Hyppää pääsisältöön

Uudenvuoden vanhat perinteet

Vuodenvaihde on taianomainen hetki, jossa hyvästellään vanha ja koetetaan vaikuttaa suotuisasti tulevaan. Vieläkin on tapana ampua raketteja ja valaa tinaa, mutta harvempi avaa ikkunaa päästääkseen vanhan vuoden pois, taikka tulkitsee tulevaa kahvikuppeihin kätketyistä esineistä. Roskiakaan ei enää kuljetella kolmen tien risteykseen, josta ruumisvaunut ovat kulkeneet.

Radiohaastattelussa vuodelta 1997 toimittaja Ursula Uotinen haastattelee kansanrunousarkiston tutkijaa Juha Nirkkoa uuteenvuoteen liittyvistä tavoista ja uskomuksista. Miksi juuri vuodenvaihde on otollista aikaa onnen tavoitteluun ja millaisin konstein tulevaa ennustettiin?

Vuodenvaihteen hetkellä kaikki on muutoksen tilassa, muovailtavissa kuvailee Nirkko. Silloin ennustetaan tulevaa vuotta ja yritetään vaikuttaa siihen. Kuvaavaa on, että juhlan nimi on uusi vuosi, eli vuodenvaihteen hetki merkitsee koko seuraavaa vuotta. Puolenyön aikana on ollut tapana avata ikkuna, jotta vanha vuosi pääsee pois ja uusi vuosi sisään. Keskiyöllä kannattaa myös ajatella hyviä ajatuksia ja tehdä lupauksia.

On myös uskottu, että uuden vuoden ensimmäiset teot ovat ratkaisevia. Nirkko kertoo uskomuksesta, jonka mukaan vuoden ensimmäinen kontakti toiseen elävään olentoon on tärkeä. Ensimmäinen kohdattu eläin määritteli sen, millaista muistutti olemukseltaan koko vuoden. Ja ensimmäisenä kohdatun vastakkaisen sukupuolen edustajan nimi kertoi naimattomalle sen, minkä nimisen sulhasen tai vaimon tulevaisuudessa saa.

Uudenvuodenyönä uskottiin olevan liikkeellä pahoja henkiä. Niitä ajettiin pois meluamalla kovasti. Nykyinenkin ilotulitusperinne liittyy siihen. Nirkko kertoo esimerkin 1800-luvulta udmurttien perinteestä sytyttää tulet ja pitää mekkalaa pahojen henkien karkottamiseksi.

Uuteenvuoteen kuuluu myös ennustaminen ja tunnetuin tapa on valaa tinaa ja tulkita sen muotoja. Onnen turvaamiseksi ensimmäinen tina oli aikoinaan tapana valaa haltijalle tai tontulle, kertoo Nirkko.

Onnea on uskottu olevan tietty määrä ja sitä riittää vain tietyille. Nirkko kuvailee, kuinka seuraavan vuoden onni "lohkaistaan" uuden vuoden hetkellä. Omaa osuutta onnesta on koetettu varmistaa muun muassa kyläilemällä uudenvuodenaamuna mahdollisimman monessa paikkaa ja pysyttelemällä koko päivä virkeänä.

Märät sukat jalkaan ja tulevaisuuden kuuntelua kolmen tien risteyksessä

Radio-ohjelmassa vuodelta 1967 toimittaja Arja Vuotilan haastateltavina ovat kajaanilainen Niilo Tolppanen sekä Kuivajärven kylässä Suomussalmella asuvat emäntä Olga Huovinen ja maanviljelijät Aleksanteri Saavinen ja Nikolai Huovinen. Miehet kertovat, kuinka tinan valamisen lisäksi on ennustettu muun muassa esineiden avulla. Erilaisia enteellisiä esineitä, kuten sormus kätkettiin 12 kahvikupin alle. Se mitä kupin alta paljastui, kertoi mitä tulevana vuonna on luvassa. Esimerkiksi sormus merkitsi kihloja, rikkinäinen paperin pala köyhyyttä, havu hautajaisia, raha rikkautta, musta kangaspala surua ja punainen iloa.

Vielä vanhemmista tavoista Tolppanen on kuullut isältään. Yksi niistä liittyi vainajien tavoittamiseen, uskottiin, että tietyllä tapaa suoritettu kirkon kiertäminen ja hautuumaalla kiertäminen sai aikaan sen, että vainaja ilmoitti jollain merkillä läsnäolostaan.

Olga Huovinen kertoo vanhoista karjalaisista taioista, tosin myöntäen ettei oikein itsekään usko niihin. Naurean hän kuvailee, kuinka oli tapana laittaa leipäpala hihaan, jotta unessa sitten näkisi kenen kanssa sitä syö eli tulevan puolisonsa. Toinen tapa oli kastella sukka avannossa, jotta unessa tuleva puoliso ilmaantuisi sitä kuivaamaan.

Risteyksillä on uskottu olevan taianomaista merkitystä ja uuden vuoden tavoistakin osa liittyy kolmen tien risteykseen. Alensanteri Saavinen kertoo, kuinka tulevan vuoden ennusääniä mentiin kuuntelemaan kolmen tien risteykseen. Samoin myös tutkija Nirkko kertoo artikkelin ensimmäisessä radiojutussa, kuinka erään uskomuksen mukaan piti lakaista lattia ja viedä roskat kolmen tien risteykseen, josta ovat ruumisvaunut kulkeneet, sillä silloin näkisi tulevan puolisonsa.

Uudenvuodenaattona oli myös tapana saunoa ja "pestä vanhan vuoden lika pois", kertoo suolahtelainen 92-vuotias Mimmi Vilkkilä toimittaja Veikko Riihiselle. Juhlaruokana oli riisipuuroa marjakeiton kera ja joululta jäänyttä sikaa.

Muinoin vuosi vaihtui satokauden rytmissä

Suomessa on juhlittu uutta vuotta keskitalven aikaan vasta noin 1300-luvun tietämissä ja virallisesti vasta 1500-luvulla. Sitä ennen vuodenvaihde on sijoittunut maanviljelyskulttuurin mukaan syksyyn satovuoden päättymiseen ja kekri-juhlaan. Kekri-perinne eli vahvana vielä 1700-luvullakin, mutta kirkko ei katsonut pakanallista juhlaa hyvällä. Teollistuminen ja kaupungistuminen vaikutti perinteen hälvenemiseen myös. Monet kekriin liittyvät tavat ja perinteet siirtyivät jouluun ja uuteenvuoteen.

Kuvat Museoviraston kuvakokoelmasta.

  • Pääosassa Leo Jokela

    Ohjelma- ja elokuvakooste lukemattomien sivuosien miehestä.

    Palmu-filmien salaviisas etsivä Kokki, karskipuheinen papukaija G. Pula-aho, Rautatie-elokuvan utelias Matti – siinä vain tunnetuimpia näyttelijä Leo Jokelan (1927–1975) rakastetuista henkilöhahmoista. Lukemattomien sivuosien mies on pääroolissa tässä Elävän arkiston laajassa ohjelma- ja elokuvakoosteessa, jossa ei harvinaisuuksiakaan ole unohdettu.

  • Sotaorpo kantaa ikuisesti sodan muistoa mukanaan

    Sota jätti jälkeensä kymmeniätuhansia orpoja

    Suomessa talvi- ja jatkosota jättivät jälkeensä yli viisikymmentätuhatta sotaorpoa. Valtio pyrki tukemaan heitä taloudellisesti, mutta moni jäi vaille aikuisen tuomaa niin aineellista kuin henkistäkin turvaa.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Musta Helsinki

Erkki Vihtosen ja Eero Tuomikosken Musta Helsinki on television alkukauden dokumentti Helsingin asunnottomista alkoholisteista, ”puliukoista”, niin kuin vuonna 1966 sanottiin.

Lue lisää:

Paska juttu – Jumalan teatteri Oulussa

Eeli Aalto oli ainoa, joka katsoi loppuun asti Jumalan teatterin esityksen vuonna 1987. Hänen valokuvansa ovat ainut kuvallinen dokumentti tapauksesta.

  • Timo T. A. Mikkonen miettii mediaa

    Arto Nyberg haastatteli Mikkosta kesällä 2010

    Arto Nyberg haastatteli toimittajakonkari Timo T. A. Mikkosta heinäkuussa 2010. Pienen tauon jälkeen Mikkosta oli vastikään nähty julkisuudessa tosi-tv-formaatissa koko perheensä voimin. Nybergiä kiinnosti tietää, miten julkisuuden tekijä ja sen kokija suhtautui uuteen mediaan. Entä harrastettiinko Mikkosilla milloinkaan mediapaastoa? Mediapersoonaksi nimitetty Timo T. A. Mikkonen myöntää olleensa monessa mukana, mutta toivoo, että häntä nimitettäisiin valtiotieteiden maisteriksi.

  • ”Tämä ei sitten ole mikään Levyraati!” — kasvukipuja ja anekdootteja Hittimittarin ensimmäiseltä vuodelta

    Taustoitus Hittimittari-ohjelmasarjaan vuosina 1984–85.

    Jo Hittimittarin ensimmäinen juonto kiteytti ohjelmasarjan idean: kaikilla on mahdollisuus tulla suosituksi! Hittimittari todisti tämän esittelemänsä musiikin sekä ohjelmasarjana itsensä osalta. Hittimittari syöksähti Mainostelevision Levyraadin hallitsemille tv-aalloille syksyllä 1984 ja jo vuodenvaihteessa se oli noussut pieneksi hitiksi itsekin.

  • Timo T. A. Mikkonen selostaa Mäntsälän kapinan

    Mikkonen haastatteli kapinan silminnäkijää 1982

    ”Yhteiskunnan ristiriidat leikkasivat täällä talvella 1932, jolloin tasavalta oli vasta saavuttamassa teini-iän.” Mäntsälän hyvin tunteva Timo T. A. Mikkonen kertasi kapinan vaiheet ja haastatteli sen silminnäkijää vuonna 1982, kun yhteenotosta oli kulunut 50 vuotta. Mikkosen kerronta Mäntsälän kapinasta on nopeaa ja ytimekästä, runollistakin.

  • Timo T. A. Mikkonen ja Amerikka

    Mikkonen tunnetaan suurena Amerikan-ystävänä

    Toimittaja, juontaja, media-alan yrittäjä Timo T. A. Mikkonen tunnetaan suurena Amerikan-ystävänä. Erityisen lähellä hänen sydäntään on Yhdysvaltain historia. Ensimmäiset mielikuvamatkansa rapakon taakse Mikkonen sanoo tehneensä 1950-luvulla nähtyään isoäidin televisiosta elokuvan Jättiläinen. Ensimmäisen kerran hän pääsi matkustamaan paikan päälle konkreettisesti 25-vuotiaana.

  • Mattiesko, Kata ja Timo T. A. ysäri-fitnessin tv-lähettiläinä

    Julkkikset puhuvat kuntoiluharrastuksistaan.

    Fitness oli hottia 1990-luvun alkupuoliskolla. Timo Väyrynen ja Jarmo Friman juonsivat Resepti-ohjelman sarjaa, jossa paikalle kutsuttiin aikakauden julkkiksia kuntoiluvieraiksi. Vieraat kertoivat avoimesti omista elämäntavoistaan ja kuntoharjoittelustaan. Julkkiksilta mitattiin lähetyksessä myös näiden rasvaprosentti.

  • Timo T. A. Mikkonen puhuu avioliitosta

    Vastikään eronnut ja uudelleen avioitunut Mikkonen 2001

    Vastikään eronnut ja uudelleen avioitunut Timo T. A. Mikkonen keskusteli avioliitosta tutkija Riitta Jallinojan kanssa Aamu-tv:ssä alkukesästä 2001.

  • Stiller kohtaa Timo T. A. Mikkosen

    Ruben Stiller haastatteli Mikkosta keväällä 1993

    Itäistä suuntausta edustava Stiller kohtasi läntistä presentaatiokulttuuria edustavan Mikkosen studiossa keväällä 1993.

  • Timo T. A. Mikkonen kohtaa Andyn

    Jukka Puotila on Andyn ja T. A.:n fani

    Ainakin yksi asia yhdistää Andy McCoyta ja Timo T. A. Mikkosta. Kummallakin heistä on faninsa, ja yksi heistä on Jukka Puotila.

  • Lasse Pöysti 90 vuotta

    Ainutkertainen Lasse Pöysti, 90 vuotta

    Teema onnittelee Tammikuun 24 päivä 90 vuotta täyttävää taiteilijaa ja esittää henkilökuvan 20 vuoden takaa. Ohjelma nähdään tiistaina 24.1, perjantaina 27.1 ja sunnuntaina 29.1.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Pääosassa Leo Jokela

    Ohjelma- ja elokuvakooste lukemattomien sivuosien miehestä.

    Palmu-filmien salaviisas etsivä Kokki, karskipuheinen papukaija G. Pula-aho, Rautatie-elokuvan utelias Matti – siinä vain tunnetuimpia näyttelijä Leo Jokelan (1927–1975) rakastetuista henkilöhahmoista. Lukemattomien sivuosien mies on pääroolissa tässä Elävän arkiston laajassa ohjelma- ja elokuvakoosteessa, jossa ei harvinaisuuksiakaan ole unohdettu.

  • Katsastus

    Tv-elokuva on noussut suorastaan kulttimaineeseen.

    Joni Skiftesvikin novelleihin pohjautuva ja Matti Ijäksen ohjaama tv-elokuva Katsastus on noussut suorastaan kulttimaineeseen.

  • Läskilinssi ei lannistu kiusaajien lällättelystä

    Lastensarjan kiusattu poika pärjää mielikuvitusmaailmassa.

    Matti Ijäksen ja Erkki Mäkisen kirjoittama lastensarja Läskilinssi kertoo ystävyydestä ja yksinäisyydestä, huumorin ja mielikuvituksen voimasta sekä perheen tuen merkityksestä. Ijäksen ensimmäinen draamaohjaus on myös oivallinen taltio 1970-luvun tyylistä, Turusta ja yhteiskunnasta. Tarinaa siivittää Jukka Siikavireen musiikki.

  • Pala valkoista marmoria

    Matti Ijäksen tv-elokuva ilmestyi vuonna 1998.

    Lasse Pöystin ja Eeva-Kaarina Volasen upeasti tähdittämä tv-elokuva Pala valkoista marmoria on komedia vanhuudesta, lemmestä ja jästipäisyydestä. Elokuva perustuu Martti Joenpolven vuonna 1998 ilmestyneeseen samannimiseen novelliin.

  • Katve-elokuvassa interrail päättyy kotipusikoihin

    Matti Ijäksen draama ystävyydestä ja lähtemisen vaikeudesta.

    Koulussa vika päivä, taskussa reilikortti ja edessä etelän kuumat biitsit. Kaverukset Lare, Pietro ja Rami päättävät ottaa kesän rennosti.

  • Tarpeettomia ihmisiä on Ijäksen suorimpia näytelmäsovituksia

    Matti Ijäksen sovitus Reko Lundánin näytelmästä 2005.

    Työttömäksi jäänyt Kari alkaa mustasukkaisesti vainota vaimoaan. Häpeän ja tuskan kierre johtaa kohtalokkaaseen pahoinpitelyyn. Tarpeettomia ihmisiä on Matti Ijäksen sovitus Reko Lundánin näytelmästä vuodelta 2005.

  • Barack Obaman virkaanastujaiset

    Obama rohkaisi virkaanastujaispuheessaan uudistuksiin.

    Yhdysvaltain uusi presidentti Barack Hussein Obama vannoi valansa Capitol-kukkulalla satojen tuhansien ihmisten seuratessa seremoniaa tapahtumapaikalla.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Pikku Kakkosen posti - piirroksia ja tarinoita vuodesta 1977

    3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti tiistai-iltaisin.

    Pikku Kakkosen postilokeroon 347 on lähetetty piirroksia ja tarinoita ihan Pikku Kakkosen ensimmäisistä lähetyksistä asti. 3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti palaa iltaohjelmaan ja se esitetään uusintana perjantaiaamuisin.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Ransu Neuvostoliitossa

    Ransu ja Pekka matkasivat vuonna 1988 yhdessä Neuvostoliittoon. Itänaapurissamme tutustuttiin nähtävyyksiin, nukketeatteriin ja paikalliseen päiväkotiin.

  • Tamminiemi VR – kokeile ja bongaa Kekkonen!

    Elävän arkiston VR-kokeilu vie sinut Tamminiemeen.

    Elävän arkiston toteuttama VR-kokeilu vie sinut virtuaalimatkalle Suomen pitkäaikaisimman presidentin Urho Kekkosen kotiin Tamminiemeen. Kokeile virtuaalitodellisuutta omin silmin älypuhelimesi avulla.

  • Naistoimittaja houkutuslintuna Helsingin yössä

    Uutistoimitus tutki naisten sukupuolista häirintää.

    Ylen tv-uutiset selvitti vuonna 1969 osallistuvan journalismin keinoin, saiko yksinäinen nainen kulkea ulkona rauhassa. Helsingin rautatieasemalla tehdyssä kokeilussa "houkutuslinnun" ympäröi hetkessä kokonainen seuraa etsivien miesten parvi.

  • Studio Julmahuvi: Roudasta rospuuttoon

    "Älä sano mitään!" kaikuu katumuksen ja uhon täyttämä huuto.

    "Älä sano mitään!" kaikuu katumuksen ja uhon täyttämä huuto. Petteri Summasen sketsi valittiin kaikkien aikojen parhaimmaksi Yle Teeman äänestyksessä vuonna 2010.

  • Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

    Hän asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa.

    Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.

  • Kassila sovitti Punaisen viivan valkokankaalle tarkasti, mutta modernisti

    Kiannon merkkiteos kääntyi elokuvaksi vuonna 1959

    Ilmari Kiannon vuonna 1909 julkaisemassa teoksessa Punainen viiva eletään hetkiä ennen ja jälkeen ensimmäisten eduskuntavaalien. Matti Kassila ohjasi tarinan elokuvaksi puoli vuosisataa myöhemmin vuonna 1959. Romaanin tavoin elokuva piirtää vahvan kuvan ajasta, jolloin aikanaan sisällissodaksi syvenevä juopa kansan kesken alkoi näkyä.

  • Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

    Mirja Mane jäi sittenkin elokuvataivaan tähdenlennoksi

    Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.

  • Rosvo Roopen tarina haki vertaistaan valkokankaallakin

    Rosvo Roope lauloi, rakasti, vihasi, miekkaili ja voitti

    Kun Hannu Leminen vuonna 1949 päätti ohjata merirosvoaiheisen elokuvan, oli käytännön kekseliäisyydelle tilausta. Resursseja ei juuri ollut, mutta huippusuositun laulelman, Tauno Palon ja lainamateriaalin turvin saatiin aikaiseksi ainakin merikelpoinen, ellei peräti Hollywood-tasoinen historiallinen seikkailuelokuva.

  • Fennada aloitti vahvoilla naiselokuvilla

    Ensimmäisissä Fennada-elokuvissa naiset olivat pääosassa

    Fennada-Filmin kaksi ensimmäistä elokuvaa sijoittuivat kantaaottavasti naisten maailmaan. Ratavartijan kauniin Inkerin tarina näyttäytyi valkokankaalla uskottavana romantiikkana, sodan takia naimattomaksi jääneen Ylijäämänaisen kertomus taas piti sisällään tiukkaa moraalista pohdintaa.

  • Mikko Niskanen kuvasi sota-ajan tuntoja kahdessa menestyselokuvassa 1963

    Mikko Niskanen ohjasi Sissit ja Hopeaa rajan takaa 1963

    Mikko Niskaselta valmistui vuonna 1963 ennätykselliset kaksi kiitettyä sota-aikaan sijoittunutta elokuvaa. Molemmissa liikutaan itärajan tuolla puolen: toisessa komennuksella, toisessa omin luvin. Sissit sukelsi syvälle sotilaan sieluun, Hopeaa rajan takaa kertoi tositapahtumiin pohjaavan seikkailun.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.