Hyppää pääsisältöön

Kitara-agentti Esa Pulliainen

Rautalankaa, rokkia ja iskelmää tuottanut ja versioinut Agents-yhtye perustettiin vuonna 1979. Vuosien varrella yhtyeen solisteina ovat toimineet Suomen maineikkaimmat ja rakastetuimmat laulajat. Yhtyeen kiistaton johtohahmo on kuitenkin sen kitaristi Esa Pulliainen. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Agentsin perustajan haastatteluita vuosien varrelta. Samalla nähdään ja kuullaan yhtyeen tunnetuimpia ja harvinaisiakin esityksiä. Vaihtuvien solistien kanssa, totta kai.

Esa Pulliainen perusti Agentsin jo vuonna 1979. Yhtyeen alkuperäinen kokoonpano oli aiemmin tunnettu nimellä Tuomari Nurmion Köyhien ystävät. Nurmion yhtyeen kaikki jäsenet soittivat myös alkuperäisessä Agentsissa lukuun ottamatta laulaja Nurmiota. Samalla Agentsiin liittyi myös Esan veli Kai Pulliainen sekä kosketinsoittaja Jukka Ollila. Ensimmäiseksi solistiksi löydettiin Pekka "Beat-Pete" Rytkönen.

Agentsin ensilevy julkaistiin vuonna 1980 ja se kantoi yksinkertaisesti yhtyeen nimeä. Albumin musiikki on pääasiassa rautalankaa.

Vuoden 1981 syksyllä Agents ryhtyi säestämään Rauli "Badding" Somerjokea ja tämän uutta tulemista. Samalla Beat-Pete Rytkönen lähti Agentsista. Yksi harvoista kuvatallenteista, joka dokumentoi tätä tärkeää kumppanuutta, on Ylen Levottomat palat -ohjelmaan vuonna 1983 tehty musiikkipaketti.

Yhteistyö Agentsin ja Baddingin välillä päättyi vuonna 1985. Somerjoki esiintyi viimeisinä vuosinaan useampien eri yhtyeiden kanssa. Kuitenkin Agentsin kanssa tehty Laivat jäi hänen viimeiseksi levytyksekseen.

Agents oli vuonna 1985 jo muutaman vuoden ajan esiintynyt satunnaisesti Topi Sorsakosken kanssa, josta tuli Baddingin jälkeen yhtyeen virallinen laulaja. Uuden laulusolistin kanssa aloitettu Topi Sorsakoski & Agents -yhteistyö poiki kaikkiaan neljä studioalbumia.

Topi Sorsakoski & Agents hajosi vuonna 1992 riitaisasti. Sorsakoski kärsi 1990-luvun alussa rahavaikeuksista ja hän oli julkaissut jo ennen yhteistyön päättymistä oman soololevynsä Yksinäisyys.

Pian Sorsakosken lähdön jälkeen Agentsin laulajaksi kiinnitettiin Jorma Kääriäinen. Uuden solistin kanssa yhtye keikkaili ja levytti aktiivisesti aina vuoteen 2006 asti, jolloin Agents ilmoitti jäävänsä tauolle.

Esa Pulliainen tunnetaan Agentsin lisäksi myös ansioituneena musiikkikirjoittajana. Vuonna 1996 tehdyn Kunnian kentät -ohjelman toimittaja Axa Sorjanen muisteli Elävälle arkistolle Pulliaisen syvähaastattelua näin:

"Esa Pulliainen on minulle henkilökohtaisesti tärkeä vaikuttaja. Hän oli lapsuuteni Etelä-Vantaalla se suuri paikallinen kitarasankari, ihailtu hieman vanhempi kundi. Loistavana musiikkikirjoittajanakin ansioitunut Esa on yksi parhaita haastateltavia suomalaismuusikoita. Hän puhuu rikasta slangia, on puheissaan suora ja kykenee vastauksissaan keskittymään olennaiseen."

Kirjailija Kari Hotakainen kirjoitti oheisen haastattelun myötä kolumnin, jossa hän erikseen kehui kitaristin mainiota puhetapaa.

Elävän arkiston kokoelmista löytyy myös Agentsin tähdittämässä Laulava sydän -ohjelmassa tallennettuja variaatioita klassisista rock- ja iskelmäkappaleista.

Ohessa nähdään ohjelmassa vierailleen Ville Valon tulkinta nuoruutensa idolin Baddingin ikivihreästä Paratiisista, sekä Otto Grundströmin coveri The Rolling Stonesin The Last Timesta; suomalaisittain nimellä Jo riittää.

Lisäksi kuullaan musiikkineuvos Dannyn versio Salatusta surusta. The Renegades -yhtyeen beatballadista oli tullut jo 1980-luvulla keskeinen osa Agentsin ohjelmistoa.

Koosteen päätteeksi kuullaan Esa Pulliaisen haastattelu vuodelta 2009. Agents oli tuolloin toiminut 30 vuotta ja vietti juhlakiertuettaan saman vuoden elokuussa. Haastattelussa Pulliainen käy Telle Virtasen kanssa läpi paitsi Agents-yhteen historiaa ja nykypäivää myös omia musiikillisia juuriaan.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Muistan kun aloitit yhteistyön Jorma Kääriäisen kanssa, oivalsin mistä laadukkaasta musiikkihetkistä on kysymys!Esiinnyit Oulussa ja Kalajoella eikä minun onneksni ollut juuri minkään verran kuuntelijoita mutta minä nautin siitäkin edestä! Toljotin Kalajoen lavallakin etuasemissa enkä oikein edes tunteenut Esaa!
Kerran sen jälkeen esiinyivät Rantsiln Hyttikoskella ja poislähtiessäni juttelin parille naishenkilölle, että te olette kovin ihastuneita Pulliaisen veljeksiin. He sanoivat että kyllä kai me serkut tunnetaan! Asuivat Muhoksella.Tulen kuuntelemaan Raahen musiikkijuhlille teitä edelleen ruusujen kera ensi maaliskuussa jos Luoja suo! Kiitos siitä oikeasta ja tasokkaasta musiikista Esa ja Onnea paljon!

Lähettänyt käyttäjä

Olen saanut olla 2 kertaa orkesterimme kanssa kakkosbändinä Agents- keikalla, molemmat 2000 luvan alussa. Jälkimmäinen jäi erityisesti mieleen 2002 Haminan bastionissa. Väkeä oli teltta täynnä. Me vähän ennen keikkaa norkoiltiin, jotta mistä löytyisi kahvia ja jotain huikopalaa. Yritettiin sitten päästä yhteen esiintyjille varattuun tilaan, mutta ei meitä päästetty sisään, kun ei kuuluttu Agentseihin.
Keikka meni meiltäkin ihan hyvin, ja kun menin sitten pois lähtiessä selvimään laskutusta, kerroin tuosta tarjoiluhommasta, niin olipa järjestäjän ilme näkemisen arvoinen. Hän pahoitteli tapahtunutta, mutta se oli lievästi turhaa.
Joka tapauksessa se oli minun harrastelijamuusikkourani hienoin ilta. Onnea Esa, olet luonut kitarasi, muusikkokumppaneidesi ja solisteinesi kanssa siivun historiaa sata vuotiaassa SUOMESSA!

Lähettänyt käyttäjä

Esa Pulliainen on pitkän linjan miehiä tässä maassa, ollut mukana monessa ja on skeban varressa aivan yliveto - harvalla on oma tunnistettava soundi, Pulliaisella sellainen on.

Vaikuttava meriitti on myös se, että musiikki- ja keikkailumaailmassa vuosikymmenet pyörinyt mies on edelleen elossa, kasassa ja täyspäisen tuntuinen - ei tule pitkän linjan alan miehistä mieleen muita kuin M A Numminen, joka myös on yltänyt tähän.

Musiikinkuuntelijalta syvä kumarrus!

Lähettänyt käyttäjä

Onnea vaan Suomen parhaimmalle kitaristille ! Tuot aina mieleeni ihanat hetket Oloksella, -90 luvulta. Wow... että oli mukavaa, kun Agetnsit tuli sinne ja kota suorastaan repesi väen paljoudesta. Me, varttuneet naiset tiirailimme sinua päivällä, kun toimit hiihdon opena. :)
Kuuntelen vieläkin cd:tä ja kyllä Jorkka oli myös niin ihku, samettiääni. Onnea oikein sydänmen pohjasta Esa !

Lähettänyt käyttäjä

Pyöritettiin 90-luvun puolivälin paikkeilla täällä Etelä-Karjalassa, Lemillä, sellaista kieli poskella väännettyä polkupyörätapahtumaa nimeltä Kelaralli. Tapahtuman nimi juontaa tietenkin siitä, että fillarilla kelataan ketjua.
Järjestäväksi organisaatoksi oli nimetty paikallinen, pahamaineinen polkupyöräjengi Helvetin Eskot. Nimessä saattoi olla jotakin plagiointia pitäjän maineikkaan urheiluseuran Lemin Eskojen suuntaan.
Tapahtuma järjestettiin neljästi ja jo toisena kesänä lähti fillari keulimaan. Saatiin uskomattomalla tuurilla Agents soittamaan näihin bileisiin. Sitä iltaa muistellaan näillä kulmilla vieläkin kieli poskella ja hyvillä mielin. Oltiin aika lailla maailman napoja silloin.

Pölyinen baarin piha ja estraadina rekan lava. Tulitte iltapäivästä paikalle ja sinä Esa hyppäsit ekana Raksun Hiacesta ulos, nostelit verkkareita, katsoit rekan perävaunua ja sanoit "tässäkö sitä sitten vedetään". Pikkuisen hyppäsi aataminomena ylös kun olin tottunut aiemmista tapahtumista autotallibändien erinäisiin vaatimuksiin esiintymislavan suhteen. Aloin nöyrästi selitellä miten voitaisiin levitellä mattoja perävaunun seiniin ettei tule kaikua ja pöllejä lavan reunan alle ettei heilu jne. Vastasit, että "ei, tämä on just hyvä". Minä mielessäni siunailin, että voi jumangeega. Voiko tämä olla ammattilaisten kanssa näin helppoa. Olihan se ja illasta tuli hieno ja olisi monenkin tarinan arvoinen. Kiitos siitä vielä näin parinkymmenen vuoden jälkeenkin.

Lämpimät Onnittelut merkkipäiväsi johdosta Esa. Itse menen 9 kuukautta edellä. Olin siis valmiina jo silloin kun sinua suunniteltiin.

P.S. Helvetin Eskot on kadonnut jo historian hämärään, mutta taustaorganisaatio Huttulan Pulloveikot ry. jatkaa edelleen.

Lähettänyt käyttäjä

Olitko se sinä joskus 70-80 luvulla laivakeikalla? On vaivannut useita vuosia loistavasti soittanut kitaristi. Oli pitkä vaalea tukka pitkälle selkään ja soitanta mitä hienointa. En edes muista oliko bändissä laulusolistia bändin nimestä puhumattakaan.
Hyvää jatkoa

Lähettänyt käyttäjä

Tulipahan tossa vaan jouluna mieleeni kuunnellessani FBIBeatin tekemää rautalankajoulu nimistä kotimaista sähkökitara instrumentaali joulu CDlevyä jotta ; Yhtä vaan toivon joulupukilta jotta Esa hänen veljensä että Agents ynnä ties kuka yhdessä vaikka minkä kanssa viellä ehtisi,viitsisi ja tekisi nimittäin vaikka ensi jouluksi oikean aidon vaikkapa osittain rautalankaa olevan aidon Agents joululevy albumin vaikka levymyynti ei nykyään enää muka kannata niin ehkä se jäisi harmittamaan ja kaduttamaan jos semmoineen jäisi joskus jostainsyystä tekemättä ehkä joitain muitakin kun minua itteäni?

Lähettänyt käyttäjä

Olin Levillä ja Hullun poron lavalla yhtenä iltana olivat Jorma Kääriäinen ja Agents. Jäi tietty mieleen, mutta aivan pian senjälkeen tarjottiin lippuja heidän konserttiinsa Lahden Sibeliustalossa. Paikat olivat melkein piippuhyllyllä, mutta se musiikki, miten se täytti Sibeliustalon, että olisi luullut paikalla olevan suuremmankin orkesterin. Erinomainen porukka solisti ja soittajat. Kiitos hienoista hetkistä!

Lähettänyt käyttäjä

Oli 80 luvun alkupuolisko kun pääsi armeijan harmaista ja vapaa menemään ja hakemaan uusia seikkailuja. Kitara on aina kuulunut elämääni ja jos sitä jostakin kuului niin heti oli korvat höröllä ottamaan vastan sointuja. ( itsekkin soittajaa )
Taisi olla Ämyrin lava kun ensi kerran Agents keikalla kävin. Se iski kuin metrisellä halolla ohtaan olisi lyöty.
En ole vielä siitä saundista toipunut enkä haluakkaan. Topi aika oli railakasta ja kaiholla muistelen hienoja keikkoja, kun kuulin Topin pois menosta silloin tuli tippa silmään. Jotakin suurta oli mennyt tuon puoleiseen mutta se kaikki kuitenkin jäi elämään ja kuuluman kaikkien meidän iloksi. Esan uskomattoman pehmeä ja kaunis soitto sekä tapa jolla biisi kulkee eteen päin ei jätä kyllä kylmäksi ketään joka ymmärtää soittamisesta jotakin. En taida joka solistia erikseen ylistää siihen menisi koko yö mutta päivän sankaria haluan onnitella ja toivottaa sointuja kauniita.
Heikki Laurila laittoi kitarat kaappiin kun jäi eläkkeelle toivottavasti Esa soitat vielä pitkään.

  • Iron Maidenin rauta pysyy kuumana vuosikymmenestä toiseen

    Iron Maiden nauttii suurta suosiota myös Suomessa

    ”Hevi on maailman sivun ollut raskasta ja kovaa kamaa – monille ihan liian kanssa." Näin toteaa Iltatähti-ohjelman juontaja Mikko Alatalo vuonna 1981 esitellessään Iron Maidenin Wrathchild-musiikkivideon, joka on Ylen arkistoiden varhaisinta tallessa olevaa Iron Maiden -materiaalia. Tästä lähtien yhtyeen tahti on ollut kova.

  • Lahden MM-hiihdot – kultaisia muistoja ja sinivalkoista draamaa

    Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Suomessa 1926-2001.

    Lahti on toiminut hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen näyttämönä vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001. Tässä koosteessa palataan kisojen historiallisiin hetkiin videoiden, audioiden ja valokuvien kautta.

  • Esimerkillistä talviurheilua suomalaisittain

    Suomalainen ei kylmää kavahda, eihän?

    Suomalaiset ovat liikunnallista kansaa, ja aivan erityisen lähellä sydäntämme ovat urheilusuoritukset sääoloissa, joissa moni muu kansa niistä pidättäytyisi. Liki luonnonlaiksi tulkittava ominaisuutemme tallentui takavuosina valistuksen ja uutisoinnin nimissä myös filmikatsauksiin. Vanhin tallenne on vuodelta 1906.

  • Haudanvakava Antero Alpola oli vuosikymmeniä Ylen huumoripomo

    Viihdetuottaja loi Kankkulan kaivon ja laski Speden radioon.

    Antero Alpola (1917–2001) johti radion ajanvieteosastoa yli 30 vuotta ja lahjoitti Suomen kotien kuultavaksi Kankkulan kaivon, Reino Helismaan ja Speden. Huumoriveteraanin tavaramerkkinä oli järkkymättömän vakava naama.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Johanna Tukiainen ja seurustelun vaikeus

Ilkka Kanervan tekstiviestikohu nosti tanssija Johanna Tukiaisen julkisuuteen vuonna 2008. Mirja Pyykkö haastatteli Tukiaista neljä vuotta aiemmin.

Lue lisää:

Tietoisku: Legendaarinen jäävaroitus

Tässä 1960-luvun alun jäävaroituksessa muistutetaan, että peilikirkas jää voi olla petollisen ohutta.

Tietoiskussa painotetaan, että varoitukset heikoista jäistä kannattaa ottaa todesta. Avun saanti voi olla kohtalokkaan kaukana, ja silloinkin kun apua on saatavilla, on osattava toimia oikein.

  • Lahden MM-hiihdot – kultaisia muistoja ja sinivalkoista draamaa

    Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Suomessa 1926-2001.

    Lahti on toiminut hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen näyttämönä vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001. Tässä koosteessa palataan kisojen historiallisiin hetkiin videoiden, audioiden ja valokuvien kautta.

  • Salpausselän 50 ensimmäistä vuotta

    Lahdessa on hiihdetty kilpaa vuodesta 1926.

    Lahdessa on kilpailtu vuodesta 1926 sekä maailmanmestaruudesta että kansallisella tasolla. Lähes kaikki kisat nähnyt Pekka Tiilikainen muistelee menneitä tapahtumia.

  • Lahden ensimmäiset MM-isännyydet

    Salpausselän ensimmäiset kansainväliset hiihtokisat 1926.

    Salpausselän ensimmäisissä kansainvälisissä hiihtokisoissa hiihdettiin naamarit päässä ja hypättiin ennennäkemättömiä 40 metrin mäkiloikkia.

  • MM-kisat toista kertaa Lahdessa

    MM-kisat toista kertaa Lahdessa

    Myös Yleisradio panosti vuoden 1938 Salpausselän MM-hiihtoihin koko rintamalla. Tunnelmia tallennettiin rautatieasemalla, pujottelukisassa ja löytötavaratoimistossa.

  • Mieshiihtäjät juhlivat Lahdessa 1958

    Suomalainen hiihto eli loistoaikojaan Lahden MM-kisoissa.

    Suomalainen hiihto eli loistoaikojaan Lahden MM-kilpailuissa 1958. Maastohiihdon ja yhdistetyn miehet ottivat yhteensä kolme kultaa.

  • Äiteelle MM-pronssia Lahdessa 1958

    Siiri Rantanen kiri pronssille Lahden MM-kisoissa.

    ”Neuvostoliiton tyttärien” voittoisan rintaman Lahden MM-kisojen pikamatkalla vuonna 1958 rikkoi vain pronssille kirinyt Siiri "Äitee" Rantanen.

  • Tuplavoitto MM-mäessä Lahdessa 1958

    Uusi hyppytapa johti kaksoisvoittoon Lahdessa 1958.

    Suomalaiset mäkihyppääjät kehittivät 1950-luvulla uuden, aerodynaamisen tyylin. Ulkomaalaisten alkuun vieroksuma hyppytapa johti kaksoisvoittoon vuonna 1958.

  • Mieto lipsui MM-pronssille 1978

    Juha Miedon vauhtia hidastivat lipsuvat sukset.

    Puolalaisyllättäjä Josef Luszczek voitti 15 kilometrin kilpailun vuoden 1978 MM-kisoissa. Juha Miedon vauhtia hidastivat jäisellä ladulla lipsuvat sukset.

  • Naisille MM-viestin voitto 1989

    Voitto jännittävässä viestikisassa kruunasi kisan.

    Voitto jännittävässä viestikisassa kruunasi Suomen naishiihtäjien huikean menestyksen Lahden MM-kisoissa vuonna 1989.

  • Joukkuemäen neljäs MM-kulta Suomeen 1989

    Suomi vei kullan isäntämaa Norjan nenän edestä.

    Ari-Pekka Nikkola, Matti Nykänen, Jari Puikkonen ja Risto Laakkonen toivat Suomelle neljännen perättäisen joukkuemäen maailmanmestaruuden Lahdessa 1989.

  • Kympin kolmoisvoitto Lahdessa 1989

    Naiset hiihtivät kultaa Lahden MM-kisoissa 1989.

    Marja-Liisa Kirvesniemi, Pirkko Määttä ja Marjo Matikainen hiihtivät komean kolmoisvoiton naisten 10 kilometrillä Lahden MM-kisoissa 1989.

  • MM-kolmoisvoitto 15 km:llä 1989

    Lahden kisoissa suomalaisten keskinäinen jännitysnäytelmä.

    Lahden MM-hiihdoissa naisten 15 kilometrin perinteisen tyylin kilpailusta muodostui suomalaisten keskinäinen jännitysnäytelmä.

  • Hartsa hiihti maailman ykköseksi 1989

    Harri Kirvesniemi voitti vuosien yrityksen jälkeen MM-kultaa

    Kotiyleisön riemuksi Harri Kirvesniemi voitti vuosien yrityksen jälkeen MM-kultaa 15 kilometrin perinteisen tyylin kilpailussa Lahdessa vuonna 1989.

  • Lahdessa tuntui hyvältä vuonna 1989

    Suomi saalisti kaikkien aikojen mitalisaaliin.

    Vuonna 1989 Suomi saalisti Lahden MM-hiihdoista kaikkien aikojen mitalisaaliin. Perinteisen suomalaisen urheilujournalismin nimissä mitalisankarit saivat vastata siihen kaikista tärkeimpään kysymykseen: miltä nyt tuntuu?

  • Miehille MM-viestihopeaa Lahdessa 1989

    Suomi taisteli loppuun saakka kullasta miesten viestissä.

    Suomi taisteli loppuun saakka kullasta miesten viestissä Lahden MM-hiihdoissa 1989. Neljä ensimmäistä joukkuetta tuli maaliin kahden sekunnin sisällä.

  • Kuitunen voittaa Lahden takaa-ajon 2001

    Virpi Kuitunen hiihti kultaa, mutta kärysi dopingista.

    Virpi Kuitunen otti ensimmäisen maailmanmestaruutensa Lahden MM-kisojen kiihkeässä takaa-ajokilpailussa vuonna 2001.

  • Kaksoisvoitto ensimmäisessä MM-sprintissä

    Muranen ja Sundqvist hiihtivät Suomelle kultaa 2001.

    Pirjo Muranen ja Kati Sundqvist toivat Suomelle kaksoisvoiton historian ensimmäisessä MM-sprintissä Lahdessa vuonna 2001.

  • Naisten MM-viesti 2001 päättyi dopingskandaaliin

    Viestihopea haihtui dopingkäryyn Lahden kisoissa.

    Lahden MM-kisoissa Suomen naisten viestijoukkue hiihti maaliin toiseksi nopeimmin. Virpi Kuitusen ja Milla Jauhon dopingkäryn vuoksi hiihto hylättiin.

  • Isometsän menetetty takaa-ajohopea

    Jari Isometsän hopea liukeni dopingkäryyn.

    Lahden MM-kisoissa 2001 Mika Myllylä jätti takaa-ajon vapaaosuuden väliin, Janne Immonen katkaisi sauvansa, ja Jari Isometsän hopea liukeni Hemohesiin.

  • Suomen hiihtojoukkueessa jo toinen dopingepäily

    Isometsän jälkeen paljastui seuraava dopingkäry.

    Viikon päästä Jari Isometsän dopingkäryn varmistumisesta Suomen joukkueessa alkoi paljastua uusi dopingtapaus. Mieshiihtäjän nimeä ei annettu vielä julkisuuteen.

  • "Korostan sanaa epäily.."

    Neljä uutta dopingtapausta Lahden MM-hiihdoissa 2001.

    Helmikuun 28. päivänä 2001 pidetyssä tiedotustilaisuudessa Paavo M. Petäjä kertoi neljästä uudesta dopingepäilystä, korostaen sanaa epäily.

  • Mika Myllylän kiirastuli

    Mika Myllylä haastattelussa dopingkäryn jälkeen.

    Olympiavoittaja ja nelinkertainen maailmanmestari jäi kiinni Hemohesin käytöstä hiihdon MM-kisoissa 2001. Sitä seuranneet kaksi kuukautta olivat hänen elämänsä pahin painajainen.

  • Saimme kekseliään toiveen – nyt Kalapuikkokeitto on Areenassa

    Toteutamme jatkuvasti toiveita, mutta tahdomme niitä lisää!

    Saimme Instagramissa toiveen julkaista Kalapuikkokeitto-komediasarja Areenaan. Tuo toive osoitti tekijältään hienoa kekseliäisyyttä ja herätti meissä runsasta hilpeyttä. Kalapuikkokeitto on nyt kokonaisuudessaan katsottavissa Areenassa.

  • Elmo - kaikkien lajien sankari loisti myös tv-näytelmässä

    Juhani Peltosen kynästä syntynyt hahmo on mestari kaikessa.

    Kaikkien urheilulajien suomalainen mestari tunnettiin koko aurinkokunnassa pelkkänä Elmona. Kainalniemen oma poika kahmi kasoittain kultamitaleita sekä Andien talvikisoissa että Derwangan kesäkisoissa.

  • Hyvä oli hiihtäjän hiihdellä

    Lyhytelokuvia menneiden vuosikymmenten laduilta

    Talvilomakausi on taas alkanut. Sen kunniaksi siirrymme harvinaisissa lyhytelokuvissa menneiden vuosikymmenten runsaille ja puhtoisille hangille. Tiistai 21., perjantai 24. ja sunnuntai 26.2.

  • Talvilomalaisia houkutellaan Suomen hangille 1960-luvun lyhytelokuvassa

    Perinteiseen talvilomailuun kuuluu hiihto ja reippailu.

    Suomalaiseen talvilomailuun on aina liittynyt vahvasti ajatus ulkona urheilemisesta ja etenkin hiihtämisestä. Vuonna 1964 valmistuneessa filmissä esitellään talvimatkailun mahdollisuuksia eri puolilla Suomea. Siinäkin hiihtäminen hohtavilla hangilla on loman riemukas kohokohta.

  • Esimerkillistä talviurheilua suomalaisittain

    Suomalainen ei kylmää kavahda, eihän?

    Suomalaiset ovat liikunnallista kansaa, ja aivan erityisen lähellä sydäntämme ovat urheilusuoritukset sääoloissa, joissa moni muu kansa niistä pidättäytyisi. Liki luonnonlaiksi tulkittava ominaisuutemme tallentui takavuosina valistuksen ja uutisoinnin nimissä myös filmikatsauksiin. Vanhin tallenne on vuodelta 1906.

  • Baltian maiden itsenäisyys tunnustetaan

    Suomen tunnustusta Baltian maille saatiin odottaa

    Baltian maiden itsenäisyys kruunattiin vanhoillisten vallankumouksen aikana ja sitä seuranneina päivinä. Prosessi ajoittuu Mihail Gorbatšovin eroon NKP:n johdosta. Myös Suomi solmi hiljalleen diplomaattisuhteet Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.

  • Viro liittyy EU:hun

    Virosta tulee EU-jäsen

    Virossa herättiin vapunpäivänä 2004 ensimmäiseen aamuun osana Euroopan unionia. Maassa istutettiin jäsenyyden kunniaksi miljoona puuntaimea uuden aikakauden merkiksi.

  • Haudanvakava Antero Alpola oli vuosikymmeniä Ylen huumoripomo

    Viihdetuottaja loi Kankkulan kaivon ja laski Speden radioon.

    Antero Alpola (1917–2001) johti radion ajanvieteosastoa yli 30 vuotta ja lahjoitti Suomen kotien kuultavaksi Kankkulan kaivon, Reino Helismaan ja Speden. Huumoriveteraanin tavaramerkkinä oli järkkymättömän vakava naama.

  • Kankkulan kaivolla parodioi radioreportaaseja

    Suosittu radiohupailu närkästytti raittiuspiirejä 1958–1970

    Vuosina 1958–1970 radiossa esitetty Kankkulan kaivolla syntyi kahden ajanvietetoimittajan Antero Alpolan ja Aune Ala-Tuuhosen kynästä. Suosittu radiohupailu närkästytti raittiuspiirejä "moraalitonta elämää ihannoivalla tyylillä".

  • Antero Alpolan radiohuumoria

    Radion ajanvietepomo oli kuivan älyllisen huumorin taituri.

    Radion ajanvietepäällikkö Antero Alpola (1997–2001) edusti kuivahkoa, älyllistä huumoria ja esiintyi valokuvissakin naama peruslukemilla. Hän oli vuosikymmenien ajan suomalaisen radioviihteen moottori.

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

    Mirja Mane jäi sittenkin elokuvataivaan tähdenlennoksi

    Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Pikku Kakkosen posti - piirroksia ja tarinoita vuodesta 1977

    3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti tiistai-iltaisin.

    Pikku Kakkosen postilokeroon 347 on lähetetty piirroksia ja tarinoita ihan Pikku Kakkosen ensimmäisistä lähetyksistä asti. 3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti palaa iltaohjelmaan ja se esitetään uusintana perjantaiaamuisin.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenaan

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.