Hyppää pääsisältöön

Kuuntele Palefacen rap-terveiset - myös Alma ja Tiisu tervehtivät satavuotiasta Suomea

Paleface sinisessä hupputakissa, Suomi 100 -logo kuvan yläreunassa. Kuva: Yle / Satu Järveläinen Paleface,Suomi 100

Suomi 100 -avajaiskonsertti polkaisee itsenäisyyden juhlavuoden käyntiin näyttävästi. Kansalaistorin tapahtumassa Helsingissä esiintyy runsas kattaus kotimaan artisteja. Lue ja kuuntele millaiset terveiset liki satavuotias Suomi sai Palefacelta, Almalta ja Tiisu-yhtyeeltä.

Helsingissä juhlitaan uudenvuodenaattoa uudessa paikassa. Senaatintorin sijaan tänä vuonna juhlinta keskittyy Töölönlahdelle, ja Kansalaistorilta käsin juhlahumua nostattaa runsas kattaus kotimaisia artisteja. Tänään lauantaina klo 22 alkavaa avajaiskonserttia voi myös seurata suorana Yle TV1:ltä, Areenasta ympäri maailman sekä Radio Suomi -kanavalta.

Mitä tuumaavat konserttiin valmistautuvat Paleface, Alma ja Tiisu Suomen itsenäisyyden juhlavuodesta?

Paleface kitara kädessään. Kuva: Yle / Satu Järveläinen Paleface,suomirap

Palefacelta kuullaan uutta musiikkia uudenvuodenaattona.

“Teimme uuden biisin Eteenpäin Iso H:n, Prinssi Jusufin ja Jepa Lambertin kanssa. Se julkaistaan myöhemmin alkuvuodesta.”

“On jännittävää esiintyä tällä combolla. Olemme suomirapin ‘veteraaneja’ Henkan kanssa, Prinssi Jusuf taas edustaa uudempaa rapin sukupolvea ja Jepa on mieletön laulaja. Yllättävä porukka teki yhdessä biisin, vähän niin kuin tämän juhlavuoden hengessä”, Paleface kertoo ja viittaa Suomi 100 -hankkeen Yhdessä-teemaan.

Avajaisissa esiintymisen lisäksi Paleface on toiminut Suomi 100 -hankkeessa jo useamman vuoden.

“Olen mukana valtioneuvoston kanslian asettamassa Suomi 100 -juhlavuosihankkeen hallituksessa, jossa on monipuolinen joukko suomalaisia vaikuttajia mukana”, hän sanoo. “Toimimme tämmöisenä ‘pienois-Suomena’, edustaen erilaisia todellisuuksia, ajattelua ja sidosryhmiä. Hallitus ei keksi itse näitä sisältöjä, vaan tukee valitsemiaan hankkeita”, Paleface selventää.

“Komea lista on tulossa! Historiaan liittyviä hankkeita on tietysti paljon, mutta haluamme painottaa myös nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Mukana on paljon erilaisia tekijöitä, pienistä toimijoista suuryrityksiin, urheiluseuroja, Martat, reserviläisjärjestöt...“, Paleface luettelee.

“Toivoisin, että satavuotiaan Suomen juhliminen olisi portteja ja solmuja avaavaa. Suomi on monilla globaaleilla mittareilla mitattuna poikkeuksellinen paikka, paljon on riemuittavaa”, hän toteaa. “Demokratian henkeen kuuluu myös puuttua epäkohtiin ja keskustella oikeudenmukaisuuskysymyksistä. Olen itse huolissani eriarvoistumiskehityksestä”, Paleface jatkaa. “Valtio ei koskaan tule niin sanotusti valmiiksi, pitää muistaa, että siinä on aina paljon kehitettävää.”

“Uskon moniarvoiseen ja -kulttuuriseen Suomeen. Muuttuvissa kulttuureissa on mieletön potentiaali. Olen itse taiteilijana seurausta kulttuurien yhteentörmäyksestä: amerikkalainen kultakauden rap, joka on siis afroamerikkalaista musiikkia, yhdistyy suomalaiseen kupletti- ja työväenlauluun”, Paleface selittää.

Hän rohkaisee kaikkia löytämään oman tapansa osallistua juhlavuoteen – ja yleisestikin yhteiskuntaan.

"On paljon yhteiskunnan rajat ylittävää aktivismia, joukkorahoituskampanjoita ja muita vaikutusmahdollisuuksia. Jokainen voi myös tehdä pieniä vallankumouksia omassa arjessaan esimerkiksi ostopäätöksillään, joilla saa aikaan positiivisia kerrannaisvaikutuksia.”

“Suurin osa ihmisistä on kuitenkin globaalissa tietoisuudessa ja positiivisesti tekemässä yhteisiä asioita,” Paleface kertoo. “Se on aina se pienempi jengi, joka aiheuttaa negatiivisia vibraatioita. Pysykää valon puolella!”

Alma / Warner musicin tiloissa Kuva: Jouni Immonen / Yle alma,alma-sofia miettinen,laulaja,lauluntekijät,Warner Music Finland

Almaa ei jännitä avajaiskonsertti.

“On niin siistiä, että osa Mannerheimintietä suljetaan! Menen todellakin tanssimaan sinne. Onnellista on myös se, että nyt ei ole kamalasti lunta ja jäätä. Pitää vaan laittaa kunnon toppatakki päälle kun menee esiintymään, ja sitten reivata!”

Illalla Alma esittää Karma-kappaleensa. “Se on se biisi, millä breikkasin. Suomalaisilta saatu tuki biisin julkistuksen aikaan oli uskomatonta, siksi haluan laulaa juuri Karman avajaiskonsertissa”, hän kertoo.

Jos Almalta tilattaisiin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi biisi, siitä löytyisi potkua.

“Se olisi mahtipontinen, semmoinen voimabiisi kaikille huonojen päivien varalle, “Nyt jumalauta suomalaiset, ei luovuteta! Let’s do this”, Alma nauraa.

“Mielestäni Suomi voi hyvin, mutta voisi voida vielä paremminkin. Toteuttakaa te kaikki omaa juttuanne, tehkää parhaanne. Jos epäonnistuu, niin sitten epäonnistuu. Tehkää asioita mistä tykkäätte!”, Alma innostaa.

“Jos jokainen omaksuisi tällaisen asenteen, niin meillähän olisi hommat tehtynä ja kaikki tuolla jossain viemässä Suomea eteenpäin. Esimerkkinä tämä siisti Saara Aalto -juttu – Saaran ansiosta Iso-Britanniassa tunnetaan Suomea paremmin.”

“Satavuotiaalle Suomelle sellaisia terveisiä, että on siistiä nähdä, kuinka täällä koko ajan kehitytään enemmän ja enemmän. Erityisesti musiikin saralla näkee, miten kirimme kiinni Ruotsia ja kohta mennään sen ohi”, Alma kehuu. “Suomen ympäristössä on hyvä elää, ja vaikka kylmä talvi on vasta puolessa välissä, kyllä me jaksetaan!”, hän kannustaa.

Tiisun Mikko (vas.), Henrik ja Antti. Kuva Tiisu-yhtyeen jäsenistä. Kuva: Yle / Satu Järveläinen bändi,suomirock,Tiisu

Tiisu-bändiltä on luvassa suomirokkia.

Henrik, yhtyeen laulaja-kitaristi, tarkentaa tyylilajia: “Tiisu on se tyyppi ruokapöydässä, joka pieraisee ja myöntää sen ääneen. Se aiheuttaa hämmennystä, mutta loppujen lopuksi se aiheuttaa vapautuneemman tunnelman.”

“Aivan mieletön fiilis vetää keikka Mannerheimintien vieressä! Tämä on myös ensimmäinen kerta ikinä, kun Tiisu esiintyy singbackina. Livenä on vapaus luoda hetkessä vaikka minkälaista ‘kultaa tai multaa’, nyt täytyy yrittää pitäytyä siinä mitä on nauhoitettu”, Mikko (perkussiot, puhaltimet ja kitara) kuvailee.

“Tämä on niin siisti juttu, päästään esiintymään hienojen artistien kanssa arvokkaaseen juhlaan. Ollaan kyllä messissä juonessa”, Antti, kosketinsoittaja, naurahtaa. “Meillä on hillittömiä ‘hefejä’ vääntämässä kameroiden kanssa, ei tarvitse huolehtia näistä asioista.”

“Täten julistammekin, että Tiisu pyrkii olemaan Suomen vakuuttavimmin soittava singback-yhtye. Olemme kyllä kuivaharjoitelleet kotona soittamaan juuri sen nauhoitetun tempon mukaan”, Henrik lausuu.

“Lavalla kuullaan räjähtävä twist-kappale Suomalaisen suurin riesa on sisu, joka tiivistää sen, mitä itse haluan sanoa satavuotiaalle Suomelle. Tuntuu, että isänmaallisuuteen liittyvät asiat ovat kauheita tabuja. Niiden ympärillä velloo arvoja, joita suurin osa suomalaisista ei allekirjoita millään tavalla. Täytyisi kritisoida niitä avoimesti monelta kantilta”, Henrik sanoo.

“On sääli, että isänmaallisuus tuntuu kirosanalta monelle. Se olisi hyvä muuttaa. Siksi minä ajattelin laittaa keikalle sellaisen Suomen leijona -korun, joka on paljon negatiivisia assosiaatioita herättävä muoto. Jännää, että on hieman varautunut olo, kun pidän sitä päällä. Miksei saisi pitää Suomen vaakunaa päällä?”, Henrik pohtii. “Pitää ‘rokata’ näitä kansallisia symboleja omalla tavalla, laittaa niitä uuteen uskoon.”

Hän haluaa herättää ihmiset pohtimaan suomalaisuutta laajemmin. “Toivon, ettei tämä koko Suomi 100 -juhlavuosi mene pelkästään siihen, että kuinka hyviä me ollaan juopottelemaan ja saunomaan, ollaan me hyviä muussakin!”, Henrik hihkaisee.

“Maassamme on älyttömän paljon hienoja ja uniikkeja asioita, yritetään pitää niistä kiinni. Pyritään olemaan empaattisia. Suomea tykätään kutsua hyvinvointivaltioksi. Parhaita keinoja tämän hyvinvoinnin saavuttamiseksi ovat koulutus ja sivistyneisyys, jotta me ymmärrettäisiin miten tämä maailma toimii”, Antti lisää.

“Suomi on oikeasti pieni maa ja pystymme todella vaikuttamaan asioihin, “haloota” on helppo aiheuttaa. Käytetään tätä mahdollisuutta kunnialla eikä sikailemalla”, Henrik sanoo ja lisää: “Ottakaa ihminen vastaan, kun sen kohtaatte.”

Lopuksi laulajan mietteet karkaavat kauas tulevaisuuteen.

“200-vuotias Suomi tulee olemaan vähän kuin pieni, kämänen kynttilänjalka, joka on kulkenut pitkään sukupolvelta toiselle. Se pitää ottaa aina sitten juhlatilaisuuksissa pöydälle, ja siihen suhtaudutaan sillä lailla ‘Voi reppanaa’, mutta silti se on niin rakas”, Henrik kertoo.

Suomi 100 -avajaiskonsertin suora lähetys alkaa tänään lauantaina 31.12. klo 22.00 Yle TV1:llä, Areenassa ja Radio Suomi -kanavalla. Ohjelman parhaat palat kerätään osoitteeseen yle.fi/suomi100.

  • Sfäärien avaruuksissa on musiikkia! Avaruusromua 26.2.2017

    Taivaallinen liike tuottaa musiikin kaltaista harmoniaa.

    Antiikin Kreikan aikaan elänyt Pythagoras huomasi, että sävelen korkeus on suhteessa ääntä tuottavan, värähtelevän kielen pituuteen. Hän huomasi, että musiikissa vallitsevat yksinkertaiset kokonaislukujen suhteet. Pythagoras tutki myös avaruutta ja oli hyvin perillä planeettojen, kuun ja auringon välisistä matemaattisista suhteista. Hän esitti, että taivaankappaleiden liike tuotti musiikin kaltaista harmoniaa, jota hän kutsui sfäärien musiikiksi, sfäärien harmoniaksi. Toimittajana Jukka Mikkola

  • Soulmiehet Ahvonen ja Pöyhönen arvostavat tekemisen meininkiä

    Jamiroquai oli soulmiesten mieleen

    Ei ole mitään konsensusmiehiä nämä levyuutuuksien arvioijat. Sama kappale saa yhdeltä tuomarilta 9 ja toiselta 1. Voidaan puhua voimakkaista mielipide-eroista, kun studiossa istuvat soulmiehet Niko Ahvonen ja Jussu Pöyhönen sekä Radio Suomen musiikkipäällikkö Jorma Hietamäki. Pisteet ja kommentteja 1.

  • Meidän on astuttava metafysiikan alueelle! Avaruusromua 19.2.2017

    Uutta suomalaista musiikkia koko kosmoksen laajuudelta.

    ”Mitä laajempi on ajattelun sävelasteikko, sitä suurempi on mahdollisuus löytää totuus”, kirjoittaa Andrew Tomas kirjassaan Kosmista elämää etsimässä. Hän sanoo kaiken tiedon olevan suhteellista, riippuen sijainnistaan ajassa ja tilassa, ja huomauttaa, että meidän on astuttava metafysiikan alueelle vastauksien löytämiseksi. Avaruusromussa liikutaan ainakin symbolisesti metafysiikan alueella, musiikillisia vastauksia etsien. Uutta suomalaista musiikkia, koko kosmoksen laajuudelta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Arto Tuunela - onko noloa tykätä tehoräätälöidystä teini-iskelmästä

    Arto Tuunela ja teini-iskelmän lumo

    Ensikertalaiset ja konkarit ovat samalla viivalla, kun etsitään viikon koukuttavinta levyuutuutta. Isac Elliotin 'lutunen' ääni ja teini-viattomuus oli vastustamaton yhdistelmä. Levylautakunnassa vieraana Pariisin kevät -yhtyeestä muusikko ja tuottaja Arto Tuunela sekä Ylen toimittajat Tuuli Saksala ja Veli Kauppinen. Pisteet ja kommentteja 1.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua