kirkon hartauksia radiossa vuodesta 1932 lähtien. Ensimmäiset aamuhartausohjelmat lähetettiin suorana Helsingin vanhasta kirkosta. Entinen arkkipiispa Martti Simojoki toimi tuolloin pappina ja oli yksi heistä, jotka ensimmäisinä vuosina osallistuivat radiohartauksien tekoon. Radiohartaudet ovat radiojumalanpalvelusten lisäksi Yleisradion vanhimpia ohjelmia.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Sandarmohin kauhujen kalmistossa lepää tuhansia Stalinin vainojen uhreja

Stalinin ajan yksi suurimmista joukkohaudoista sijaitsee Sandarmohissa Aunuksen Karjalassa. Neuvostoliitossa metsäinen teloituspaikka oli huolellisesti salattu ja naamioitu, kunnes se paljastui 1990-luvun lopulla. Metsän uumenista löytyi tuhansien ihmisten jäänteet. Teloitettujen joukossa oli myös suomalaisia.

Lue lisää:

Minna Canth – realisti ja naisasianainen

Minna Canth oli aikansa tärkeimpiä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Canthin elämäntyö on vaikuttanut Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi.

  • J. Karjalainen, Paula Koivuniemi ja Hector

    J. Karjalainen, Paula ja Hector – suomisoundin aatelia

    Suomalaisen iskelmän ja popin huippunimet Teemalla

    Maaliskuun loppupuoli ja huhtikuun alku on Teeman Elävässä arkistossa omistettu kolmelle suomalaisen populaarimusiikin suurelle nimelle, jotka kaikki täyttävät lähiaikoina myös pyöreitä vuosia. Samalla Yle Areenassa julkaistaan hieno ja runsas kattaus 80- ja 90-lukujen musiikkiohjelmia. Teemalla tiistaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin.

  • J. Karjalainen Mansikkapaikan vieraana 2011.

    J. Karjalaisen laulut syntyvät hyvistä tarinoista ja ajattomista ihanteista

    j. Karjalainen Mansikkapaikka-ohjelman vieraana 2011

    Mansikkapaikka-ohjelmassa vuodelta 2011 käydään läpi hittinikkarin uraa sekä kuullaan hänen näkemyksiään säveltämisestä ja laulumiehen ammatista. Lisäksi haastattelussa valotetaan, kuinka mies tutustui blues-musiikkiin ja mikä on tarina amerikkalais-suomalaisia kansanlauluja julkaisseen Lännen-Jukan takana. Amerikansuomalaisten folklevyjen jälkeen muusikko palasi takaisin suomirockin pariin.

  • Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

    Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

    Tv-klassikko palasi 1980-luvulla kotvaksi aikaa ruutuun.

    Viimeisinä vuosinaan Iltatähti tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm. mörköilevät Sliipparit, Kimmo Kuusniemen tulikitara, popin SM-kandidaatit Yö ja 22-Pistepirkko, uusiaaltoileva Taiska, funkblondiini Kaija Koo ja uraansa aloitteleva J. Karjalainen.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.

    Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

    Vuonna 1979 Iltatähti sammui – joskin vain väliaikaisesti.

    Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, ja koko Iltatähtikin himmeni – joskin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-keikat.

  • Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.

    Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

    Sinikka Hein seurasi Mikko Alataloa juontajana.

    Mikko Alatalo jätti Iltatähdelle jäähyväiset ja teki tilaa Sinikka Heinille. Katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Vuoden 1977 harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista.

    Proge ja fuusiomusa tahdittivat Iltatähden ennätysvuotta 1976

    Suosikkisarja tarjosi vastapainoa "kauppamiesten tavaralle".

    Tiheimpänä lähetysvuonnaan Iltatähti nosti esiin kunnianhimoisia kokeiluja vastapainoksi "kauppamiesten tavaralle". Vuoden 1976 arkistoaarteita ovat mm. Sorvali–Hurmerinta Band, Nono Söderberg, Royals, Piirpauke, Steeleye Span, Chicago Overcoat ja Kontravirtanen.

  • Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975.

    Iltatähden kolmas vuosi oli hyvä vuosi suomirockille ja juurimusalle

    Harvinaisuuksia vuoden 1975 Iltatähtien työnauhoilta.

    Vuonna 1975 folk ja country raikasivat runsaasti, ja Suomen eri kolkkien rock-elämää esiteltiin. Jäljelle jääneiden nauhojen herkkuja ovat mm. Hurriganes, Wigwam, Maarit, Vanha Isäntä, Virtanen, Dr. Feelgood, Loudon Wainwright III, Professor Longhair.

  • Johan Lind (Heikki Silvennoinen) esittelee suklaamonninsa (Timo Kahilainen).

    Johan Lindin suklaamonni sai silmätulehduksen

    Sketsi nähtiin kautta aikain ensimmäisessä Kummelissa 1991.

    Suomen nuhaisin eläinharrastaja Johan Lind kertoo aloittaneensa akvaariokalojen hoitamisen jo 1960-luvun loppupuolella. Akvaarioharrastus sai täyttymyksensä, kun Olkiluodon tietämillä verkkoon tarttui suklaamonni. Sketsi nähtiin maailmanhistorian ensimmäisessä onnistuneessa Kummeli-lähetyksessä vuoden 1991 kesäkuussa.

  • Esko Mörkö (Timo Kahilainen) lukee vanhoja Jalluja.

    Esko Mörkö luki radiossa Jalluja ja palkkasi säämiehen

    Monitoimimies ehti moneen sketsiin mukaan.

    Erotiikka on jännittävä, mutta luonteva osa lähes kaikkien ihmisten elämää. Vallankumouksellisesti tätä herkkua tarjoiltiin vuonna 1994 myös radioaalloilla. Vuorossa Kummelin Radio Yömyöhä. Äänessä monitoimimies Esko Mörkö.

  • Yleisradio aloitti television koelähetykset vuonna 1957,

    Ensimmäiset tv-ohjelmat tehtiin pioneerihengessä

    Yle aloitti koelähetykset 1957.

    Kun Yleisradio aloitti television koelähetykset vuonna 1957, oli käytössä vain kaksi kameraa ja 15 neliön studiokoppero. Vaatimattoman alun jälkeen kehitys oli ripeää.

  • Television virityskuvia

    Aikakautensa katsotuinta ohjelmaa.

    Testikuva eli television virityskuva sai kunnian olla Suomen ensimmäisen virallisen televisiolähetyksen ensimmäinen kuva. Vuosien varrella virityskuva on muuttunut, mutta sen perusperiaate on pysynyt samana.

  • Kuvia Ylen vuosikymmeniltä.

    Yhteinen taival – Ylen vuosikymmenet

    Yle on on kulkenut mukana suomalaisten elämässä jo 90 vuotta

    Yle on kulkenut suomalaisten mukana arjessa ja juhlassa jo 90 vuotta. Lähde kanssamme matkalle halki vuosikymmenten.

  • Vankilan vartiotorni

    Teeman Elävä arkisto: Rikosten musta maailma

    Huolestuttavinta on rikosten raaistuminen

    Vakavat rikokset yhtä aikaa kiehtovat ja kauhistuttavat meitä. Ohjelmapaketissa tartutaan Suomen kansaa järkyttäneisiin rikoksiin Onni Happosen ja Inga Myllärin julmien kohtaloiden kautta. Lisäksi pirkän linjan rikostoimittaja Hannes Markkula pohtii tuoreessa haastattelussa rikosten muuttumista.

  • Åke Lindman juontaa Ei vanhene koskaan -sarjaa

    Ei vanhene koskaan -sarjassa esiteltiin kansakuntaa vavisuttavia rikoksia

    Åke Lindmanin juontama sarja vuodelta 1997.

    Ei vanhene koskaan -sarjassa käsitellään suomalaisia henki- ja seksuaalirikoksia 1930-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Suurin osa tapauksista on jäänyt selvittämättä. Sarjaa esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sen juonsi Åke Lindman. Artikkelissa on kuvia, jotka saattavat järkyttää.

  • Minna Canthin Anna Liisa on nuoren tytön kohtalontarina

    Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

    Minna Canthin todellisiin tapahtumiin perustuva kohtalontarina nuoren tytön elämästä koskettaa väkevyydellään yhä tänäkin päivänä. Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

  • Maija-Liisa Majanlahti napittaa Risto Tuorilan paitaa Kovaa maata -sarjassa

    Kovaa maata

    Viitalan perhe muuttaa konkurssin jälkeen mummolaan.

    Kovaa maata -sarja kertoo Viitalan perheen elämästä konkurssin jälkeen. Perhe muuttaa maalle Ruusa-mummon (Maija-Liisa Majanlahti) luo yrittäen aloittaa uuden elämän. Päätösjaksossa nähdään mitä perheelle lopulta kävi.

  • Juulia Salonen Tiinan roolissa 1991.

    Kirjojen rohkea totuudentorvi television Tiina-sarjassa

    Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuva tv-sarja vuodelta 1991

    Anni Polva ymmärsi nuorten tyttöjen sielunmaisemaa, kun hän aloitti Tiina-kirjojen sarjan 1950-luvulla. Televisioon Tiina pääsi vuonna 1991 Marjut Komulaisen ohjauksessa. Tv-sarjan alussa Tiina (Juulia Salonen) muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Peloton ja hyväntahtoinen tyttö tutustuu nopeasti uusiin kavereihin ja asettuu rohkeasti heikompien puolelle.

  • Anni Polva veneessä

    Anni Polva kertoo Tiina-kirjoista

    Kirjailija Anni Polva

    "Mä kirjotan vallattomista tytöistä, koska olen valitettavasti ollu niin mahrottoman vallaton", kertoo Tiina-kirjojen äiti Anni Polva.

  • Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995.

    Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

    Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Pekka Valkeejärvi ja Minttu Mustakallio tv-draamassa Pesärikko (2000).

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.