Hyppää pääsisältöön

Kuuntele Palefacen rap-terveiset - myös Alma ja Tiisu tervehtivät satavuotiasta Suomea

Paleface sinisessä hupputakissa, Suomi 100 -logo kuvan yläreunassa.
Paleface sinisessä hupputakissa, Suomi 100 -logo kuvan yläreunassa. Kuva: Yle / Satu Järveläinen Paleface,Suomi 100

Suomi 100 -avajaiskonsertti polkaisee itsenäisyyden juhlavuoden käyntiin näyttävästi. Kansalaistorin tapahtumassa Helsingissä esiintyy runsas kattaus kotimaan artisteja. Lue ja kuuntele millaiset terveiset liki satavuotias Suomi sai Palefacelta, Almalta ja Tiisu-yhtyeeltä.

Helsingissä juhlitaan uudenvuodenaattoa uudessa paikassa. Senaatintorin sijaan tänä vuonna juhlinta keskittyy Töölönlahdelle, ja Kansalaistorilta käsin juhlahumua nostattaa runsas kattaus kotimaisia artisteja. Tänään lauantaina klo 22 alkavaa avajaiskonserttia voi myös seurata suorana Yle TV1:ltä, Areenasta ympäri maailman sekä Radio Suomi -kanavalta.

Mitä tuumaavat konserttiin valmistautuvat Paleface, Alma ja Tiisu Suomen itsenäisyyden juhlavuodesta?

Paleface kitara kädessään.
Paleface kitara kädessään. Kuva: Yle / Satu Järveläinen Paleface,suomirap

Palefacelta kuullaan uutta musiikkia uudenvuodenaattona.

“Teimme uuden biisin Eteenpäin Iso H:n, Prinssi Jusufin ja Jepa Lambertin kanssa. Se julkaistaan myöhemmin alkuvuodesta.”

“On jännittävää esiintyä tällä combolla. Olemme suomirapin ‘veteraaneja’ Henkan kanssa, Prinssi Jusuf taas edustaa uudempaa rapin sukupolvea ja Jepa on mieletön laulaja. Yllättävä porukka teki yhdessä biisin, vähän niin kuin tämän juhlavuoden hengessä”, Paleface kertoo ja viittaa Suomi 100 -hankkeen Yhdessä-teemaan.

Avajaisissa esiintymisen lisäksi Paleface on toiminut Suomi 100 -hankkeessa jo useamman vuoden.

“Olen mukana valtioneuvoston kanslian asettamassa Suomi 100 -juhlavuosihankkeen hallituksessa, jossa on monipuolinen joukko suomalaisia vaikuttajia mukana”, hän sanoo. “Toimimme tämmöisenä ‘pienois-Suomena’, edustaen erilaisia todellisuuksia, ajattelua ja sidosryhmiä. Hallitus ei keksi itse näitä sisältöjä, vaan tukee valitsemiaan hankkeita”, Paleface selventää.

“Komea lista on tulossa! Historiaan liittyviä hankkeita on tietysti paljon, mutta haluamme painottaa myös nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Mukana on paljon erilaisia tekijöitä, pienistä toimijoista suuryrityksiin, urheiluseuroja, Martat, reserviläisjärjestöt...“, Paleface luettelee.

“Toivoisin, että satavuotiaan Suomen juhliminen olisi portteja ja solmuja avaavaa. Suomi on monilla globaaleilla mittareilla mitattuna poikkeuksellinen paikka, paljon on riemuittavaa”, hän toteaa. “Demokratian henkeen kuuluu myös puuttua epäkohtiin ja keskustella oikeudenmukaisuuskysymyksistä. Olen itse huolissani eriarvoistumiskehityksestä”, Paleface jatkaa. “Valtio ei koskaan tule niin sanotusti valmiiksi, pitää muistaa, että siinä on aina paljon kehitettävää.”

“Uskon moniarvoiseen ja -kulttuuriseen Suomeen. Muuttuvissa kulttuureissa on mieletön potentiaali. Olen itse taiteilijana seurausta kulttuurien yhteentörmäyksestä: amerikkalainen kultakauden rap, joka on siis afroamerikkalaista musiikkia, yhdistyy suomalaiseen kupletti- ja työväenlauluun”, Paleface selittää.

Hän rohkaisee kaikkia löytämään oman tapansa osallistua juhlavuoteen – ja yleisestikin yhteiskuntaan.

"On paljon yhteiskunnan rajat ylittävää aktivismia, joukkorahoituskampanjoita ja muita vaikutusmahdollisuuksia. Jokainen voi myös tehdä pieniä vallankumouksia omassa arjessaan esimerkiksi ostopäätöksillään, joilla saa aikaan positiivisia kerrannaisvaikutuksia.”

“Suurin osa ihmisistä on kuitenkin globaalissa tietoisuudessa ja positiivisesti tekemässä yhteisiä asioita,” Paleface kertoo. “Se on aina se pienempi jengi, joka aiheuttaa negatiivisia vibraatioita. Pysykää valon puolella!”

Alma / Warner musicin tiloissa
Alma / Warner musicin tiloissa Kuva: Jouni Immonen / Yle alma,alma-sofia miettinen,laulaja,lauluntekijät,Warner Music Finland

Almaa ei jännitä avajaiskonsertti.

“On niin siistiä, että osa Mannerheimintietä suljetaan! Menen todellakin tanssimaan sinne. Onnellista on myös se, että nyt ei ole kamalasti lunta ja jäätä. Pitää vaan laittaa kunnon toppatakki päälle kun menee esiintymään, ja sitten reivata!”

Illalla Alma esittää Karma-kappaleensa. “Se on se biisi, millä breikkasin. Suomalaisilta saatu tuki biisin julkistuksen aikaan oli uskomatonta, siksi haluan laulaa juuri Karman avajaiskonsertissa”, hän kertoo.

Jos Almalta tilattaisiin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi biisi, siitä löytyisi potkua.

“Se olisi mahtipontinen, semmoinen voimabiisi kaikille huonojen päivien varalle, “Nyt jumalauta suomalaiset, ei luovuteta! Let’s do this”, Alma nauraa.

“Mielestäni Suomi voi hyvin, mutta voisi voida vielä paremminkin. Toteuttakaa te kaikki omaa juttuanne, tehkää parhaanne. Jos epäonnistuu, niin sitten epäonnistuu. Tehkää asioita mistä tykkäätte!”, Alma innostaa.

“Jos jokainen omaksuisi tällaisen asenteen, niin meillähän olisi hommat tehtynä ja kaikki tuolla jossain viemässä Suomea eteenpäin. Esimerkkinä tämä siisti Saara Aalto -juttu – Saaran ansiosta Iso-Britanniassa tunnetaan Suomea paremmin.”

“Satavuotiaalle Suomelle sellaisia terveisiä, että on siistiä nähdä, kuinka täällä koko ajan kehitytään enemmän ja enemmän. Erityisesti musiikin saralla näkee, miten kirimme kiinni Ruotsia ja kohta mennään sen ohi”, Alma kehuu. “Suomen ympäristössä on hyvä elää, ja vaikka kylmä talvi on vasta puolessa välissä, kyllä me jaksetaan!”, hän kannustaa.

Kuva Tiisu-yhtyeen jäsenistä.
Tiisun Mikko (vas.), Henrik ja Antti. Kuva Tiisu-yhtyeen jäsenistä. Kuva: Yle / Satu Järveläinen bändi,suomirock,Tiisu

Tiisu-bändiltä on luvassa suomirokkia.

Henrik, yhtyeen laulaja-kitaristi, tarkentaa tyylilajia: “Tiisu on se tyyppi ruokapöydässä, joka pieraisee ja myöntää sen ääneen. Se aiheuttaa hämmennystä, mutta loppujen lopuksi se aiheuttaa vapautuneemman tunnelman.”

“Aivan mieletön fiilis vetää keikka Mannerheimintien vieressä! Tämä on myös ensimmäinen kerta ikinä, kun Tiisu esiintyy singbackina. Livenä on vapaus luoda hetkessä vaikka minkälaista ‘kultaa tai multaa’, nyt täytyy yrittää pitäytyä siinä mitä on nauhoitettu”, Mikko (perkussiot, puhaltimet ja kitara) kuvailee.

“Tämä on niin siisti juttu, päästään esiintymään hienojen artistien kanssa arvokkaaseen juhlaan. Ollaan kyllä messissä juonessa”, Antti, kosketinsoittaja, naurahtaa. “Meillä on hillittömiä ‘hefejä’ vääntämässä kameroiden kanssa, ei tarvitse huolehtia näistä asioista.”

“Täten julistammekin, että Tiisu pyrkii olemaan Suomen vakuuttavimmin soittava singback-yhtye. Olemme kyllä kuivaharjoitelleet kotona soittamaan juuri sen nauhoitetun tempon mukaan”, Henrik lausuu.

“Lavalla kuullaan räjähtävä twist-kappale Suomalaisen suurin riesa on sisu, joka tiivistää sen, mitä itse haluan sanoa satavuotiaalle Suomelle. Tuntuu, että isänmaallisuuteen liittyvät asiat ovat kauheita tabuja. Niiden ympärillä velloo arvoja, joita suurin osa suomalaisista ei allekirjoita millään tavalla. Täytyisi kritisoida niitä avoimesti monelta kantilta”, Henrik sanoo.

“On sääli, että isänmaallisuus tuntuu kirosanalta monelle. Se olisi hyvä muuttaa. Siksi minä ajattelin laittaa keikalle sellaisen Suomen leijona -korun, joka on paljon negatiivisia assosiaatioita herättävä muoto. Jännää, että on hieman varautunut olo, kun pidän sitä päällä. Miksei saisi pitää Suomen vaakunaa päällä?”, Henrik pohtii. “Pitää ‘rokata’ näitä kansallisia symboleja omalla tavalla, laittaa niitä uuteen uskoon.”

Hän haluaa herättää ihmiset pohtimaan suomalaisuutta laajemmin. “Toivon, ettei tämä koko Suomi 100 -juhlavuosi mene pelkästään siihen, että kuinka hyviä me ollaan juopottelemaan ja saunomaan, ollaan me hyviä muussakin!”, Henrik hihkaisee.

“Maassamme on älyttömän paljon hienoja ja uniikkeja asioita, yritetään pitää niistä kiinni. Pyritään olemaan empaattisia. Suomea tykätään kutsua hyvinvointivaltioksi. Parhaita keinoja tämän hyvinvoinnin saavuttamiseksi ovat koulutus ja sivistyneisyys, jotta me ymmärrettäisiin miten tämä maailma toimii”, Antti lisää.

“Suomi on oikeasti pieni maa ja pystymme todella vaikuttamaan asioihin, “haloota” on helppo aiheuttaa. Käytetään tätä mahdollisuutta kunnialla eikä sikailemalla”, Henrik sanoo ja lisää: “Ottakaa ihminen vastaan, kun sen kohtaatte.”

Lopuksi laulajan mietteet karkaavat kauas tulevaisuuteen.

“200-vuotias Suomi tulee olemaan vähän kuin pieni, kämänen kynttilänjalka, joka on kulkenut pitkään sukupolvelta toiselle. Se pitää ottaa aina sitten juhlatilaisuuksissa pöydälle, ja siihen suhtaudutaan sillä lailla ‘Voi reppanaa’, mutta silti se on niin rakas”, Henrik kertoo.

Suomi 100 -avajaiskonsertin suora lähetys alkaa tänään lauantaina 31.12. klo 22.00 Yle TV1:llä, Areenassa ja Radio Suomi -kanavalla. Ohjelman parhaat palat kerätään osoitteeseen yle.fi/suomi100.

  • sulanutta tinaa (käsitelty kuva)

    Tinamusiikkia! Avaruusromua 2.4.2017

    Kuuntele 35 sävellystä alle tunnissa!

    Tina on metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn. Merkki tulee latinankielen sanasta Stannum. Sn (Stannum) on nimeltään myös miniatyyrisävellysten kokoelma, jolla on 52 elektronista tai elektroakustista esitystä. Käsitetaiteellinen kokonaisuus, vaikka onkin silkkaa musiikkia. Mistä ihmeestä tällainen kokonaisuus on syntynyt? Idean takana on argentiinalaissyntyinen säveltäjä ja pianisti Juan María Solare. Ja miksi juuri tina? Sekin selviää Avaruusromussa. Kuuntele 35 sävellystä alle tunnissa! Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Johanna Försti ja Heidi Pakarinen Levylautakunnassa

    Heidi Pakarinen ja Johanna Försti rakastuivat sekopäähän

    Levylautakunta maisteli Spahettii ja haisteli omenapuita

    Brittirokkia, tanssipoppia ja vilpitöntä laulaja-lauluntekijämusiikkia kokoontuivat arvioimaan tangokuningatar Heidi Pakarinen, laulajatar Johanna Försti ja toimittaja Kirsi Väänänen. Pisteet ja kommentteja 1. Kasabian: You're in love with a psycho 24 pistettä (Sergio Pizzorno) Heidi: Heti alusta oli hyvä bounce.

  • Tuomo & Markus eli Miikka Paatelainen (vas.), Verneri Pohjola, Markus Nordenstreng, Juho Viljanen, Tuomo Prättälä ja Jere Ijäs.

    Tuomo & Markus kaupungissa, josta livemusiikki ei koskaan kadonnut

    Tuomo & Markus esiintyi SXSW-festivaalilla Texasissa.

    Helsinkiläisbändi vei Austiniin, South by Southwest -tapahtumaan hienostuneen sekoituksen countrya, bluesia, soulia ja jazzia. "Ei kannata tehdä liian tiukkoja raja-aitoja itselleen – mitä biiseissä saa olla ja mitä ei”, Tuomo Prättälä sanoo.

  • horisonttia kohti kulkeva tie, tummasävyinen käsitelty kuva

    Sen täytyy viedä pidemmälle… Avaruusromua 26.3.2017

    Musiikin voi tehdä niin, että se stimuloi aivosoluja

    Millaista on musiikki, joka ei ole ”western music”, vaan ”non-world music”? Musiikin voi tehdä niin, että se stimuloi aivosoluja, sanoo eräs musiikin tekijä. Kuinka soi legendaarisen ranskalaisen GRM-studion perintö tänään? Mikä on paras keino ajatella musiikkia? Millaista on musiikki, jonka tulee olla tummaa ja syvää? Voitko luottaa omiin silmiisi ja korviisi? Avaruusromussa uutta suomalaista, ruotsalaista, tanskalaista ja ranskalaista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Artikkelikuva KC:n juttuun

    Tuomas Nevanlinna: Donald Trump tviittailee työväenliikkeen raunioilla

    Filosofi Tuomas Nevanlinnan analyysi Donald Trumpista.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kertoo esseessään, miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti. Trump lumoaa, koska hän osoittaa esimerkillään, että kuka tahansa voi voittaa lotossa. Siihen ei tarvita koulutusta ja pinnistelyä, kuten liberaali yhteiskunta uskottelee. Nevanlinna paljastaa myös, miten työväenliikkeen romahdus loi populismin ja mikä erottaa Trumpin Hitleristä.

  • studiomuusikkot

    Suomihittien näkymättömät duunarit

    Neljä muusikkolegendaa kertoo tarinan levyjen takaa.

    Tiedätkö kuka soitti Tapani Kansan R-A-K-A-S-kappaleen rumpufillin tai bassoa Juha Tapion Kaksi puuta -hitissä? Entä kuka kannutti rumpuja Nylon Beatin Viimeinen-biisissä tai soitti kitaraa Jari Sillanpään Satulinna-kappaleessa? Tapani "Nappi" Ikonen, Juha Björninen, Anssi Nykänen ja Ako Kiiski kertoo tarinan levyjen takaa ja siitä, millainen on muusikon ammatti Suomessa. Hiteiltä, naurulta ja notkoilta ei vältytä.