Hyppää pääsisältöön

Prisma Studio: Mikroskooppista muoviroskaa on uimavesissäsi, lautasellasi ja jopa sadepisaroissa

Mikroskooppista muoviroskaa on kohta lautasellasi.
Mikroskooppista muoviroskaa on kohta lautasellasi. Mikroskooppista muoviroskaa on kohta lautasellasi. prisma studio,yle tv1

TV1 keskiviikkona 11.1.2017 klo 20.00 - 20.30, uusinta perjantaina 13.1. klo 5.55
Yle Areenassa vuoden ensilähetyksestä.

Tyynenmeren jätepyörteessä pyörii järkyttävä määrä muovipusseja ja -pulloja, mutta näkymätöntä, mikroskooppista muoviroskaa löytyy Suomenlahden rantavesistä ja nyt myös suomalaisista järvistä – samoista, joista otamme juomavetemme.

Viime keväänä uutisoitiin, että esimerkiksi Kallavedestä löytyy kansainvälisestikin korkeita mikromuovimääriä. Yllättyneet ja huolestuneet tutkijat totesivat, että asiaa täytyy tutkia kaikissa Suomen sisävesissä.

Ranskalaistutkimuksen mukaan muovia sataa päällemme jo taivaaltakin! Itä-Pariisin yliopiston (UPEC) tutkijat ovat mitanneet sateen mukana tulevien muovihiukkasten määrää ja todenneet, että Suur-Pariisin alueelle sataa vuosittain tonneittain muovikuituja.

Mikroskooppista muoviroskaa on kohta lautasellasi. Tshernobyl, Fukushima. Mitä tapahtuisi, jos ihmiset katoaisivat Helsingistä? Tutkijoille tulvii tuhansittain punkkeja.
Mikromuovitutkija Pinja Näkki ja Prisma Studion toimittaja Jussi Nygren etsivät muoviroskia Suomenlahdelta. Mikroskooppista muoviroskaa on kohta lautasellasi. Tshernobyl, Fukushima. Mitä tapahtuisi, jos ihmiset katoaisivat Helsingistä? Tutkijoille tulvii tuhansittain punkkeja. prisma studio,yle tv1

Missä ihminen, siellä muovi: kaupunkien ympärillä muovikuorma on voimakkain. Monet maat ovat kieltäneet tai kieltämässä mikromuovit kosmetiikassa ja muovipussit ja muoviset kertakäyttöastiat. Totuus kuitenkin on, että ne ovat aika pieniä mikromuovin lähteitä. Yllättäen merkittävin saattaa olla liikenne!

Mitä tapahtuu maailmalle, jos ihminen katoaa?

Tšernobyl, Fukushima – maailmassa on jo paikkoja, jotka ovat autioituneet kuin salamaniskusta. Mitä tapahtuisi, jos ihmiset katoaisivat Helsingistä?

Mikroskooppista muoviroskaa on kohta lautasellasi. Tshernobyl, Fukushima. Mitä tapahtuisi, jos ihmiset katoaisivat Helsingistä? Tutkijoille tulvii tuhansittain punkkeja.
Jos ihmiset katoavat, luonto ottaa tilan haltuun. Mikroskooppista muoviroskaa on kohta lautasellasi. Tshernobyl, Fukushima. Mitä tapahtuisi, jos ihmiset katoaisivat Helsingistä? Tutkijoille tulvii tuhansittain punkkeja. prisma studio,yle tv1

Jos ihmiset katoaisivat, luonto ottaisi ihmisen raivaamat ja muokkaamat alueet haltuunsa jo ensimmäisten kymmenien vuosien aikana. Näin on käynyt esimerkiksi Tšernobylissa, jossa 30 vuotta räjähtäneen voimalan ympärille perustettu suojavyöhyke ei ole kuollut, vaan villieläimet ovat ottaneet sen omakseen.

Ihmisen häviäminen olisi muulle luonnolle pääosin hyvä asia. Tosin kotieläimet, kuten esimerkiksi lehmät, siat, kanat, koirat, kissat, hamsterit, eivät selviäisi ilman meitä. Sama kohtalo olisi monella kesyttämällämme kasvilla, kuten porkkanalla, perunalla ja mansikoilla: ne eivät selviäisi kilpailussa villien serkkujensa kanssa.

Mikroskooppista muoviroskaa on kohta lautasellasi. Tshernobyl, Fukushima. Mitä tapahtuisi, jos ihmiset katoaisivat Helsingistä? Tutkijoille tulvii tuhansittain punkkeja.
Mikroskooppista muoviroskaa on kohta lautasellasi. Tshernobyl, Fukushima. Mitä tapahtuisi, jos ihmiset katoaisivat Helsingistä? Tutkijoille tulvii tuhansittain punkkeja. prisma studio,yle tv1

Jos ihminen katoaisi, mikä ottaisi sen paikan luomakunnan kruununa? Tutkijat ovat pohtineet tätä ja on heitetty, että muurahaiset ovat lupaavia maailmanvalloittajia. Toisaalta edessä olisi suuri tuntematon. Eliökunnan historiassa suurista joukkosukupuutoista on monesti seurannut aivan uudenlaisten eliöiden nousu.

Tutkijoiden pakastin pursuaa punkkeja

Turkulaistutkijat ovat olleet helisemässä punkkien kanssa. He saivat nerokkaan idean pyytää ihmisiä lähettämään puutiaisia kirjepostina, mutta eivät olleet varautuneet siihen intoon, jota kansa osoitti. Kirjeitä tulee yhä, vaikka niitä ei enää pyydetä.

Punkeista on analysoitu parituhatta. Loput eli noin 20 000 punkkia odottaa vuoroaan syväjäädytettynä pakastimessa. Tutkimus sai vastikään ison ulkopuolisen rahoituksen, joten näytteet eivät jää tutkimatta. Tähän mennessä on jo selvinnyt, että taigapunkki on levinnyt paljon laajemmalle kuin aiemmin luultiin, Perämeren rannikolle saakka.

Studiossa keskustelemassa biotekniikan tutkija Lauri Reuter, teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen ja tähtitieteen sekatyöläinen Anna Liljeström. Ohjelmaa luotsaa Reetta Rönkä. Ohjelma on uusinta lokakuulta 2016.

Lisää aiheesta:
Yle Uutiset: Norjalaistutkimus: Autoilusta eniten mikromuovia mereen

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Nyt ärsyttää melkein enemmän kuin mikromuovi tuo pimputus ohjeman taustalla, joka onnistuu peittämään aika tarkoin joidenkin ohjelmassa esiintyvien mumisevan puheen.