Hyppää pääsisältöön

Mikä on Kirjojen Suomi?

Kirjojen Suomen tarjonta infografiikkana
Kirjojen Suomen tarjonta infografiikkana kirjojen suomi

Kirjat kertovat meidän tarinamme, Suomen tarinan. Kirjojen Suomi on maamme itsenäisyyden juhlavuoden suuri kirjallisuushanke, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme, ja kuinka asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa.

Suomi täyttää sata vuotta. Millainen Suomi välittyy kaunokirjallisuudestamme sadan vuoden ajalta? Ylen monikanavainen Kirjojen Suomi -kokonaisuus vastaa tähän kysymykseen ja tarjoaa kirjallisuudesta 101 radio-ohjelmaa, 111 tv-ohjelmaa, podcasteja sekä suuren verkkosivuston. Sosiaalisessa mediassa keskusteluun voi osallistu tunnisteella #kirjojensuomi.

Kirjojen Suomi yllyttää suomalaisia lukemaan lisää kaunokirjallisuutta. Ylen toimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak valitsivat sata kirjaa itsenäisyyden ajalta, yhden jokaiselta vuodelta. Lähes kaikki teokset on luettavissa e-kirjoina Kansalliskirjaston Kirjojen Suomi -verkkokirjastosta. Mukana on myös kirjoja, joita ei enää muualta löydy. Tämän lisäksi kirjastot ja kansalaisopistot järjestävät näihin kirjoihin ja Ylen ohjelmiin liittyen tapahtumia ympäri Suomen.

Hankkeella onkahdeksan kummia, jotka innostavat suomalaisia lukemaan kanssaan verkkovetoisissa lukupiireissä. Kummeiksi ovat lupautuneet Riku Rantala, Antti Tuuri, Sanna Stellan, Kauko Röyhkä, Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen, Maryan Abdulkarim ja Emmi Itäranta.

Ylen yhteistyökumppaneina Kirjojen Suomessa ovat mm. Kansalliskirjasto, yleiset kirjastot, kirjastot.fi, Kirjastokaista.fi, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Svenska Litteratursällskapet i Finland, Opetushallitus, Kansalaisopistojen liitto, Helsingin työväenopisto, Lukukeskus, Kulttuuria kaikille, Kirjan vuosi ry., Äidinkielen opettajain liitto, Tietokirjailijat ry., Ellibs oy., Sanasto, kirjallisuudentutkijoita ja bloggareita.

Kirjojen Suomi verkossa

Osoitteessa yle.fi/kirjojensuomi kootaan yhteen kaikki Kirjojen Suomen sisällöt. Verkossa eletään kirjamaailmassa läpi vuoden, keskustellaan, haastetaan, suositellaan, kisaillaan ja visaillaan. Luvassa on lukupiirejä, esseitä ja tarinoita merkityksellisistä kirjoista Kirjojen Suomen kummien, kirjailijoiden ja kirjabloggaajien kanssa. Runsas sisältö kasvaa koko vuoden.

Kirjojen Suomi radiossa, televisiossa ja Areenassa

Kirjojen Suomi - 101 kirjaa -tunnus
Kirjojen Suomi - 101 kirjaa -tunnus kirjojen suomi

Sadan vuoden kirjat ja 101 kirjaa

Toimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak valitsivat Suomen itsenäisyyden ajalta 100 kirjaa, joita ohjelmissa käsitellään eri näkökulmista. Listan viimeinen kirja valitaan vuoden 2017 lopussa. Valinnat eivät noudata kirjallisuushistorian kaanonia, vaan joukossa on paljon kohauttaviakin yllätyksiä. Kaikki kirjat kertovat jotakin kiinnostavaa Suomesta itsenäisyyden aikana.

Jokaisessa radio- ja tv-jaksossa käsitellään yksi kirja per vuosi itsenäisyyden ajalta lähtien vuodesta 2016 ja päättyen vuoteen 1917. Lisäksi viimeinen 6.12.2017 lähetettävä erikoisjakso käsittelee vuoden 2017 kirjaa ja myös juhlistaa kotimaista kaunokirjallisuutta.

Ohjelmien keskustelijoina on suomalaisia kirjailijoita tai muita kulttuuripersoonia, esim. Paleface, Rosa Liksom, Anja Snellman, M.A. Numminen, Kaari Utrio, Risto Rasa, Martti Suosalo, Mari Mörö, Jari Tervo, Sirpa Kähkönen, Hannu Salama, Pirkka-Pekka Petelius ja monet muut.

Kirjojen Suomi - Pilkun jälkeen -tunnus
Kirjojen Suomi - Pilkun jälkeen -tunnus kirjojen suomi

Pilkun jälkeen

Pilkun jälkeen on uusi kirjallisuussarja, jossa keskustellaan kirjailija Niina Revon kanssa nykyajan suurista teemoista, ja siitä miten ne näkyvät itsenäisen ajan suomalaisessa kirjallisuudessa.

Sarjassa on kymmenen jaksoa ja kymmenen suurta teemaa: ilmastonmuutos, isyys, hulluus, seksi ja seksuaalisuus, jumalallisuus meissä, me ja muut, naisen asema, työ, eläinten oikeudet. Viimeisessä jaksossa kurotetaan sekä kotimaisen kirjallisuuden että Suomen tulevaisuuteen. Sarja kertoo myös siitä, miten arvot ovat muuttuneet sadan vuoden aikana ja kuinka kirjallisuus on luonut suomalaista identiteettiä.

Vieraina on mm. Juha Itkonen, Katja Kettu, Nura Farah, Sanna Stellan, Antti Nylén, Emmi Itäranta, Reidar Palmgren, Olavi Uusivirta, Laura Gustafsson, Lotta Backlund, Kari Kanala, Teemu Vesterinen, Monika Fagerholm, Daniil Kozlov, Tommi Kinnunen ja monet muut.

Pietari Kylmälä
Pietari Kylmälä Kuva: Yle/Jyrki Valkama pietari kylmälä

Pietari K. kävi täällä

Pietari K. liittää podcastina julkaistavissa radioesseissä Suomen itsenäisyyden ajan kirjallisuushistoriaa ajankohtaisiin historiallisiin ilmiöihin, työn ja teknologian muutoksiin. Toimittaja Pietari Kylmälä etsii kirjallisuushistoriasta kiinnostavia teosryppäitä, ilmiöitä, unohtuneita tekijöitä ja teemoja sekä luo jatkumoa aiheiden ja oman 30+-sukupolvensa kokemusmaailman välille.

Pietari K. kävi täällä -podcastit julkaistaan Areenassa keväällä 2017. Esseet ilmestyvät myös artikkeleina osoitteessa yle.fi/kirjojensuomi.

Kirjojen Suomi -sarjan tunnus
Kirjojen Suomi -sarjan tunnus kirjojen suomi

Tarinatarha

Yleisön kestosuosikki Esko Salervo lukee suomalaisia, unohduksiin jääneitä lyhyitä kertomuksia 1900-luvun alkupuolelta. Esko Salervon luennat julkaistaan podcasteina Areenassa vuoden 2017 aikana.

Helsinki, Senaatintori. Helsingin yliopisto ja yliopiston kirjasto sekä Suurkirkko (myöh. Helsingin tuomiokirkko). Autoja pysäköitynä kadun varrelle.
Helsinki, Senaatintori. Helsingin yliopisto ja yliopiston kirjasto sekä Suurkirkko (myöh. Helsingin tuomiokirkko). Autoja pysäköitynä kadun varrelle. Kuva: Aarne Pietinen Oy/OP Helsingin tuomiokirkko,Helsingin yliopiston keskustakampus,img_2010_00216866,Kansalliskirjasto,Senaatintori,suurkirkko

Kaikki Kirjojen Suomen tv- ja radio-ohjelmat, audiot ja videot löytyvät Yle Areenasta Kirjojen Suomi -sivulta.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Olipa monipuolinen ja tasokas listaus - pitää alkaa oihan systemaattisesti lukea niitä, joita ei ole vielä läpikäynyt.
Tämä on kaikkinensa hyvä idea, ja Seppo & Nadja nyt ovatkin fiksuja kirjaihmisiä.

Lähettänyt käyttäjä

Sivuston toimittajille tiedoksi:
Ehkä on jo huomattukin, mutta kirjaluettelossa vuoden 1937 kohdalla on väärä kirjailijakuva. Kuvassa ei ole Martti Larni, vaan ilmeisesti siihen on vahingossa laitettu Olavi Paavolaisen kuva.

Lähettänyt käyttäjä

Tuntuupa hyvältä ja inspiroivalta hankkeelta! Luulen, että saan tästä kokonaisuudesta hyvän ja avuliaan seuralaisen täksi vuodeksi. Sanat ovat niin tärkeitä.

Lähettänyt käyttäjä

Millä tunnuksilla Ellibsin e-kirjoja pääsee lukemaan? Paikallisen kirjaston kirjastokortin numero ja pin-koodi eivät ainakaan toimineet, vaikka ohjeessa näin väitettiin

Lähettänyt käyttäjä

Mistä löytää tietoa siitä, milloin radio-ohjelmat ovat kuunneltavissa suorana? Entä tv-ohjelmat, milloin ne esitetään?

Lähettänyt käyttäjä

Remes ei ilmeisesti halua olla ajassa mukana. Kiirastuli puuttuu tästäkin kokoelmasta. En ole löytänyt sitä e-kirjana myöskään käyttämästäni kaupallisesta palvelusta. Harmi.

Lähettänyt käyttäjä

Hei! Onko siellä yhtään sellaista kirjaa, jonka lukeminen _ei_ vaadi Adoben ohjelmistoa ja Microsoftin tai Applen käyttöjärjestelmää?

  • Näyttelijä, professori Elina Knihtilä

    Mä olen puhunut teille ihan paskaa!

    Professori Knihtilä sai itsensä kiinni jeesustelusta.

    Paluu näyttämölle yli kahden vuoden jälkeen sai Elina Knihtilän ymmärtämään, että hän oli jeesustellut opiskelijoilleen. Professuuri Teatterikorkeakoulussa on näköalapaikka, jossa tulee koko ajan haastetuksi.

  • Näytelmäkirjailija Johannes Ekholm

    Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Kuvassa: juontaja Niina Repo ja vieraat Katja Kettu, Kari Kanala ja Teemu Vesterinen.

    Mika Waltari häpeili esikoisteostaan

    Teos on Suomen Merimiesläehtysseuran tilaus.

    Toisin kuin usein luullaan, Waltarin esikoisteos ei ole Suuri Illusioni vaan Toivo-enon junailema tilaustyö Suomen Merimieslähetysseuralle. Pappi Kari Kanala, kirjailija Katja Kettu sekä koomikko Teemu Vesterinen lukivat kirjaa huvittuneina. Kirjaa käsitellään Pilkun jälkeen -ohjelmassa Yle Teemalla 20.3. klo 21.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Artikkelikuva KC:n juttuun

    Tuomas Nevanlinna: Donald Trump tviittailee työväenliikkeen raunioilla

    Filosofi Tuomas Nevanlinnan analyysi Donald Trumpista.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kertoo esseessään, miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti. Trump lumoaa, koska hän osoittaa esimerkillään, että kuka tahansa voi voittaa lotossa. Siihen ei tarvita koulutusta ja pinnistelyä, kuten liberaali yhteiskunta uskottelee. Nevanlinna paljastaa myös, miten työväenliikkeen romahdus loi populismin ja mikä erottaa Trumpin Hitleristä.

  • studiomuusikkot

    Suomihittien näkymättömät duunarit

    Neljä muusikkolegendaa kertoo tarinan levyjen takaa.

    Tiedätkö kuka soitti Tapani Kansan R-A-K-A-S-kappaleen rumpufillin tai bassoa Juha Tapion Kaksi puuta -hitissä? Entä kuka kannutti rumpuja Nylon Beatin Viimeinen-biisissä tai soitti kitaraa Jari Sillanpään Satulinna-kappaleessa? Tapani "Nappi" Ikonen, Juha Björninen, Anssi Nykänen ja Ako Kiiski kertoo tarinan levyjen takaa ja siitä, millainen on muusikon ammatti Suomessa. Hiteiltä, naurulta ja notkoilta ei vältytä.

Kirjojen Suomi

Seuraa somessa

  • Näyttelijä, professori Elina Knihtilä

    Mä olen puhunut teille ihan paskaa!

    Professori Knihtilä sai itsensä kiinni jeesustelusta.

    Paluu näyttämölle yli kahden vuoden jälkeen sai Elina Knihtilän ymmärtämään, että hän oli jeesustellut opiskelijoilleen. Professuuri Teatterikorkeakoulussa on näköalapaikka, jossa tulee koko ajan haastetuksi.

  • Näytelmäkirjailija Johannes Ekholm

    Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Paavolainen työpöytänsä ääressä Yleisradiossa 1949

    Olavi Paavolaisen ylle povattiin vihaa, mutta toisin kävi

    Osallistu Juha Itkosen lukupiiriin täällä!

    Juha Itkosen vetämässä lukupiirissä luetaan Olavi Paavolaisen Risti ja hakaristi, jossa Paavolainen piirtää maailmanpolitiikan rintamalinjat uudella tavalla. Aikalaislukijoiden hämmästykseksi hän ei ota selvästi puoliaan kommunismin ja fasismin jakamassa maailmassa, vaan laittaa ne samalle puolelle. Osallistu lukupiiriin täällä!

  • Toimittaja Atlas Saarikoski ulkona taivasta vasten.

    Atlas Saarikoski: Kirjallisuus on harvojen käsissä

    Rakenteellinen syrjintä estää kirjoittamista.

    Rakenteellinen syrjintä vaikuttaa siihen, kenellä on mahdollisuus kirjoittaa. Maailmassa, jossa kaikki saavat kirjoittaa, olemme vähemmän toisia toisillemme ja enemmän kokonaisia itsellemme. Tämän takia kielen rajoja on höllennettävä, toimittaja Atlas Saarikoski kirjoittaa esseessään.

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Kirjailija, käsikirjoittaja, roolipelien suunnittelina Mike Pohjola

    Mike Pohjola: Kun Aleksis Kivi ulostuslääkettä söi

    Taiteilijan on pistäydyttävä hulluudessa.

    Millainen on kirjailijan työpäivä? "Yhdeksältä työhuoneelle lukemaan sähköpostit, kymmeneltä lankeaminen hulluuteen, yhdeltätoista takaisin selkomaailmaan, yhdeltä lounas, viideltä kotiin", kirjoittaa kirjailija Mike Pohjola. Lue koko juttu >>

  • Kirjailija Nura Farah katsoo ikkunasta ulos

    Nura Farah: Kuinka sanoin häpeälleni hyvästit

    Olin kiitollinen. Olimme turvassa!

    "Tanssin itsekseni keväisen auringon alla ja lupasin vastalahjaksi oman rakkauteni Suomelle", kirjoittaa Nura Farah hetkestä, jolloin turvapaikka oli myönnetty. Ennakkoluuloisessa Suomessa se ei lama-aikana kuitenkaan ollut helppoa. Onneksi oli kirjasto! Hänestä tuli kirjailija, joka voi auttaa meitä suvaitsevaisuuden tiellä.

  • Minna Canth 1880

    Miedot tunteet kyllästyttivät Minna Canthia

    Minna Canth oli vahva persoona, joka herätti tunteita

    Kirjailija Minna Canthia kuvaillaan vahvaksi persoonaksi. Hän ei ollut sovinnainen ja herätti tunteita kansassa. Kouluradion lähettämässä ohjelmassa Hellin Kannas on haastatellut Minna Canthin tytärtä Lyyli Andersinia ja tyttären kälyä Aija Kotilaista kirjailijan elämästä Kuopiossa. Kannas vierailee myös Kuopion museossa, Minna Canthille omistetussa huoneessa.

  • Ylen 101 kirjan suosittelukone

    Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • Kolumnin artikkelikuva

    Marjo Niemi: Luota ahdistujaan

    Jokainen aika on ajatellut olevansa historian ahdistunein.

    Minä haluaisin jonkun kokonaiskuvan. Kaikesta. Tiedän sen olevan ongelma, koska tiedän ettei se ole mahdollista. Voi epävarmuus, pohtii Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Marjo Niemi.

  • italialaisen Antonio Canovan alaston nuori nainen patsas

    Decameronen iloittelevia munkkeja ja karkailevia teinityttöjä

    Boccaccion tarinoissa munkit ottavat ilon irti elämästä.

    1300-luvulla ilmestyneen Deacmeronen kertomuksissa munkit houkuttelevat usein aviovaimot pettämään miehiään ja nunnatkin ottavat elämästä ilon irti. Eikä se ole paljon paaveja haitannut.

  • Maija Vilkkumaa

    Mikä kirja on sinulle se kaikkein rakkain?

    Kerro lempikirjastasi, ja voita kirjapalkinto!

    Mikä kirja on sinulle se kaikkein tärkein? Kerro lempikirjastasi meille. Parhaan tarinan kertojalle on luvassa kirjapalkinto!

  • Kirjojen Suomen tarjonta infografiikkana

    Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Suomi100

    Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!