Hyppää pääsisältöön

Yle listasi sata kirjaa itsenäisyyden ajalta – Näitä teoksia jäitte kaipaamaan

Kirjojen Suomi - 101 kirjaa -tunnus
Kirjojen Suomi - 101 kirjaa -tunnus kirjojen suomi

Ylen toimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak valitsivat kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Lista julkaistiin tiistaina, ja niinhän siinä kävi, että heti alettiin kysellä Volter Kilven Alastalon salin perään.

“Osasin odottaa tätä, ja raskain mielin jätimme sen listan ulkopuolelle”, Seppo Puttonen sanoo. Syy oli kuitenkin selvä: 101 kirjan listalle päätyi ainoastaan kirjoja, jotka kiteyttivät julkaisuajankohdastaan jotain tärkeää. Alastalon salissa kuvaa 1800-luvun loppua.

Pääasiassa listaan on suhtauduttu innokkaasti. “Listan kirjailijat eivät yllättäneet, mutta kirjavalinnat kyllä”, Kulttuuripohdintoja-blogin Tuija Takala kommentoi Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelmassa. Takala on yksi yli kolmestakymmenestä bloggaajasta, jotka ovat tarttuneet Kirjojen Suomen 101 kirjan listaan.

Missä ovat runot ja naiset?

Kirjojen Suomen verkkosivuilla listaa on kommentoitu vilkkaasti. Nimimerkki Eeva kiinnitti huomiota listan miesvaltaisuuteen, ja muutkin kaipasivat naiskirjoilijoita mukaan: "Missä on Orvokki Aution Pesärikko? Eihän tässä maassa ole enää oikeutta, kun tällainen klassikko on jätetty pois", Riku Keskinen kirjoittaa.

"Tämä oli tosi hankala paikka. Menneillä vuosikymmenillä miesten ylivoima kirjallisuudessa oli ihan selvä, mutta se ei puolusta valintaa kokonaan", Puttonen sanoo. Listaa varten Puttonen ja Nowak kävivät läpi 4500 nimikettä sadan vuoden ajalta.

Lasten- ja nuorten kirjallisuutta sekä lyriikkaa kaivattiin listalle lisää. Tuorein runoteos onkin Eeva Kilven Animalia vuodelta 1987. "Täysin relevantteja rinnakkaisteoksia valitulle proosalle ovat mielestäni julkaisseet esim. Kari Aronpuro, Harry Salmenniemi, Henriikka Tavi, Kristian Blomberg, Susinukke Kosola, Anja Erämaja, Helena Sinervo tai Eino Santanen. Ja toki moni muukin" nimimerkki HPH kirjoittaa.

"On varmasti niin, että ajankuvan löytäminen on vaikeampaa lyriikasta kuin proosasta", Puttonen sanoo.

Lista on kuitenkin tehty ruodittavaksi, joten siitä pitääkin olla eri mieltä. Listaan pääsee myös vaikuttamaan vielä, sillä vuoden 2017 teoksen valitsevat lukijat vuoden lopussa.

Mitä sinä olisit tehnyt toisin? Tutustu listaan, ja kommentoi sitä Kirjojen Suomen verkkosivuilla.

Kuuntele Seppo Puttosen ja Tuija Takalan haastattelu Kultakuumeessa

Kirjojen Suomi oli aiheena myös Yle uutisissa

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Tabu ei ole mielestäni paras valinta Mukan tuotannosta, vaikka ymärränkin, että vaikeita valintoja täytyy tehdä, kun valitaan kirja joka vuodelle. Omat suosikkini Mukan tuotannosta olisivat olleet Maa on syntinen laulu, Laulu Sipirjan lapsista ja novellikokoelma Koiran kuolema.

Lähettänyt käyttäjä

Areenasta löytyy radion puolelta Sadanvuoden kirjoista Hannu Salamasta alkaen nykypäivään ohjelmia.
Miten on aikaisemmat kirjat, onko niistä tulossa vastaavia ohjelmia, vai ovatko ne jääneet minulta huomaamatta ja jo poistuneet areenasta?
Kiitos Areenasta löytyvästä materiaalista, ovat mielenkiintoista ja monipuolista kuunneltavaa, ja mielelläni kuuntelisin vastaavat ohjelmat kaikista mukana olevista kirjoista.

Kiitos kiitoksista! Julkaisimme nyt ensimmäiset 50 osaa, ja loput 50 osaa julkaisemme kesä–heinäkuun taitteessa. Vanhempien kirjojen jaksoja kuvataan ja nauhoitetaan edelleen.

Lähettänyt käyttäjä

Onko kyse outolemmestä, vai kaipasiko kukaan muu Jorma Korpelan syvyyspsykologisen romaanin mestariteosta Tohtori Finckelmann, joka oli proosan vastaus 1950-luvun lyriikkaan keskittyvälle modernistille?

Ja sitten ihan toinen huomio unohdetuista suosikeista (vaikka en raivoa, kaikkea ei voi eikä pidä saada listoille): Missä on Pirjo Hassinen? Oma suosikkini on Isänpäivä, mutta luulisi jonkun ehdottaneen myös Kuninkaanpuistoa tai Mansikoita marrakuussa tai Suistolaa?

Suomalaisen proosan virstapylväitä ovat mielestäni myös Pirjo Saision Punainen erokirja (saumaton yhdistelmä muistelmaa ja kaunokirjallisuutta) sekä syystäkin Finlandialla palkittu, meidän oloissamme erittäin kunnianhimoinen Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät.

Mutta tämä vain lausuntona, ei varsinaisesti kritiikkinä, sillä listojen olemukseen liittyy se, ettei niille mahdu kaikkea. :)

  • Näyttelijä, professori Elina Knihtilä

    Mä olen puhunut teille ihan paskaa!

    Professori Knihtilä sai itsensä kiinni jeesustelusta.

    Paluu näyttämölle yli kahden vuoden jälkeen sai Elina Knihtilän ymmärtämään, että hän oli jeesustellut opiskelijoilleen. Professuuri Teatterikorkeakoulussa on näköalapaikka, jossa tulee koko ajan haastetuksi.

  • Näytelmäkirjailija Johannes Ekholm

    Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Kuvassa: juontaja Niina Repo ja vieraat Katja Kettu, Kari Kanala ja Teemu Vesterinen.

    Mika Waltari häpeili esikoisteostaan

    Teos on Suomen Merimiesläehtysseuran tilaus.

    Toisin kuin usein luullaan, Waltarin esikoisteos ei ole Suuri Illusioni vaan Toivo-enon junailema tilaustyö Suomen Merimieslähetysseuralle. Pappi Kari Kanala, kirjailija Katja Kettu sekä koomikko Teemu Vesterinen lukivat kirjaa huvittuneina. Kirjaa käsitellään Pilkun jälkeen -ohjelmassa Yle Teemalla 20.3. klo 21.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Otra Romppanen_henkilökuva

    Otra Romppanen - Murheenlaakson menninkäinen

    Mana Mana -legenda kertoo värikkäästä elämästään.

    Otra Romppanen on Joensuun ensimmäinen punkkari, jonka kitarasoundi mullisti 80-luvun lopun suomalaisen vaihtoehtomusiikin. Nykyisin Etelä-Savossa asuvan Mana Mana -legendan elämään on mahtunut hulluja mutta lahjakkaita ihmisiä, genrerajojen halveksuntaa, itsetuhoisia ajatuksia ja ultimaattista sekoilua. Muiden mielipiteistä Otra ei edelleenkään välitä.

Kirjojen Suomi

Seuraa somessa

  • Näyttelijä, professori Elina Knihtilä

    Mä olen puhunut teille ihan paskaa!

    Professori Knihtilä sai itsensä kiinni jeesustelusta.

    Paluu näyttämölle yli kahden vuoden jälkeen sai Elina Knihtilän ymmärtämään, että hän oli jeesustellut opiskelijoilleen. Professuuri Teatterikorkeakoulussa on näköalapaikka, jossa tulee koko ajan haastetuksi.

  • Näytelmäkirjailija Johannes Ekholm

    Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Paavolainen työpöytänsä ääressä Yleisradiossa 1949

    Olavi Paavolaisen ylle povattiin vihaa, mutta toisin kävi

    Osallistu Juha Itkosen lukupiiriin täällä!

    Juha Itkosen vetämässä lukupiirissä luetaan Olavi Paavolaisen Risti ja hakaristi, jossa Paavolainen piirtää maailmanpolitiikan rintamalinjat uudella tavalla. Aikalaislukijoiden hämmästykseksi hän ei ota selvästi puoliaan kommunismin ja fasismin jakamassa maailmassa, vaan laittaa ne samalle puolelle. Osallistu lukupiiriin täällä!

  • Toimittaja Atlas Saarikoski ulkona taivasta vasten.

    Atlas Saarikoski: Kirjallisuus on harvojen käsissä

    Rakenteellinen syrjintä estää kirjoittamista.

    Rakenteellinen syrjintä vaikuttaa siihen, kenellä on mahdollisuus kirjoittaa. Maailmassa, jossa kaikki saavat kirjoittaa, olemme vähemmän toisia toisillemme ja enemmän kokonaisia itsellemme. Tämän takia kielen rajoja on höllennettävä, toimittaja Atlas Saarikoski kirjoittaa esseessään.

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Kirjailija, käsikirjoittaja, roolipelien suunnittelina Mike Pohjola

    Mike Pohjola: Kun Aleksis Kivi ulostuslääkettä söi

    Taiteilijan on pistäydyttävä hulluudessa.

    Millainen on kirjailijan työpäivä? "Yhdeksältä työhuoneelle lukemaan sähköpostit, kymmeneltä lankeaminen hulluuteen, yhdeltätoista takaisin selkomaailmaan, yhdeltä lounas, viideltä kotiin", kirjoittaa kirjailija Mike Pohjola. Lue koko juttu >>

  • Kirjailija Nura Farah katsoo ikkunasta ulos

    Nura Farah: Kuinka sanoin häpeälleni hyvästit

    Olin kiitollinen. Olimme turvassa!

    "Tanssin itsekseni keväisen auringon alla ja lupasin vastalahjaksi oman rakkauteni Suomelle", kirjoittaa Nura Farah hetkestä, jolloin turvapaikka oli myönnetty. Ennakkoluuloisessa Suomessa se ei lama-aikana kuitenkaan ollut helppoa. Onneksi oli kirjasto! Hänestä tuli kirjailija, joka voi auttaa meitä suvaitsevaisuuden tiellä.

  • Minna Canth 1880

    Miedot tunteet kyllästyttivät Minna Canthia

    Minna Canth oli vahva persoona, joka herätti tunteita

    Kirjailija Minna Canthia kuvaillaan vahvaksi persoonaksi. Hän ei ollut sovinnainen ja herätti tunteita kansassa. Kouluradion lähettämässä ohjelmassa Hellin Kannas on haastatellut Minna Canthin tytärtä Lyyli Andersinia ja tyttären kälyä Aija Kotilaista kirjailijan elämästä Kuopiossa. Kannas vierailee myös Kuopion museossa, Minna Canthille omistetussa huoneessa.

  • Ylen 101 kirjan suosittelukone

    Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • Kolumnin artikkelikuva

    Marjo Niemi: Luota ahdistujaan

    Jokainen aika on ajatellut olevansa historian ahdistunein.

    Minä haluaisin jonkun kokonaiskuvan. Kaikesta. Tiedän sen olevan ongelma, koska tiedän ettei se ole mahdollista. Voi epävarmuus, pohtii Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Marjo Niemi.

  • italialaisen Antonio Canovan alaston nuori nainen patsas

    Decameronen iloittelevia munkkeja ja karkailevia teinityttöjä

    Boccaccion tarinoissa munkit ottavat ilon irti elämästä.

    1300-luvulla ilmestyneen Deacmeronen kertomuksissa munkit houkuttelevat usein aviovaimot pettämään miehiään ja nunnatkin ottavat elämästä ilon irti. Eikä se ole paljon paaveja haitannut.

  • Maija Vilkkumaa

    Mikä kirja on sinulle se kaikkein rakkain?

    Kerro lempikirjastasi, ja voita kirjapalkinto!

    Mikä kirja on sinulle se kaikkein tärkein? Kerro lempikirjastasi meille. Parhaan tarinan kertojalle on luvassa kirjapalkinto!

  • Kirjojen Suomen tarjonta infografiikkana

    Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Suomi100

    Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!