Hyppää pääsisältöön

Tutkimukset paljastavat: näin onnistut pitämään uudenvuodenlupauksesi

uudenvuoden lupaus uudenvuoden lupaus

Ihana, kamala uusi vuosi. Ja uudenvuodenlupaukset, jotka rikotaan jo ennen loppiaista. Älä luovuta, vaan ota tiede avuksi! Tutkimusten mukaan kannattaa satsata kysymyksiin, maanantaiaamuihin, kahvikupillisiin ja oman itsen palkitsemiseen. Jos nekään eivät auta, on sinulla ainakin hyvä syy livetä lupauksista. Se löytyy viimeiseltä riviltä.

1. Kysy, älä lupaa!

”Huomenna lähden lenkille” ja ”Ensi viikolla ostan kuntosalikortin” - kuulostaako tutulta? Toisenlaista huomista tai ensi viikkoa ei tietenkään koskaan tule.

Unohda tällä kertaa lupaukset. Tutkimusten mukaan paras tapa saada muutos aikaan on esittää kysymyksiä. Aionko lenkkeillä? Ostanko kuntosalikortin? Juoksenko huomenna viisi kilometriä? Usko tai älä, se toimii.

- Kun ihmiselle esitetään suora kysymys, todennäköisyys sille, että hän muuttaa käytöstään paranee heti, toteaa Dave Sprott Washingtonin yliopistosta.

Amerikkalaistutkijat selvittivät kysymysten voimaa käytöksen muuttamisessa ja huomasivat, että tehokkaimmin käytös muuttuu, kun kysymys tehdään tietokoneella tai paperilla ja siihen voi vastata yksinkertaisesti kyllä tai ei.

- Kysymyksiin ei haluta vastata kielteisesti - erityisesti silloin, kun on kyse asioista, jotka ovat hyväksi meille.

Tee näin:

  • Ota kynä käteen tai mene koneelle, laadi tärkeimmät kysymykset - joihin voit vastata kyllä tai ei - ja nyt vain käytöstä muuttamaan!

2. Maanantai on uusi uudenvuodenaatto

Uusi vuosi, uusi elämä. Tai sitten ei. Jos edellinen elämänmuutosyritys meni mönkään, niin älä hermostu. Maanantai on uusi uudenvuodenaatto!

Tutkijat perkasivat Googlen hakuja ja etsivät viitteitä siitä, milloin ihmiset haluavat lopettaa tupakoinnin. Selvisi, että tietoa tupakoinnin lopettamisesta haetaan ylivoimaisesti eniten maanantaisin. Dataa oli neljältä vuodelta, usealla eri kielellä.

- Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa aloittavat uuden viikon aikeissa muuttaa elämäänsä ja haluavat vaikkapa lopettaa tupakoinnin. Voisimme tehdä maanantain muutoksista normin, visioi tutkimukseen osallistuneen Monday Campaigns -säätiön johtaja Morgan Johnson.

Älä siis anna periksi, jos lupauksesi rakoilee. Kokeile uudestaan seuraavana maanantaina. Ja sitä seuraavana ja sitä seuraavana. Jos yrität joka ainoa maanantai, joskus tärppää.

Tee näin:

  • Hanki kaveri, joka tekee myöskin maanantailupauksen. Pitäkää yhtä.
  • Tee maanantain välitilinpäätös: Miten edellinen viikko meni? Sorruitko? Mitä voisit tehdä paremmin?
  • Tee päätös joka ikinen maanantai, kunnes muutos on pysyvä.
  • Palkitse itsesi onnistumisista.

3. Kahvikupilla maaliin!

Haluaisitko urheilla enemmän, mutta kuntoilu on varsinaista takkuamista? Lenkillä tulee verenmaku suuhun ja bodypump on ihan hirveää rääkkiä.

Ota kuppi kahvia! Sports Medicine -lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että kofeiini auttaa pysymään urheilusuunnitelmissa.

- Urheiluinto hyytyy usein ajatukseen siitä, että edessä on vaativa ponnistus. Kofeiinin käyttö lieventää tunnetta voimaa vaativasta ponnistelusta urheilun aikana ja näin madaltaa kynnystä lähteä liikkeelle, toteaa urheilutieteen professori Samuele Marcoran Kentin yliopistosta.

Tee näin:

  • Kuppi kuumaa kahvia ja matkaan!

4. Palkitse itsesi – etukäteen

Isoa elämänmuutosta ei kannata kahmaista kerralla. Aivomme pitävät enemmän tutuista ja erityisesti palkkiota tuottaneista tavoista.

- Meille on ominaista tehdä sellaisia asioita, joita olemme aiemmin tehneet ja erityisesti joista meitä on palkittu, Johns Hopkins yliopiston psykologian ja aivotutkimuksen laitoksen professori Susan M. Courtney sanoo.

- Palkkiot muokkaavat aivojen mielihyvähormoni dopamiinin eritystä. Kun tietystä asiasta on aiemmin saanut palkkion, myöhemmin dopamiinin tuotanto aktivoituu ilman palkkiotakin, Courtney jatkaa.

Tee näin:

  • Lykkää isoa elämänmuutosta vaativaa lupausta vuodella eteenpäin. Sillä välin tee pieniä askelia haluamaasi suuntaan. Ja palkitse itsesi näistä ruhtinaallisesti!
  • Ensi vuonna asiat, jotka assosioituvat palkkioihin, on helpompi ottaa käyttöön.

5. The ultimate excuse: tavat muokkaavat aivoja

Eikö elämänmuutos kuitenkaan suju? Älä masennu. Tiede todistaa, kuinka vaikeaa tapoja on muuttaa. Yhdysvaltalaisen Duken yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että aivojen toiminta muuttuu, kun jostain käyttäytymismallista tulee tapa.

Tutkijat vertailivat kahta ryhmää hiiriä. Toiset opetettiin syömään päivittäin sokeria, toiset eivät herkkuja saaneet. Hiirillä, joille päivittäinen sokerin saanti oli tapa, aivojen tyvitumakkeiden toiminta muuttui merkittävästi.

Muutos näkyi erityisesti hiirten tyvitumakkeiden viestinnässä. Tyvitumakkeissa on kaksi kaistaa, joista toinen viestii “toimi” ja toinen “lopeta”. Sokeriin addiktoituneilla hiirillä “toimi” -kaista aktivoitui aina ennen “lopeta” -kaistaa. Eli aivoihin kulkeutui viesti syödä sokeria.

- Sokeriin tottumattomilla hiirillä “lopeta” -kaista aktivoitui aina ensin, kertoo neurologian professori Nicole Calakos Duken yliopistosta.

Muutokset olivat niin näkyviä, että tutkijat pystyivät havaitsemaan jopa hiirten aivoista otetuissa koepaloissa, oliko hiirellä ollut tapana syödä sokeria.

Eli jos uudenvuoden päätökset eivät kerta kaikkiaan suju, on sinulla ainakin hyvä syy. Sen nimi on tyvitumake!

ilotulitus ilotulitus
  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Voiko ihminen kohta elää 200-vuotiaaksi - nuorena ja terveenä?

    Uudet geeniräätälöintimenetelmät mullistavat lääketieteen.

    Tulevaisuudessa Noora, kuusikymppinen, hyvin työnsä tehnyt nainen, voidaan palkita työurasta kantasolunuorennuksella. Ikääntyessä kantasolut väsyvät ja niihin kertyy mutaatioita. Solujen uudelleenohjelmoinnilla ikääntymisen merkkejä voi korjata. Pian Noora on uusi ihminen - tai ainakin melkein. Osaa hänen soluistaan on räätälöity. Olisiko tällainen tulevaisuus mahdollinen tai toivottava?

  • Tiilenpäitä vai terapiaa?

    Vankilat eivät estä rikollisuutta, päinvastoin.

    Suomalaisissa vankiloissa istuu kolmisen tuhatta vankia. Yleinen mielipide huutaa kovempia rangaistuksia. Tutkimukset sanovat toista. Kovemmat rangaistukset jopa lisäävät rikollisuutta, eikä vankila paranna. Tarvitaanko vankiloita? Vai toimivatko ne vain rikollisten korkeakouluina? Mikä olisi tehokas tapa ehkäistä rikosten uusiminen?

  • Kasviksia lihanhimoisille – tieteelliset vinkit lihanmakuisiin vegeruokiin

    Lihaisaa kasvisruokaa voi kokata myös kotona.

    Härkis, Nyhtökaura, Quorn, Oumph – erilaiset lihankorvikkeet ovat vallanneet kauppojen hyllyt. Osa kasviproteiinivalmisteista matkii lihaa niin ovelasti, että vannoutunut pihvinpurijakin harhautuu. Nämä tuotteet on valmistettu teollisesti, mutta lihaisaa kasvisruokaa voi kokata myös kotona. Tässä tieteelliset vinkit lihanhimoisille kasvissyöjille!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Syöpä karannut solukuolemalta – synteettinen biologia pakottaa syövän kuolemaan?

    Solujen luonnollinen MYC-geeni hirttää päälle syövässä

    Syövästä tiedetään paljon mutta edelleen on iso mysteeri, miten syöpäsolut pystyvät välttämään luonnollisen solukuoleman. Elimistön miljardit solut uusiutuvat ja kuolevat jatkuvasti. Joskus solujen lisääntymisen ja kuoleman säätely voi pettää. Silloin solunjakautuminen on hallitsematonta, ja syöpä voi kehittyä. MYC-geenillä on tässä oma osuutensa. Nyt tutkijat yrittävät saada selkoa MYC-geenin säätelystä ja tätä kautta löytää täsmällisiä ja yksilöllisiä syöpälääkkeitä.

  • Päätyykö mikromuovi juomaveteesi?

    Päätyykö mikromuovi juomaveteesi?

    Mikromuovia on löydetty Suomen järvistä. Samoista järvistä, joista otamme juomavettä. On mahdollista, että kaikkein pienimmät mikromuovipartikkelit pääsevät puhdistamojen läpi juomaveteen. Uuden norjalaisselvityksen mukaan autoilu on suurin mikromuovin lähde.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Tiilenpäitä vai terapiaa?

    Vankilat eivät estä rikollisuutta, päinvastoin.

    Suomalaisissa vankiloissa istuu kolmisen tuhatta vankia. Yleinen mielipide huutaa kovempia rangaistuksia. Tutkimukset sanovat toista. Kovemmat rangaistukset jopa lisäävät rikollisuutta, eikä vankila paranna. Tarvitaanko vankiloita? Vai toimivatko ne vain rikollisten korkeakouluina? Mikä olisi tehokas tapa ehkäistä rikosten uusiminen?