Hyppää pääsisältöön

Yle listasi sata kirjaa itsenäisyyden ajalta – Näitä teoksia jäitte kaipaamaan

Kirjojen Suomi - 101 kirjaa -tunnus kirjojen suomi

Ylen toimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak valitsivat kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Lista julkaistiin tiistaina, ja niinhän siinä kävi, että heti alettiin kysellä Volter Kilven Alastalon salin perään.

“Osasin odottaa tätä, ja raskain mielin jätimme sen listan ulkopuolelle”, Seppo Puttonen sanoo. Syy oli kuitenkin selvä: 101 kirjan listalle päätyi ainoastaan kirjoja, jotka kiteyttivät julkaisuajankohdastaan jotain tärkeää. Alastalon salissa kuvaa 1800-luvun loppua.

Pääasiassa listaan on suhtauduttu innokkaasti. “Listan kirjailijat eivät yllättäneet, mutta kirjavalinnat kyllä”, Kulttuuripohdintoja-blogin Tuija Takala kommentoi Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelmassa. Takala on yksi yli kolmestakymmenestä bloggaajasta, jotka ovat tarttuneet Kirjojen Suomen 101 kirjan listaan.

Missä ovat runot ja naiset?

Kirjojen Suomen verkkosivuilla listaa on kommentoitu vilkkaasti. Nimimerkki Eeva kiinnitti huomiota listan miesvaltaisuuteen, ja muutkin kaipasivat naiskirjoilijoita mukaan: "Missä on Orvokki Aution Pesärikko? Eihän tässä maassa ole enää oikeutta, kun tällainen klassikko on jätetty pois", Riku Keskinen kirjoittaa.

"Tämä oli tosi hankala paikka. Menneillä vuosikymmenillä miesten ylivoima kirjallisuudessa oli ihan selvä, mutta se ei puolusta valintaa kokonaan", Puttonen sanoo. Listaa varten Puttonen ja Nowak kävivät läpi 4500 nimikettä sadan vuoden ajalta.

Lasten- ja nuorten kirjallisuutta sekä lyriikkaa kaivattiin listalle lisää. Tuorein runoteos onkin Eeva Kilven Animalia vuodelta 1987. "Täysin relevantteja rinnakkaisteoksia valitulle proosalle ovat mielestäni julkaisseet esim. Kari Aronpuro, Harry Salmenniemi, Henriikka Tavi, Kristian Blomberg, Susinukke Kosola, Anja Erämaja, Helena Sinervo tai Eino Santanen. Ja toki moni muukin" nimimerkki HPH kirjoittaa.

"On varmasti niin, että ajankuvan löytäminen on vaikeampaa lyriikasta kuin proosasta", Puttonen sanoo.

Lista on kuitenkin tehty ruodittavaksi, joten siitä pitääkin olla eri mieltä. Listaan pääsee myös vaikuttamaan vielä, sillä vuoden 2017 teoksen valitsevat lukijat vuoden lopussa.

Mitä sinä olisit tehnyt toisin? Tutustu listaan, ja kommentoi sitä Kirjojen Suomen verkkosivuilla.

Kuuntele Seppo Puttosen ja Tuija Takalan haastattelu Kultakuumeessa

Kirjojen Suomi oli aiheena myös Yle uutisissa

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Tabu ei ole mielestäni paras valinta Mukan tuotannosta, vaikka ymärränkin, että vaikeita valintoja täytyy tehdä, kun valitaan kirja joka vuodelle. Omat suosikkini Mukan tuotannosta olisivat olleet Maa on syntinen laulu, Laulu Sipirjan lapsista ja novellikokoelma Koiran kuolema.

Lähettänyt käyttäjä

Areenasta löytyy radion puolelta Sadanvuoden kirjoista Hannu Salamasta alkaen nykypäivään ohjelmia.
Miten on aikaisemmat kirjat, onko niistä tulossa vastaavia ohjelmia, vai ovatko ne jääneet minulta huomaamatta ja jo poistuneet areenasta?
Kiitos Areenasta löytyvästä materiaalista, ovat mielenkiintoista ja monipuolista kuunneltavaa, ja mielelläni kuuntelisin vastaavat ohjelmat kaikista mukana olevista kirjoista.

Kiitos kiitoksista! Julkaisimme nyt ensimmäiset 50 osaa, ja loput 50 osaa julkaisemme kesä–heinäkuun taitteessa. Vanhempien kirjojen jaksoja kuvataan ja nauhoitetaan edelleen.

Lähettänyt käyttäjä

Onko kyse outolemmestä, vai kaipasiko kukaan muu Jorma Korpelan syvyyspsykologisen romaanin mestariteosta Tohtori Finckelmann, joka oli proosan vastaus 1950-luvun lyriikkaan keskittyvälle modernistille?

Ja sitten ihan toinen huomio unohdetuista suosikeista (vaikka en raivoa, kaikkea ei voi eikä pidä saada listoille): Missä on Pirjo Hassinen? Oma suosikkini on Isänpäivä, mutta luulisi jonkun ehdottaneen myös Kuninkaanpuistoa tai Mansikoita marrakuussa tai Suistolaa?

Suomalaisen proosan virstapylväitä ovat mielestäni myös Pirjo Saision Punainen erokirja (saumaton yhdistelmä muistelmaa ja kaunokirjallisuutta) sekä syystäkin Finlandialla palkittu, meidän oloissamme erittäin kunnianhimoinen Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät.

Mutta tämä vain lausuntona, ei varsinaisesti kritiikkinä, sillä listojen olemukseen liittyy se, ettei niille mahdu kaikkea. :)

  • Ovatko seksikuvaukset härskiintyneet, Juha Itkonen?

    Häräntappoase kyllä nosti punan poskille

    Kirjailija Juha Itkonen, näyttelijä Anna Paavilainen, tutkija Rita Paqvalén ja Niina Repo puhuvat kirjojen kansien välissä olevasta seksistä, seksuaalisuudesta ja erotiikasta. Ja myös siitä, että seksikohtauksen kirjoittaminen voi olla kirjailijalle moka. Yle Teema 27.2. klo 22.55 ja katsottavissa jo nyt Yle Areenasta.

  • Muistatko kirjallisen ensisuudelmasi?

    Sitä en muista, suudeltiinko poikakirjoissa

    Mikä on se kirja, jonka sivuilta olet lukenut ensimmäisen kerran suudelmista tai seksistä, sitä kyselee kirjailija Niina Repo. Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen -sarja tarttuu seksiin maanantaina Yle Teema 20.2. klo 22.55 ja Yle Areenalla jo nyt.

  • Ilmastonmuutosta käkättimeen kirjojen voimin

    Fiktiolla on mahdollisuus vedota ihmisten empatiakykyyn

    Maailmanloppuhan tulee joka tapauksessa, mutta sen ei tarvitse tulla ihan vielä. Tästä ovat yksimielisiä muusikko-näyttelijä Olavi Uusivirta, kirjailija Mikko-Pekka Heikkinen ja Emmi Itäranta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ajansiirto-ominaisuus Areenan tv-kanavalähetyksiin

    Kelaa tv-lähetystä taaksepäin

    Areenassa näkyviä tv-kanavien lähetyksiä voi nyt kelata taaksepäin. Ajansiirtomahdollisuuden pituus on neljä tuntia. Areenan web-palvelussa on nyt mahdollista kelata tv-kanavien lähetyksiä taaksepäin neljän tunnin ajan.

  • Kukkuu-leikki valmistaa elämään – nämä tärkeät taidot opetat lapsellesi leikin avulla

    Kukkuu-leikki opettaa turvallisuuden tunnetta ja pysyvyyttä.

    Kaikki tietävät leikin: aikuinen piiloutuu käsiensä taakse ja ilmestyy pian piilostaan sanoen painokkaasti KUKKUU! Ja leikkikaverina oleva vauva nauraa hykertää. Kukkuu-leikki on usein ensimmäinen leikki, jota vanhemmat lapsen kanssa leikkivät. Leikki on niin yksinkertainen, että ei uskoisi miten tärkeä se on vauvalle hänen kehityksensä kannalta.

  • "Tiesitkö, että sä oot tosi lihava?"

    Kannattaako lihavalle kertoa, että hän on lihava?

    "Huonot elämäntavat ja hyvinvoinnin laiminlyöminen kertovat jostain aivan muusta, kuin ihmisen halusta olla lihava. Oletko kysynyt, onko läheiselläsi kaikki hyvin? Selvittänyt, mitä ystävällesi oikeasti kuuluu? Voisitko auttaa häntä jossain? Onko ystäväsi elämä ja kalenteri liian täynnä, vai painaako häntä jokin henkilökohtainen asia?" kirjoittaa Saara Sarvas.

Kirjojen Suomi

Seuraa somessa