Hyppää pääsisältöön

Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 1. – Vapauden fregatti

L'Hermione-replika Amerikan purjehduksellaan 2015. Vanhan 1779 aluksen mallin mukaan rakennetun (1997 - 2014) replica L'Hermione'in kapteeni Yann Cariou Amerikan matkalla 2015. Kuva: Kuvalähde: Association Hermione-La Fayette lhermione

L'Hermione

L’Hermione oli ranskalainen sota-alus, joka palveli vv. 1770–1793, virallisesti 26-tykkinen, vaikka alun perin tykkejä oli kokonaista 34. Se kuului ns. Concorde-luokan fregatteihin, joita Ranskassa rakennettiin vuodesta 1777 Aurinkokuninkaan aikana perustetussa arsenaalissa Rochefort'issa, nykyisessä Charente-Maritimen departementissa, Länsi-Ranskassa. Miehistöä laivalla oli n. 300. Laivan ensimmäinen kapteeni oli Louis-René-Madeleine de Latouche-Tréville.

L'Hermionen pituus oli 44,20 m, leveys yli 11 m. Rakentamiseen meni 11 työkuukautta, kun lasketaan kaikkien käsityöläisten panos ja materiaalien siirrot: puusepät, sepät, purjeentekijät, naulaajat, tiivistäjät, puutavaraa raahavat vangit – yhteensä 35 000 työpäivää. Ydintyö tehtiin kuitenkin pikavauhtia eli noin kuudessa kuukaudessa.

Ranskalainen markiisi de Lafayette oli käynyt Amerikassa jo vuonna 1779, koska oli mieleltään palavasti vapauden aatteen puolesta. Hän halusi tukea amerikkalaisia ja saikin George Washingtonista paitsi vahvan liittolaisen, myös henkisen isähahmon. Markiisi oli jäänyt orvoksi vain 2-vuotiaana. Taloudellisia vaikeuksia hänellä ei kuitenkaan ollut, sillä hän oli Ranskan rikkaimpia perijöitä.
Kotimaahan paluunsa jälkeen hän teki kaikkensa saadakseen amerikkalaisille kunnollisen sotilaallisen vahvistuksen Ranskasta. Hän sai asiastaan vakuuttuneeksi kuningas Ludvig XVI:n, joka oli valmis lähettämään Washingtonin avuksi sekä aluksia että miehiä, 6 sotalaivaa ja 5000 jalkaväkimiestä. Ranskahan kävi muutoinkin sotaa Englantia vastaan.

Markiisi de Lafayette (1757-1834). Maalaus Joseph-Désiré Court. Markiisi de Lafayette (1757-1834). Maalaus Joseph-Désiré Court. Kuva: Creative COmmons lhermione, lafayette

Salainen tehtävä

Keväällä, 21. maaliskuuta 1780, nuori markiisi ja myös kenraali de Lafayette lähtee l'Hermione-aluksella kohti Pohjois-Amerikkaa. Tehtävä on ehdottoman salainen. Tarkoituksena on tukea George Washingtonin joukkoja taistelussa brittejä vastaan. Hän saapui Bostoniin 38 päivän merimatkan jälkeen ja riensi heti tapaamaan Washingtonia kertoakseen hyvät uutiset.

Sitten, 18 kuukautta myöhemmin, käytiin historiallinen Chesapeaken meritaistelu, jossa myös de Lafayette oli mukana. Maataistelussa, Yorktownin piirityksessä, ranskalaisjoukot markiisien de Rochambeau ja de Grasse johtamina, antoivat amerikkalaisille merkittävää tukea.
Lokakuun ensimmäisen viikon aikana 1781 ranskalais-amerikkalaiset joukot olivat jo saartaneet brittisotilaat täysin. George Washingtonin tykistö pommitti brittien asemia ankarasti. Lokakuun kolmannella viikolla amerikkalaiset valtasivat suurimman osan vihollisen puolustusasemista ja asettivat tykkinsä niin, että ne pystyivät tulittamaan kenraali Cornwallisin asemia. Britit pyrkivät vastahyökkäykseen, mutta tilanne kehkeytyi mahdottomaksi. Ainoa apu olisi englantilaisille voinut saapua mereltä. Amerikkalaistykistö ja pakomahdollisuuksien puuttuminen vei pattitilanteeseen ja Cornwallis antautui 19. lokakuuta 1781.

L'Hermione saa uuden elämän

Rochefortin arsenaali oli jouduttu sulkemaan 1927, samoin telakat hylättiin ja peitettiin maalla. Se oli merkittävä taloudellinen menetys kaupungille. Niiden myötä hiipui moni muukin toiminta. Rochefort ei tästä iskusta kunnolla toipunut vuosikymmeniin. Vihdoin Jean Morin, Rochefortin kaupunginjohtaja 1971–1976, ymmärsi, että kaupunki tarvitsisi voimallisen vitamiiniruiskeen saadakseen matkailuelinkeinon jälleen elpymään. Morin oli rohkea visionääri ja lanseerasi suurisuuntaisen entisöimisprojektin, jonka aikana esimerkiksi kuninkaallinen köysipunomo, La Corderie royale, palautettiin täyteen loistoonsa. Muut entisöintikohteet seurasivat. Tämä toi heti voimallista matkailua kauniiseen, merihenkiseen kaupunkiin, joka tihkui historiaa.

Morinin perintönä eläteltiin myös ajatusta vanhojen telakoiden elvyttämisestä. Siihen tarvittaisiin sopiva alus rakennettavaksi. Lopulta valittiin markiisi de La Fayetten historiallinen purjelaiva L'Hermione. Se saisi uuden elämän. Näin tapahtui 1997–2014 valtaisan ponnistuksen tuloksena. Hermione-Lafayette -yhdistys keräsi varat replikaan ja etsi siihen myös parhaan ammattitaidon. Laiva oli todellinen käsityöläisten taidonnäyte. Projekti sai taloudellista tukea myös Yhdysvalloista, koska alus ja markiisi de Lafayette olivat olleet keskeisessä roolissa amerikkalaisten taistellessa itsenäisyyden puolesta 1780-luvun taitteessa.

Uusi L'Hermione täytyi rakentaa sellaiseksi, että se vastasi myös nykyaikaisen merenkulun määräyksiä, eli olisi turvallinen ja kaikin puolin merenkulkukelpoinen – myös amerikkalaisten säännnösten mukaan – koska alukselle suunniteltiin näyttävää historiallista matkaa de Lafayetten vanhaa reittiä.
Projekti toteutui ja L'Hermione purjehti 18.4.–10.8.2015 Ranskasta Amerikkaan ja Kanadaan kapteeninaan erittäin kokenut Yann Cariou. Kohteita matkan varrella olivat mm. historiallinen Chesapeaken lahti, Yorktown, Mount Vernon, Annapolis, Baltimore, Philadelphia, New York, Boston, Castine, Kanadan puolella Lunenbourg, sekä Ranskalle kuuluva saariryhmä Saint Pierre et Miquelon Newfoundlandin edustalla, mistä Atlantin paluuylitys aloitettiin.

L'Hermione-replikaa rakennetaan 2008 Rochefort'issa L'Hermione -purjelaivan replica rakennusvaiheessa v.2007 Rochefort'issa. Kuva: Association Hermione-La Fayette lhermione

L'Hermione-replika lukuina:

pituus 65 m
korkeus 47 m
paino 1200 tonnia
400 000 puu- ja metallikappaletta rakentamiseen
tuhansia tammipuita Ranskan metsistä
1000 taljaa
24 km köysistöä takilaan
2200 m2 purjepinta-alaa
3,7 miljoonaa kävijää sitten telakkatyömaan avaamisen v. 1997

L'Hermione koepurjehduksella Englannin kanaalilla 2014. L'Hermione koepurjehduksella Englannin kanaalilla 2014. Kuva: Association -Hermione-La Fayette lhermione

Alus vierailee myös ulkomaisissa satamissa. L'Hermione olisi erittäin tervetullut Tall Ships Race -tapahtumaan Suomeen. Satamavierailut on kuitenkin suunniteltava niin, että niitä on useampia yhdellä matkalla. Itämerellä kohteita tulisi olla muitakin Helsingin tai Turun lisäksi.
L'Hermione-purjelaivan vaiheista kävi esitelmöimässä Suomessa syksyllä 2016 L'Hermione-Lafayette -yhdistyksen hallitukseen kuuluva Guy Gautreau yhdessä lääkärivaimonsa Marie Gautreau'n kanssa. Suomi on pariskunnalle tuttu maa, koska Guy Gautreau toimi 1980-luvulla apulaisrehtorina Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa.

L'Hermione-Lafayette -yhdistyksen aktiiviset toimijat, lääkäri Marie Gautreau ja miehensä, Guy Gautreau, yhdistyksen tiedottaja, ammatiltaan opettaja, rakastavat merta. L'Hermione-Lafayette -yhdistyksen aktiiviset toimijat, lääkäri Marie Gautreau ja miehensä, Guy Gautreau, yhdistyksen tiedottaja, opettaja, rakastavat merta. Kuva: Sini Sovijärvi/Yle, Claude Anttila lhermione, gautreau
L'Hermione-replika purjehtii Brestin meripäivillä Ranskassa 2016. L'Hermione -purjealuksen replica Brestin meripäivillä Ranskassa 2016. Kuva: Creative Commons, Sini Sovijärvi/Yle lhermione
  • Valtaa hansalaiva — tulosta oma #merirosvot-lautapelisi

    Valitse puolesi ja valtaa laiva oman miehistösi nimiin.

    Birgit Flemmingin ja Klaus Störtebekerin joukot ovat molemmat saman hansalaivan kimpussa. Valitse puolesi ja valtaa laiva ensimmäisenä oman miehistösi nimiin. Valtaa hansalaiva -lautapeli liittyy Twitterissä tammikuussa 2017 pelattuun, keskiajan Itämerelle sijoittuneeseen nettiroolipeliin. Lautapeliä voivat pelata muutkin kuin nettipeliin osallistuneet.

  • 5. Solki - Milja Kaunisto

    Milja Kaunisto teki tarinan uutuussarjan pohjalta

    Milja Kaunisto kirjoitti tarinan Menneisyyden metsästäjät-sarjan jakson 5 Keskiaikaisten rahojen jäljillä-pohjalta

  • Kirjailijat innostuivat laatimaan upeita historiallisia tarinoita Menneisyyden metsästäjät-sarjan pohjalta

    Kirjailijat tekivät kahdeksan tarinaa uutuussarjasta

    Kirjailijat Milja Kaunisto, Jukka Laajarinne, Markus Leikola ja Veera Tyhtilä katsoivat koko Menneisyyden metsästäjät-sarjan ennakkoon ja kirjoittivat näkemänsä innoittamina kahdeksan tarinaa. Tehtävä osoittautui nelikolle erityisen mieluisaksi, sillä tuntematon Suomen muinaishistoria antoi paitsi luovuutta ruokkivan aihepiirin, myös mahdollisuuden tutustua omiin suomalaisjuuriinsa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Itämeren #merirosvot - Näin seuraat ja osallistut merirosvoseikkailuun

    #Merirosvot on roolipeli twitterissä 9.-22.1.2017

    #Merirosvot on keskiajan Itämerelle sijoittuva historiallinen roolipeli, jota pelattiin 9.-22.1.2017. Tarinan päänäyttämönä toimi Twitter, mutta sitä voi seurata myös Yle Areenan merirosvouutisista sekä Yle Historia facebookissa ja instagramissa, merirosvo Herman Punajalan Snapchatiä unohtamatta.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 1. – Vapauden fregatti

    Ranskalainen fregatti L'Hermione ja markiisi de Lafayette.

    L'Hermione sai lempinimekseen "vapauden fregatti". Sillä nuori markiisi de Lafayette purjehti maaliskuussa v. 1780 Ranskasta yli Atlantin auttamaan amerikkalaisia itsenäisyystaistelijoita englantilaisia vastaan. Purjelaiva oli rakennettu v. 1779 Aurinkokuninkaan perustamassa arsenaalissa Rochefortissa. Alus palveli yli vallankumouksen. Laivakaunotar koki traagisen lopun luotsin käsittämättömän virheen takia Croisicin edustalla, Loire-joen suistossa v.1793. Rochefort'in kaupunki ei laivaansa unohtanut. Siitä rakennettiin tarkka, uljas replika vanhalla telakallaan 1997–2014. Alus palvelee kotikaupunkiaan suosittuna kulttuurikohteena ja koululaivana. Nuori replika purjehti v. 2015 juhlavierailulle Amerikkaan lähes samaa reittiä kuin historiallinen emolaiva ja Lafayette aikoinaan.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 2. – Merimiestaidot kunniaan.

    1700-luvun L'Hermione-replika purjehti Amerikkaan 2015.

    Ranskan kuninkaalliseen laivastoon kuulunut, uljas L'Hermione sai tehtäväkseen osallistua Amerikan itsenäisyystaisteluun v. 1780. Kuulun matkaajansa, markiisi Lafayetten myötä, se jäi ranskalaisten sydämiin vapauden fregattina, joka vei avun Washingtonille ja amerikkalaisille. Noin 300 vuotta tämän laivakaunottaren haaksirikon jälkeen alus päätettiin rakentaa uudestaan sen pienessä kotikaupungissa, Rochefortissa, täsmälleen samalla telakalla, jonka Ludvig XIV oli perustanut. Projekti sai suurisuuntaisuudessaan valtavaa huomiota. Sitä seurattiin innokkaasti ympäri maailmaa sekä meren ammattilaisten, historian ja kulttuurin asiantuntijoiden ja harrastajien piireissä. Yksi seuraajista oli suomalainen merikapteeni Matti Airio.

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.