Hyppää pääsisältöön

Kitara-agentti Esa Pulliainen

Rautalankaa, rokkia ja iskelmää tuottanut ja versioinut Agents-yhtye perustettiin vuonna 1979. Vuosien varrella yhtyeen solisteina ovat toimineet Suomen maineikkaimmat ja rakastetuimmat laulajat. Yhtyeen kiistaton johtohahmo on kuitenkin sen kitaristi Esa Pulliainen. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Agentsin perustajan haastatteluita vuosien varrelta. Samalla nähdään ja kuullaan yhtyeen tunnetuimpia ja harvinaisiakin esityksiä. Vaihtuvien solistien kanssa, totta kai.

Esa Pulliainen perusti Agentsin jo vuonna 1979. Yhtyeen alkuperäinen kokoonpano oli aiemmin tunnettu nimellä Tuomari Nurmion Köyhien ystävät. Nurmion yhtyeen kaikki jäsenet soittivat myös alkuperäisessä Agentsissa lukuun ottamatta laulaja Nurmiota. Samalla Agentsiin liittyi myös Esan veli Kai Pulliainen sekä kosketinsoittaja Jukka Ollila. Ensimmäiseksi solistiksi löydettiin Pekka "Beat-Pete" Rytkönen.

Agentsin ensilevy julkaistiin vuonna 1980 ja se kantoi yksinkertaisesti yhtyeen nimeä. Albumin musiikki on pääasiassa rautalankaa.

Vuoden 1981 syksyllä Agents ryhtyi säestämään Rauli "Badding" Somerjokea ja tämän uutta tulemista. Samalla Beat-Pete Rytkönen lähti Agentsista. Yksi harvoista kuvatallenteista, joka dokumentoi tätä tärkeää kumppanuutta, on Ylen Levottomat palat -ohjelmaan vuonna 1983 tehty musiikkipaketti.

Yhteistyö Agentsin ja Baddingin välillä päättyi vuonna 1985. Somerjoki esiintyi viimeisinä vuosinaan useampien eri yhtyeiden kanssa. Kuitenkin Agentsin kanssa tehty Laivat jäi hänen viimeiseksi levytyksekseen.

Agents oli vuonna 1985 jo muutaman vuoden ajan esiintynyt satunnaisesti Topi Sorsakosken kanssa, josta tuli Baddingin jälkeen yhtyeen virallinen laulaja. Uuden laulusolistin kanssa aloitettu Topi Sorsakoski & Agents -yhteistyö poiki kaikkiaan neljä studioalbumia.

Topi Sorsakoski & Agents hajosi vuonna 1992 riitaisasti. Sorsakoski kärsi 1990-luvun alussa rahavaikeuksista ja hän oli julkaissut jo ennen yhteistyön päättymistä oman soololevynsä Yksinäisyys.

Pian Sorsakosken lähdön jälkeen Agentsin laulajaksi kiinnitettiin Jorma Kääriäinen. Uuden solistin kanssa yhtye keikkaili ja levytti aktiivisesti aina vuoteen 2006 asti, jolloin Agents ilmoitti jäävänsä tauolle.

Esa Pulliainen tunnetaan Agentsin lisäksi myös ansioituneena musiikkikirjoittajana. Vuonna 1996 tehdyn Kunnian kentät -ohjelman toimittaja Axa Sorjanen muisteli Elävälle arkistolle Pulliaisen syvähaastattelua näin:

"Esa Pulliainen on minulle henkilökohtaisesti tärkeä vaikuttaja. Hän oli lapsuuteni Etelä-Vantaalla se suuri paikallinen kitarasankari, ihailtu hieman vanhempi kundi. Loistavana musiikkikirjoittajanakin ansioitunut Esa on yksi parhaita haastateltavia suomalaismuusikoita. Hän puhuu rikasta slangia, on puheissaan suora ja kykenee vastauksissaan keskittymään olennaiseen."

Kirjailija Kari Hotakainen kirjoitti oheisen haastattelun myötä kolumnin, jossa hän erikseen kehui kitaristin mainiota puhetapaa.

Elävän arkiston kokoelmista löytyy myös Agentsin tähdittämässä Laulava sydän -ohjelmassa tallennettuja variaatioita klassisista rock- ja iskelmäkappaleista.

Ohessa nähdään ohjelmassa vierailleen Ville Valon tulkinta nuoruutensa idolin Baddingin ikivihreästä Paratiisista, sekä Otto Grundströmin coveri The Rolling Stonesin The Last Timesta; suomalaisittain nimellä Jo riittää.

Lisäksi kuullaan musiikkineuvos Dannyn versio Salatusta surusta. The Renegades -yhtyeen beatballadista oli tullut jo 1980-luvulla keskeinen osa Agentsin ohjelmistoa.

Koosteen päätteeksi kuullaan Esa Pulliaisen haastattelu vuodelta 2009. Agents oli tuolloin toiminut 30 vuotta ja vietti juhlakiertuettaan saman vuoden elokuussa. Haastattelussa Pulliainen käy Telle Virtasen kanssa läpi paitsi Agents-yhteen historiaa ja nykypäivää myös omia musiikillisia juuriaan.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Muistan kun aloitit yhteistyön Jorma Kääriäisen kanssa, oivalsin mistä laadukkaasta musiikkihetkistä on kysymys!Esiinnyit Oulussa ja Kalajoella eikä minun onneksni ollut juuri minkään verran kuuntelijoita mutta minä nautin siitäkin edestä! Toljotin Kalajoen lavallakin etuasemissa enkä oikein edes tunteenut Esaa!
Kerran sen jälkeen esiinyivät Rantsiln Hyttikoskella ja poislähtiessäni juttelin parille naishenkilölle, että te olette kovin ihastuneita Pulliaisen veljeksiin. He sanoivat että kyllä kai me serkut tunnetaan! Asuivat Muhoksella.Tulen kuuntelemaan Raahen musiikkijuhlille teitä edelleen ruusujen kera ensi maaliskuussa jos Luoja suo! Kiitos siitä oikeasta ja tasokkaasta musiikista Esa ja Onnea paljon!

Lähettänyt käyttäjä

Olen saanut olla 2 kertaa orkesterimme kanssa kakkosbändinä Agents- keikalla, molemmat 2000 luvan alussa. Jälkimmäinen jäi erityisesti mieleen 2002 Haminan bastionissa. Väkeä oli teltta täynnä. Me vähän ennen keikkaa norkoiltiin, jotta mistä löytyisi kahvia ja jotain huikopalaa. Yritettiin sitten päästä yhteen esiintyjille varattuun tilaan, mutta ei meitä päästetty sisään, kun ei kuuluttu Agentseihin.
Keikka meni meiltäkin ihan hyvin, ja kun menin sitten pois lähtiessä selvimään laskutusta, kerroin tuosta tarjoiluhommasta, niin olipa järjestäjän ilme näkemisen arvoinen. Hän pahoitteli tapahtunutta, mutta se oli lievästi turhaa.
Joka tapauksessa se oli minun harrastelijamuusikkourani hienoin ilta. Onnea Esa, olet luonut kitarasi, muusikkokumppaneidesi ja solisteinesi kanssa siivun historiaa sata vuotiaassa SUOMESSA!

Lähettänyt käyttäjä

Esa Pulliainen on pitkän linjan miehiä tässä maassa, ollut mukana monessa ja on skeban varressa aivan yliveto - harvalla on oma tunnistettava soundi, Pulliaisella sellainen on.

Vaikuttava meriitti on myös se, että musiikki- ja keikkailumaailmassa vuosikymmenet pyörinyt mies on edelleen elossa, kasassa ja täyspäisen tuntuinen - ei tule pitkän linjan alan miehistä mieleen muita kuin M A Numminen, joka myös on yltänyt tähän.

Musiikinkuuntelijalta syvä kumarrus!

Lähettänyt käyttäjä

Onnea vaan Suomen parhaimmalle kitaristille ! Tuot aina mieleeni ihanat hetket Oloksella, -90 luvulta. Wow... että oli mukavaa, kun Agetnsit tuli sinne ja kota suorastaan repesi väen paljoudesta. Me, varttuneet naiset tiirailimme sinua päivällä, kun toimit hiihdon opena. :)
Kuuntelen vieläkin cd:tä ja kyllä Jorkka oli myös niin ihku, samettiääni. Onnea oikein sydänmen pohjasta Esa !

Lähettänyt käyttäjä

Pyöritettiin 90-luvun puolivälin paikkeilla täällä Etelä-Karjalassa, Lemillä, sellaista kieli poskella väännettyä polkupyörätapahtumaa nimeltä Kelaralli. Tapahtuman nimi juontaa tietenkin siitä, että fillarilla kelataan ketjua.
Järjestäväksi organisaatoksi oli nimetty paikallinen, pahamaineinen polkupyöräjengi Helvetin Eskot. Nimessä saattoi olla jotakin plagiointia pitäjän maineikkaan urheiluseuran Lemin Eskojen suuntaan.
Tapahtuma järjestettiin neljästi ja jo toisena kesänä lähti fillari keulimaan. Saatiin uskomattomalla tuurilla Agents soittamaan näihin bileisiin. Sitä iltaa muistellaan näillä kulmilla vieläkin kieli poskella ja hyvillä mielin. Oltiin aika lailla maailman napoja silloin.

Pölyinen baarin piha ja estraadina rekan lava. Tulitte iltapäivästä paikalle ja sinä Esa hyppäsit ekana Raksun Hiacesta ulos, nostelit verkkareita, katsoit rekan perävaunua ja sanoit "tässäkö sitä sitten vedetään". Pikkuisen hyppäsi aataminomena ylös kun olin tottunut aiemmista tapahtumista autotallibändien erinäisiin vaatimuksiin esiintymislavan suhteen. Aloin nöyrästi selitellä miten voitaisiin levitellä mattoja perävaunun seiniin ettei tule kaikua ja pöllejä lavan reunan alle ettei heilu jne. Vastasit, että "ei, tämä on just hyvä". Minä mielessäni siunailin, että voi jumangeega. Voiko tämä olla ammattilaisten kanssa näin helppoa. Olihan se ja illasta tuli hieno ja olisi monenkin tarinan arvoinen. Kiitos siitä vielä näin parinkymmenen vuoden jälkeenkin.

Lämpimät Onnittelut merkkipäiväsi johdosta Esa. Itse menen 9 kuukautta edellä. Olin siis valmiina jo silloin kun sinua suunniteltiin.

P.S. Helvetin Eskot on kadonnut jo historian hämärään, mutta taustaorganisaatio Huttulan Pulloveikot ry. jatkaa edelleen.

Lähettänyt käyttäjä

Olitko se sinä joskus 70-80 luvulla laivakeikalla? On vaivannut useita vuosia loistavasti soittanut kitaristi. Oli pitkä vaalea tukka pitkälle selkään ja soitanta mitä hienointa. En edes muista oliko bändissä laulusolistia bändin nimestä puhumattakaan.
Hyvää jatkoa

Lähettänyt käyttäjä

Tulipahan tossa vaan jouluna mieleeni kuunnellessani FBIBeatin tekemää rautalankajoulu nimistä kotimaista sähkökitara instrumentaali joulu CDlevyä jotta ; Yhtä vaan toivon joulupukilta jotta Esa hänen veljensä että Agents ynnä ties kuka yhdessä vaikka minkä kanssa viellä ehtisi,viitsisi ja tekisi nimittäin vaikka ensi jouluksi oikean aidon vaikkapa osittain rautalankaa olevan aidon Agents joululevy albumin vaikka levymyynti ei nykyään enää muka kannata niin ehkä se jäisi harmittamaan ja kaduttamaan jos semmoineen jäisi joskus jostainsyystä tekemättä ehkä joitain muitakin kun minua itteäni?

Lähettänyt käyttäjä

Olin Levillä ja Hullun poron lavalla yhtenä iltana olivat Jorma Kääriäinen ja Agents. Jäi tietty mieleen, mutta aivan pian senjälkeen tarjottiin lippuja heidän konserttiinsa Lahden Sibeliustalossa. Paikat olivat melkein piippuhyllyllä, mutta se musiikki, miten se täytti Sibeliustalon, että olisi luullut paikalla olevan suuremmankin orkesterin. Erinomainen porukka solisti ja soittajat. Kiitos hienoista hetkistä!

Lähettänyt käyttäjä

Oli 80 luvun alkupuolisko kun pääsi armeijan harmaista ja vapaa menemään ja hakemaan uusia seikkailuja. Kitara on aina kuulunut elämääni ja jos sitä jostakin kuului niin heti oli korvat höröllä ottamaan vastan sointuja. ( itsekkin soittajaa )
Taisi olla Ämyrin lava kun ensi kerran Agents keikalla kävin. Se iski kuin metrisellä halolla ohtaan olisi lyöty.
En ole vielä siitä saundista toipunut enkä haluakkaan. Topi aika oli railakasta ja kaiholla muistelen hienoja keikkoja, kun kuulin Topin pois menosta silloin tuli tippa silmään. Jotakin suurta oli mennyt tuon puoleiseen mutta se kaikki kuitenkin jäi elämään ja kuuluman kaikkien meidän iloksi. Esan uskomattoman pehmeä ja kaunis soitto sekä tapa jolla biisi kulkee eteen päin ei jätä kyllä kylmäksi ketään joka ymmärtää soittamisesta jotakin. En taida joka solistia erikseen ylistää siihen menisi koko yö mutta päivän sankaria haluan onnitella ja toivottaa sointuja kauniita.
Heikki Laurila laittoi kitarat kaappiin kun jäi eläkkeelle toivottavasti Esa soitat vielä pitkään.

  • Reviisori – komediaklassikko korruptiosta

    Leo Jokela loisti viimeisessä tv-työssään.

    Nikolai Gogolin Reviisori-näytelmä vuodelta 1836 on viiltävän satiirinen komedia korruptoituneesta pikkukaupungista. Veli-Matti Saikkosen vuonna 1975 ohjaaman tv-sovituksen pääosia esittävät Vesa Mäkelä ja Leo Jokela. Reviisori kertoo maaseutukaupungista, jossa lahjonta kukoistaa, hallinto on suoranaista ryöväystä ja suojattomia ihmisiä piestään.

  • Pääosassa Leo Jokela

    Ohjelma- ja elokuvakooste lukemattomien sivuosien miehestä.

    Palmu-filmien salaviisas etsivä Kokki, karskipuheinen papukaija G. Pula-aho, Rautatie-elokuvan utelias Matti – siinä vain tunnetuimpia näyttelijä Leo Jokelan (1927–1975) rakastetuista henkilöhahmoista.

  • Sotaorpo kantaa ikuisesti sodan muistoa mukanaan

    Sota jätti jälkeensä kymmeniätuhansia orpoja

    Suomessa talvi- ja jatkosota jättivät jälkeensä yli viisikymmentätuhatta sotaorpoa. Valtio pyrki tukemaan heitä taloudellisesti, mutta moni jäi vaille aikuisen tuomaa niin aineellista kuin henkistäkin turvaa.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Musta Helsinki

Erkki Vihtosen ja Eero Tuomikosken Musta Helsinki on television alkukauden dokumentti Helsingin asunnottomista alkoholisteista, ”puliukoista”, niin kuin vuonna 1966 sanottiin.

Lue lisää:

Paska juttu – Jumalan teatteri Oulussa

Eeli Aalto oli ainoa, joka katsoi loppuun asti Jumalan teatterin esityksen vuonna 1987. Hänen valokuvansa ovat ainut kuvallinen dokumentti tapauksesta.

  • Katsastus

    Tv-elokuva on noussut suorastaan kulttimaineeseen.

    Joni Skiftesvikin novelleihin pohjautuva ja Matti Ijäksen ohjaama tv-elokuva Katsastus on noussut suorastaan kulttimaineeseen.

  • Läskilinssi ei lannistu kiusaajien lällättelystä

    Lastensarjan kiusattu poika pärjää mielikuvitusmaailmassa.

    Matti Ijäksen ja Erkki Mäkisen kirjoittama lastensarja Läskilinssi kertoo ystävyydestä ja yksinäisyydestä, huumorin ja mielikuvituksen voimasta sekä perheen tuen merkityksestä. Ijäksen ensimmäinen draamaohjaus on myös oivallinen taltio 1970-luvun tyylistä, Turusta ja yhteiskunnasta. Tarinaa siivittää Jukka Siikavireen musiikki.

  • Pala valkoista marmoria

    Matti Ijäksen tv-elokuva ilmestyi vuonna 1998.

    Lasse Pöystin ja Eeva-Kaarina Volasen upeasti tähdittämä tv-elokuva Pala valkoista marmoria on komedia vanhuudesta, lemmestä ja jästipäisyydestä. Elokuva perustuu Martti Joenpolven vuonna 1998 ilmestyneeseen samannimiseen novelliin.

  • Katve-elokuvassa interrail päättyy kotipusikoihin

    Matti Ijäksen draama ystävyydestä ja lähtemisen vaikeudesta.

    Koulussa vika päivä, taskussa reilikortti ja edessä etelän kuumat biitsit. Kaverukset Lare, Pietro ja Rami päättävät ottaa kesän rennosti.

  • Tarpeettomia ihmisiä on Ijäksen suorimpia näytelmäsovituksia

    Matti Ijäksen sovitus Reko Lundánin näytelmästä 2005.

    Työttömäksi jäänyt Kari alkaa mustasukkaisesti vainota vaimoaan. Häpeän ja tuskan kierre johtaa kohtalokkaaseen pahoinpitelyyn. Tarpeettomia ihmisiä on Matti Ijäksen sovitus Reko Lundánin näytelmästä vuodelta 2005.

  • Barack Obaman virkaanastujaiset

    Obama rohkaisi virkaanastujaispuheessaan uudistuksiin.

    Yhdysvaltain uusi presidentti Barack Hussein Obama vannoi valansa Capitol-kukkulalla satojen tuhansien ihmisten seuratessa seremoniaa tapahtumapaikalla.

  • Tipaton tammikuu – puliukkojen majoista kansankapakkaan

    Ohjelmia alkoholista kolmelta eri vuosikymmeneltä.

    Elävä arkiston Tipaton tammikuu -ohjelmapaketissa ei olla täysin tipattomia vaan avataan eri näkökulmia alkoholiin kolmen ohjelman verran. Eri vuosikymmeniltä kootu dokumenttipaketti nähdään televisiossa tiistaina 17.1., perjantaina 13.1. ja sunnuntaina 15.1. Kaikki ohjelmat ovat katsottavissa myös Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Pikku Kakkosen posti - piirroksia ja tarinoita vuodesta 1977

    3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti tiistai-iltaisin.

    Pikku Kakkosen postilokeroon 347 on lähetetty piirroksia ja tarinoita ihan Pikku Kakkosen ensimmäisistä lähetyksistä asti. 3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti palaa iltaohjelmaan ja se esitetään uusintana perjantaiaamuisin.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi. Toimittaja Maija Koivula maanitteli kirjailijoita kirjoittamaan uusia satuja ohjelmaa varten. Ohessa kuusi Lasse Pöystin kertomaa iltasatua, joissa seikkailevat lampaat, lohikäärmeet, lumihiutaleet, peikot, prinsessat ja saunatontut.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Ransu Neuvostoliitossa

    Ransu ja Pekka matkasivat vuonna 1988 yhdessä Neuvostoliittoon. Itänaapurissamme tutustuttiin nähtävyyksiin, nukketeatteriin ja paikalliseen päiväkotiin.

  • Tamminiemi VR – kokeile ja bongaa Kekkonen!

    Elävän arkiston VR-kokeilu vie sinut Tamminiemeen.

    Elävän arkiston toteuttama VR-kokeilu vie sinut virtuaalimatkalle Suomen pitkäaikaisimman presidentin Urho Kekkosen kotiin Tamminiemeen. Kokeile virtuaalitodellisuutta omin silmin älypuhelimesi avulla.

  • Naistoimittaja houkutuslintuna Helsingin yössä

    Uutistoimitus tutki naisten sukupuolista häirintää.

    Ylen tv-uutiset selvitti vuonna 1969 osallistuvan journalismin keinoin, saiko yksinäinen nainen kulkea ulkona rauhassa. Helsingin rautatieasemalla tehdyssä kokeilussa "houkutuslinnun" ympäröi hetkessä kokonainen seuraa etsivien miesten parvi.

  • Studio Julmahuvi: Roudasta rospuuttoon

    "Älä sano mitään!" kaikuu katumuksen ja uhon täyttämä huuto.

    "Älä sano mitään!" kaikuu katumuksen ja uhon täyttämä huuto. Petteri Summasen sketsi valittiin kaikkien aikojen parhaimmaksi Yle Teeman äänestyksessä vuonna 2010.

  • Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

    Hän asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa.

    Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.

  • Kassila sovitti Punaisen viivan valkokankaalle tarkasti, mutta modernisti

    Kiannon merkkiteos kääntyi elokuvaksi vuonna 1959

    Ilmari Kiannon vuonna 1909 julkaisemassa teoksessa Punainen viiva eletään hetkiä ennen ja jälkeen ensimmäisten eduskuntavaalien. Matti Kassila ohjasi tarinan elokuvaksi puoli vuosisataa myöhemmin vuonna 1959. Romaanin tavoin elokuva piirtää vahvan kuvan ajasta, jolloin aikanaan sisällissodaksi syvenevä juopa kansan kesken alkoi näkyä.

  • Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

    Mirja Mane jäi sittenkin elokuvataivaan tähdenlennoksi

    Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.

  • Rosvo Roopen tarina haki vertaistaan valkokankaallakin

    Rosvo Roope lauloi, rakasti, vihasi, miekkaili ja voitti

    Kun Hannu Leminen vuonna 1949 päätti ohjata merirosvoaiheisen elokuvan, oli käytännön kekseliäisyydelle tilausta. Resursseja ei juuri ollut, mutta huippusuositun laulelman, Tauno Palon ja lainamateriaalin turvin saatiin aikaiseksi ainakin merikelpoinen, ellei peräti Hollywood-tasoinen historiallinen seikkailuelokuva.

  • Fennada aloitti vahvoilla naiselokuvilla

    Ensimmäisissä Fennada-elokuvissa naiset olivat pääosassa

    Fennada-Filmin kaksi ensimmäistä elokuvaa sijoittuivat kantaaottavasti naisten maailmaan. Ratavartijan kauniin Inkerin tarina näyttäytyi valkokankaalla uskottavana romantiikkana, sodan takia naimattomaksi jääneen Ylijäämänaisen kertomus taas piti sisällään tiukkaa moraalista pohdintaa.

  • Mikko Niskanen kuvasi sota-ajan tuntoja kahdessa menestyselokuvassa 1963

    Mikko Niskanen ohjasi Sissit ja Hopeaa rajan takaa 1963

    Mikko Niskaselta valmistui vuonna 1963 ennätykselliset kaksi kiitettyä sota-aikaan sijoittunutta elokuvaa. Molemmissa liikutaan itärajan tuolla puolen: toisessa komennuksella, toisessa omin luvin. Sissit sukelsi syvälle sotilaan sieluun, Hopeaa rajan takaa kertoi tositapahtumiin pohjaavan seikkailun.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.