Hyppää pääsisältöön
Aihesivun 101 kirjaa pääkuva

Kirjailija Ilkka Remes: “Viranomaisten on mahdotonta puuttua tavallisten ihmisten välittämään disinformaatioon”

Kirjailija Ilkka Remes
Kirjailija Ilkka Remes Kuva: © Milla von Konow 101kirjaa,Ilkka Remes,kirjailijat

Ilkka Remeksen jännitysromaaneille on tyypillistä, että ne ovat hyvin ajankohtaisia ja pelottavia. Kirjojen järkyttävät katastrofit voisivat melkein olla totta. Julkisuutta karttava kirjailija Ilkka Remes arvioi haastattelussa Suomen turvallisuustilannetta ja pohtii jo seuraavankin kirjansa aiheita.

Ilkka Remeksen kohdalla kukaan ei osaa sanoa, missä faktan ja fiktion raja kulkee. Kirjailijaa itseään ei tunne kukaan, ja hänen teoksissaan kutkuttavan realistiset taustatiedot sekoittuvat mielikuvituksellisiin juonenkäänteisiin.

Remeksen tuoreimmassa romaanissa Kiirastuli (2016) Suomen turvallisuutta uhkaa mielipiteiden manipulointi mediassa. Teos näyttää, kuinka digitaalisuus muuttaa rikollisuutta ja lisää tavallisten ihmisten hyväksikäyttöä.

Erimielisyydet kärjistyvät sosiaalisessa mediassa

Kirjailija Ilkka Remes arvioi sähköpostitse, että todellisuudessa Suomen turvallisuustilanne on hyvä, vaikka riskejä onkin olemassa. Hän on kuitenkin huolissaan Ruotsissa tapahtuneista väkivaltaisuuksista, joissa poliisi ja pelastuslaitos eivät ole pystyneet suojelemaan ulkopuolisia uhreja. Remeksen mukaan sisäisen turvallisuuden heikkeneminen ruokkii itse itseään.

Maan sisäinen vastakkainasettelu ja siihen liittyvä aggressiivisuus puhuttivat suomalaisia erityisesti vuonna 2016. Remes toteaa, että sosiaalinen media monistaa suomalaisten erimielisyyksiä.

"Erimielisyyksien kärjistyminen vaatii paitsi itse asian, joka jakaa mielipiteitä, myös mekanismin, joka vahvistaa ja levittää kitkaa ihmisten välillä. Tällaisena alustana sosiaalinen media toimii valitettavan hyvin", Remes kuvailee.

Manipuloidaanko meitä?

Sosiaalinen media voidaan nähdä sekä sananvapauden että vihapuheen alttarina. Ovatko suomalaiset medialukutaitoisia hyöriessään Facebookissa tai netin keskustelupalstoilla, vai manipuloidaanko meitä mennen tullen?

"Ihmiset tunnistavat epämääräisiltä tahoilta tulevat yksipuoliset väitteet melko hyvin vaikuttamisyrityksiksi", Ilkka Remes pohtii.

"Samalla monet kuitenkin jakavat sosiaalisessa mediassa esimerkiksi arvostettujen henkilöiden tekstejä, jotka ovat näennäisen neutraaleja, mutta jotka tosiasiassa välittävät disinformaatiota. Tällaisen disinformaation havaitsemiseen ei tavallisen kansalaisen kyky useinkaan riitä. Monet omaksuvat ja levittävät totuutta vääristäviä kantoja huomaamattaan."

Kenellä on vastuu?

Remes kokee, että Suomen viranomaiset ovat kohtalaisen hyvin kartalla siitä, kuinka ihmisten mielipiteitä manipuloidaan netissä. Osittain heidän kätensä vain ovat sidotut.

"Ongelma on se, että viranomaiset voivat puuttua vain selkeisiin väärinkäytöksiin, esimerkiksi keinotekoisiin sosiaalisen median käyttäjätileihin. Tavallisten ihmisten välittämään disinformaatioon puuttuminen on mahdotonta, sillä se rajoittaisi sananvapautta." Remes selittää.

"Ainoa keino oikaista virheellisiä väitteitä on vastata niihin tosiasioilla. Niin isoon työhön viranomaisilla ei ole resursseja. Keskustelukenttä jää siis kansalaisten oman aktiivisuuden varaan. Vastuu on meillä kaikilla."

Perinteisen sodankäynnin uhka ei ole kadonnut

Kiirastuli-romaani ottaa fiktion keinoin kantaa myös Suomen turvapaikanhakijoiden tilanteeseen sekä Venäjä-suhteeseen. Suomen naapuruus suureen Venäjään on mietityttänyt Remestä jo hänen aikaisemmissa teoksissaan. Idän ja lännen väliset suhteet ovat viime vuosina muuttuneet ja muuttuvat edelleen.

"Kommunismin kaaduttua ideologista perustaa kylmän sodan aikaiselle idän ja lännen väliselle kahtiajaolle ei enää ole. Sen tilalle on idän puolelta tullut uusia kansallismielisiä ja suurvalta-aseman tavoitteluun liittyviä elementtejä."

Ilkka Remes kokee, ettei perinteisen sodan uhkaa pidä kybersodan uhkien voimistuessa unohtaa. "Perinteinen sodankäynti on edelleen konkreettinen uhka, johon on varauduttava. Olisi hyvin onnekas sattuma, jos kautta historian jatkuneet asevoimien yhteenotot loppuisivat juuri meidän aikanamme", kirjailija pohtii.

Euroopan kahtiajakautumisen ja psykologisen sodankäynnin teemoissa riittää Remeksellä käsiteltävää. Miehen seuraava trilleri ilmestyy syksyllä 2017.

"Uuden kirjani ajoittuminen Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen sopii hyvin, sillä tarinassa joudutaan lunastamaan uudelleen Suomen itsenäisyys", Ilkka Remes paljastaa.

Haastattelussa Remeksen trillerissä esiintyvä kansliapäällikkö Päivi Nerg

Remeksen Kiirastuli-romaani yhdistää Suomessa vuonna 2016 käydyn keskustelun disinformaatiosta, turvapaikanhakijoista ja Suomen Venäjä-suhteesta. Siinä kuvataan myös suomalaisia virkamiehiä niin osuvasti, että sisäministeriön kansiliapäällikkö Päivi Nerg ajattelee Remeksen saaneen tietonsa läheltä sisäministeriötä.

Toimittajat Nadja Nowak ja Seppo Puttonen ovat valinneet kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Ilkka Remeksen Kiirastuli on vuoden 2016 kirja. Kaikki 101 kirjaa käsitellään Aamu-tv:n haastatteluissa ja Sadan vuoden kirjat -sarjassa Yle Radio 1:ssä joka tiistai ja torstai 10.1. alkaen.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Manipuloidaanko meitä? Tottahan toki.
Kenellä on vastuu? Jokaisella on vastuu omista ajatuksistaan. Viestin lähettäjä on vastuussa viestistään, mutta ei nyt sen viestin vastaanottajankaan pidä kaikkea purematta niellä.
Ja viranomaisilla ei ole edelleenkään mahdollisuutta kontrolloida ihmisten ajatuksia tai kytätä jokaisen höpinöitä. Eiköhän ihmisten pitäisi itse älytä sanoa, että älä valehtele - tuo ei pidä paikkaansa, kun törmäävät disinformaatiota levittäviin ihmisiin.

  • Näyttelijä, professori Elina Knihtilä

    Mä olen puhunut teille ihan paskaa!

    Professori Knihtilä sai itsensä kiinni jeesustelusta.

    Paluu näyttämölle yli kahden vuoden jälkeen sai Elina Knihtilän ymmärtämään, että hän oli jeesustellut opiskelijoilleen. Professuuri Teatterikorkeakoulussa on näköalapaikka, jossa tulee koko ajan haastetuksi.

  • Näytelmäkirjailija Johannes Ekholm

    Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Kuvassa: juontaja Niina Repo ja vieraat Katja Kettu, Kari Kanala ja Teemu Vesterinen.

    Mika Waltari häpeili esikoisteostaan

    Teos on Suomen Merimiesläehtysseuran tilaus.

    Toisin kuin usein luullaan, Waltarin esikoisteos ei ole Suuri Illusioni vaan Toivo-enon junailema tilaustyö Suomen Merimieslähetysseuralle. Pappi Kari Kanala, kirjailija Katja Kettu sekä koomikko Teemu Vesterinen lukivat kirjaa huvittuneina. Kirjaa käsitellään Pilkun jälkeen -ohjelmassa Yle Teemalla 20.3. klo 21.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Artikkelikuva KC:n juttuun

    Tuomas Nevanlinna: Donald Trump tviittailee työväenliikkeen raunioilla

    Filosofi Tuomas Nevanlinnan analyysi Donald Trumpista.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kertoo esseessään, miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti. Trump lumoaa, koska hän osoittaa esimerkillään, että kuka tahansa voi voittaa lotossa. Siihen ei tarvita koulutusta ja pinnistelyä, kuten liberaali yhteiskunta uskottelee. Nevanlinna paljastaa myös, miten työväenliikkeen romahdus loi populismin ja mikä erottaa Trumpin Hitleristä.

  • studiomuusikkot

    Suomihittien näkymättömät duunarit

    Neljä muusikkolegendaa kertoo tarinan levyjen takaa.

    Tiedätkö kuka soitti Tapani Kansan R-A-K-A-S-kappaleen rumpufillin tai bassoa Juha Tapion Kaksi puuta -hitissä? Entä kuka kannutti rumpuja Nylon Beatin Viimeinen-biisissä tai soitti kitaraa Jari Sillanpään Satulinna-kappaleessa? Tapani "Nappi" Ikonen, Juha Björninen, Anssi Nykänen ja Ako Kiiski kertoo tarinan levyjen takaa ja siitä, millainen on muusikon ammatti Suomessa. Hiteiltä, naurulta ja notkoilta ei vältytä.

101 kirjaa

Kirjojen Suomi

Seuraa somessa

  • Näyttelijä, professori Elina Knihtilä

    Mä olen puhunut teille ihan paskaa!

    Professori Knihtilä sai itsensä kiinni jeesustelusta.

    Paluu näyttämölle yli kahden vuoden jälkeen sai Elina Knihtilän ymmärtämään, että hän oli jeesustellut opiskelijoilleen. Professuuri Teatterikorkeakoulussa on näköalapaikka, jossa tulee koko ajan haastetuksi.

  • Näytelmäkirjailija Johannes Ekholm

    Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Paavolainen työpöytänsä ääressä Yleisradiossa 1949

    Olavi Paavolaisen ylle povattiin vihaa, mutta toisin kävi

    Osallistu Juha Itkosen lukupiiriin täällä!

    Juha Itkosen vetämässä lukupiirissä luetaan Olavi Paavolaisen Risti ja hakaristi, jossa Paavolainen piirtää maailmanpolitiikan rintamalinjat uudella tavalla. Aikalaislukijoiden hämmästykseksi hän ei ota selvästi puoliaan kommunismin ja fasismin jakamassa maailmassa, vaan laittaa ne samalle puolelle. Osallistu lukupiiriin täällä!

  • Toimittaja Atlas Saarikoski ulkona taivasta vasten.

    Atlas Saarikoski: Kirjallisuus on harvojen käsissä

    Rakenteellinen syrjintä estää kirjoittamista.

    Rakenteellinen syrjintä vaikuttaa siihen, kenellä on mahdollisuus kirjoittaa. Maailmassa, jossa kaikki saavat kirjoittaa, olemme vähemmän toisia toisillemme ja enemmän kokonaisia itsellemme. Tämän takia kielen rajoja on höllennettävä, toimittaja Atlas Saarikoski kirjoittaa esseessään.

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Kirjailija, käsikirjoittaja, roolipelien suunnittelina Mike Pohjola

    Mike Pohjola: Kun Aleksis Kivi ulostuslääkettä söi

    Taiteilijan on pistäydyttävä hulluudessa.

    Millainen on kirjailijan työpäivä? "Yhdeksältä työhuoneelle lukemaan sähköpostit, kymmeneltä lankeaminen hulluuteen, yhdeltätoista takaisin selkomaailmaan, yhdeltä lounas, viideltä kotiin", kirjoittaa kirjailija Mike Pohjola. Lue koko juttu >>

  • Kirjailija Nura Farah katsoo ikkunasta ulos

    Nura Farah: Kuinka sanoin häpeälleni hyvästit

    Olin kiitollinen. Olimme turvassa!

    "Tanssin itsekseni keväisen auringon alla ja lupasin vastalahjaksi oman rakkauteni Suomelle", kirjoittaa Nura Farah hetkestä, jolloin turvapaikka oli myönnetty. Ennakkoluuloisessa Suomessa se ei lama-aikana kuitenkaan ollut helppoa. Onneksi oli kirjasto! Hänestä tuli kirjailija, joka voi auttaa meitä suvaitsevaisuuden tiellä.

  • Minna Canth 1880

    Miedot tunteet kyllästyttivät Minna Canthia

    Minna Canth oli vahva persoona, joka herätti tunteita

    Kirjailija Minna Canthia kuvaillaan vahvaksi persoonaksi. Hän ei ollut sovinnainen ja herätti tunteita kansassa. Kouluradion lähettämässä ohjelmassa Hellin Kannas on haastatellut Minna Canthin tytärtä Lyyli Andersinia ja tyttären kälyä Aija Kotilaista kirjailijan elämästä Kuopiossa. Kannas vierailee myös Kuopion museossa, Minna Canthille omistetussa huoneessa.

  • Ylen 101 kirjan suosittelukone

    Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • Kolumnin artikkelikuva

    Marjo Niemi: Luota ahdistujaan

    Jokainen aika on ajatellut olevansa historian ahdistunein.

    Minä haluaisin jonkun kokonaiskuvan. Kaikesta. Tiedän sen olevan ongelma, koska tiedän ettei se ole mahdollista. Voi epävarmuus, pohtii Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Marjo Niemi.

  • italialaisen Antonio Canovan alaston nuori nainen patsas

    Decameronen iloittelevia munkkeja ja karkailevia teinityttöjä

    Boccaccion tarinoissa munkit ottavat ilon irti elämästä.

    1300-luvulla ilmestyneen Deacmeronen kertomuksissa munkit houkuttelevat usein aviovaimot pettämään miehiään ja nunnatkin ottavat elämästä ilon irti. Eikä se ole paljon paaveja haitannut.

  • Maija Vilkkumaa

    Mikä kirja on sinulle se kaikkein rakkain?

    Kerro lempikirjastasi, ja voita kirjapalkinto!

    Mikä kirja on sinulle se kaikkein tärkein? Kerro lempikirjastasi meille. Parhaan tarinan kertojalle on luvassa kirjapalkinto!

  • Kirjojen Suomen tarjonta infografiikkana

    Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Suomi100

    Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!