Hyppää pääsisältöön

Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 2. – Merimiestaidot kunniaan.

Purjelaiva L'Hermionen replika avomerellä 2015. Purjelaiva L'Hermionen replika avomerellä 2015. Kuva: L'Association L'Hermione-La Fayette lhermione

L'Hermionen vanha ja uusi elämä

Ranskalaisen, L'Hermione-purjelaivan vaiheet 1700-luvun lopun myrskyisässä historiassa ja maailman suurilla merillä on kiehtovaa kuultavaa. Markiisi de Lafayetteen ja George Washingtoniin nivoutuvat historialliset meritaistelut jättivät elävän legendan sekä USA:n että Ranskan historiaan. Kun Rochefortin kaupunkia alettiin 1970-luvulla entisöidä Aurinkokuninkaan luomaan loistoon, mukaan nousi vähitellen myös ajatus sopivan historiallisen aluksen palauttamisesta nykypäivään, replikan rakentaminen. Näin lähti liikkeelle projekti L'Hermionen uudelleen rakentamisesta (1997).

L'Hermionen replikan kapteeni Yann Cariou aluksen Amerikan matkalla 2015. Vanhan 1779 aluksen mallin mukaan rakennetun (1997 - 2014) replica L'Hermione'in kapteeni Yann Cariou Amerikan matkalla 2015. Kuva: Kuvalähde: Association Hermione-La Fayette lhermione
L'Hermionen replikan peräpeili on taidonnäyte. Purjealus L'Hermionen replicalla on oma blogi. Kuva: Kuvalähde: Association Hermione-La Fayette lhermione

Nyt, kun ympyrä on sulkeutunut, työläs replikaprojekti saatettu onnistuneesti loppuun (2014) ja suuri neitsytmatka historian jalanjäljille Amerikkaan luksella tehty (2015), L'Hermionen tarinan voi kertoa kokonaisuutena. Laivan elämä toki jatkuu aktiivisempana kuin koskaan. Guy Gautreau puolisonsa Marie Gautreau'n kanssa on matkustanut useassa maassa esitelmöitsemässä laivan historiasta ja replikan rakentamisesta sekä merkityksestä Rochefortin kaupungille, Ranskalle, Euroopalle ja maailmalle. He kävivät myös Suomessa, heille ennestään tutussa maassa, syyskesällä 2016 ja kiersivät useassa kaupungissa ilahduttamassa merihistorian ystäviä.

Guy Gautreau esitelmöi L'Hermione-aluksen vaiheista. Mukana puoliso Marie Gautreau. Guy Gautreau esitelmöi L'Hermione-aluksen vaiheista. Mukana puoliso Marie Gautreau. Kuva: Sini Sovijärvi/Yle, Claude Anttila lhermione, gautreau

L'Hermionen replika kunnioitti markiisi de Lafayetten reittiä ja ajan merimiestaitoja

Uusi L'Hermione kulki pohjoisempaa reittiä, kuin markiisi de Lafayetten alus aikoinaan 1700-luvulla. Silloin matkan taittumiskohta oli Boston, josta paluumatka kohti koti-Ranskaa alkoi. Uudella L'Hermionella matkattiin kartalla vielä hivenen pohjoisempaan, aina Kanadan puolelle Lunenbourgiin ja sieltä vielä Ranskan omistamille pikkusaarille Saint Pierre et Miquelon -saariryhmään asti, josta vihdoin suunnattiin kohti Brestiä Ranskan Bretagneen ja edelleen kotisatamaan Rochefortiin. Matkan aikana kokeiltiin ja vertailltiin vanhoja 1700-luvun ja nykyisiä merimiestaitoja, rajoituksena nykyajan turvamääräykset merellä. 1700-luvulla L'Hermionen kaltainen fregatti joutui purjehtimaan tilanteessa kuin tilanteessa maksiminopeudella, henkensä edestä. Miheistö ja päällystö olivat kovilla. Miehistö tietenkin äärirajoilla.

L'Hermione-purjealuksen replikan reitti Ranskasta Amerikkaan ja takaisin (huhtikuu-kesäkuu v. 2015) kunnioitti markiisi de Lafayetten alkuperäistä reittiä. Replikan aluu kulki pohjoisemmasta Kanadan Lunenbourgin ja Ranskan saariryhmän Saint-Pierre et Miquelon'iin. De Lafayette suuntasi laivan kohti Ranskaa jo Bostonista v.1781. L'Hermione-purjealuksen replikan reitti Ranskasta Amerikkaan ja takaisin (huhtikuu-kesäkuu v. 2015) kunnioitti markiisi de Lafayetten alkuperäistä reittiä. Paluu kulki pohjoisemmasta Kanadan Lunenbourgin ja Ranskan saariryhmän Saint-Pierre et Miquelon'in Kuva: L'association L'Hermione-La Fayette, Sini Sovijärvi/Yle lhermione, reitti 2015

Suomalainen merikapteeni innostui L'Hermionen replikasta

L'Hermione-laivan replikan suurisuuntaista rakentamisprojektia 1997-2014 Rochefortissa, vanhalla kuninkaallisella telakalla, seurasi innokkaasti maailman meret – paitsi Eteläisen Jäämeren – seilannut suomalainen merikapteeni Matti Airio. Hän on erityisesti 1700-luvun merihistorian harrastaja ja bibliofiili. Hän ei lakkaa ihmettelemästä L'Hermione-projektin mahtipointisuutta, replikan rakentamisen tarkkuutta, siihen panostettua ammattitaitoa ja vaivaa.

Merikapteeni Matti Airio harrastaa syvällisesti merihistorian 1700-lukua. Kädessä HMS Heben (1794-1811) lokikirja. Merikapteeni Matti Airio harrastaa vakavasti merihistorian 1700-lukua. Alkujaan ranskalaisen HMS Heben (1794-1811) lokikirja. Kuva: Sini Sovijärvi/Yle, Matti Airio lhermione, matti airio

Merten konkari sai koulutuksensa Suomen Joutsenessa, jonka suurmaston nuppia hän kiipesi koskettamaan 17-vuotiaana. Saman teki vain yhtä hullu, lappilainen huimapääkaveri. v.1962 kurssilla, ilman mitään turvalaitteita. Koulutus jatkui Kotkan merikoulussa.
Tietoa ja taitoa on vuosikymmenten halki kertynyt, siksi kiinnostus L'Hermionen tarkennettuun historiaan, miehistön merimiestaitoihin ja laivan tekniseen laitteistoon on suuri.

Kapteenin merellistä rekvisiittaa. Maalauksessa itse James Cook (1728-1779, brittiläinen tutkimusmatkailija ja merenkävijä) Matti Airion kopiointiharjoitelmana taidekirjasta. Punainen nide pinossa on ns. Colbert'in albumi. Kapteenin merellistä rekvisiittaa. Maalauksessa itse James Cook, Matti Airion kopiointiharjoitelmana taidekirjasta . Kuva: Sini Sovijärvi/Yle, Matti Airio lhermione, matti airio

– Merenkulku, varsinkin laivan päällikön tehtävät alkuperäisen L`Hermionen aikana 2000-luvun replikaan verrattuna, olivat monella tapaa vaativampia, pohtii merikapteeni Matti Airio.
Iso tekijä oli laivan käsittely. Suuri alus oli liikuteltava kaikissa sää- ja sijaintiolosuhteissa ilman konevoimaa, pelkillä purjeilla. Sotalaivan suuri ja monenkirjava miehistö vaati rautaista kuria ja kuitenkin taitoa saada yhteistyö toimimaan tiukoissa paikoissa. Miehistön olot eivät olleet hääppöiset. Ahtaat nukkumatilat eivät sallineet mitään intimiteettiä ja ateriat syötiin suoraan kannelta ilman tuoleja tai pöytää, lähinnä kaukalon tapaisista astioista, monta miestä yhdestä ja samasta. Sairaudet ja vitamiininpuute järsivät miehistöä. Keripukki oli aikakauden vitsaus, kunnes keksittiin, että vähäisetkin hedelmät ja vihannekset saattoivat olla terveyden ja jaksamisen salaisuus.

– Kun ei ollut säätiedotuksia merenkulkijoille saatavilla, oli sää haisteltava itse. Päälliköllä ja päällystöllä oli käytössään ainoastaan ilmapuntari, jonka nousua ja laskua seurattiin. Tuulen voimakkuuden vaihtelua, aaltojen tai mainingin suuntia, pilvien liikettä ja muotoa, eli yleensäkin havaittavaa meriluontoa kokonaisuutena tarkkailtiin. Entisaikojen merikapteenit, jo poikasena ammattiin tulleina ja yleensä meren läheisyydessä varttuneina, sekä sukupolvien perinteitä saaneina, olivat varmasti niin meriluonnon kyllästämiä, että tehtävät luontuivat ja vaarat haistettiin kuin vainukoira ikään, kertoo kapteeni Airio.

Kronometri juontuu 1700-luvulle. Tämä esine on vuodelta 1840, valmistanut Drielsma, Liverpool, hankittu Turusta. Kronometri juontuu 1700-luvulle. Tämä esine on vuodelta 1840, valmistanut Drielsma, Liverpool, hankittu Turusta. Kuva: Sini Sovijärvi/Yle, Matti Airio lhermione, kronometri, matti airio

– Englantilainen John Harrison kehitti tarpeeksi tarkan kronometrin v.1750, sen avulla saatiin määriteltyä myös longitudisijainti tarkemmin. Menetelmä oli L`Hermionellakin jo käytössä, kuten myös vanha sekstantti. Oktantti oli sekin 1700-luvun uutuuksia ja käytössä L'Hermionella.
Ilmapuntarin keksi 1600-luvulla elänyt Galileo Galilein oppilas Evangelista Torricelli. Oman ilmapuntarityypin kehitti 1800-luvun puolivälissä merikapteeni ja myöhemmin amiraali Robert Fitzroy.
Hän oli 1830-luvulla Beagle-laivan päällikkönä, kun Charles Darwin kyseisellä laivalla purjehti maailman ympäri.

Oktantti tuli merenkävijöiden avuksi 1700-luvulla. Tässä esineessä on teksti: Made by John Gilbert on Tower Hill LONDON For Capt. William Mc Neill. Febr. 20.1766. Hankittu Mainesta Yhdysvalloista. Oktantti tuli merenkävijöiden avuksi 1700-luvulla. Tässä oktantissa on teksti: Made by John Gilbert on Tower:Hill LONDON For Capt. William Mc Neill. Febr. 20.1766. Hankittu Mainesta Yhdysvalloista. Kuva: Sini Sovijärvi/Yle, Matti Airio lhermione, oktantti

Oktantti ja sekstantti ovat laitteita, joilla kapteeni mittaa taivaankappaleen kulmakorkeutta horisonttiin halutessaan paikantaa aluksensa sijainnin suhteessa tivaankappaleisiin. Oktantissa on kiinteä kaksoispeili ja varren mukana liikkuva peili. Vartta liikuttamalla "pudotetaan" taivaankappale horisonttiin ja se näkyy kaksoispeilissä. Kaksoispeilin toinen puoli on lasia ja siitä näkyy horisontti. Kun taivaankappale ja horisontti kohtaavat, voi asteikolta lukea korkeuskulman.
Oktantin nimi tulee siitä, että laite mittaa täyden ympyrän kahdeksasosan (lat. octans) eli 45 astetta. Mutta valo taivaankappaleesta tulee peilien kautta jotka tuplaavat kaaren. Siten oktantin asteikkokaari on 90 astetta eli neljännes ympyrästä (lat. quadrans). Laitetta kutsuttin siten myös Hadleyn kvadrantiksi John Hadleyn mukaan, joka kehitti modernin oktantin 1730- luvulla. Oktantin vanhat versiot juontuvat antiikin merenkulkijoiden laitteistoon.

Sekstantti oli oktantista kehitetty perustyökalu aluksen paikanmäärityksessä. Sekstantit olivat 1800-luvun loppupuolella kehittyneet optiikaltaan ja tekniikaltaan jo hyvin tarkoiksi.

Meri inspiroi

Matti Airio on hurahtanut merihistoriaan, vanhoihin lokikirjoihin, tietokirjoihin laivanrakennuksesta ja laivojen historiasta, meriaiheisiin piirroksiin ja romaaneihin... Hankkimansa, usein silmälle vaikeaselkoiset, käsin kirjoitetut lokikirjat hän on lukenut kannesta kanteen. Hän osaa myötäelää laivan vaiheet ja miehistön koettelmukset.

HMS Stag Vanhoja lokikirjoja. HMS Stagin päällikön Robert P. Cooperin kokonaan itse kirjoittama "Journaali". H.M.S. Forte oli alun perin ranskalainen sota-alus, joka hävittiin englantilaisten omistukseen. Kuva: Sini Sovijärvi/Yle, Matti Airio lhermione, matti airo, lokikirjat

Kuvassa vasemmalla HMS Stagin päällikön Robert P. Cooperin kirjoittama lokikirja. Stag oli täysin L'Hermionen aikalainen. Sen päällikkö, R.Cooper oli James Cookin HMS Resolution -aluksen ensimmäinen luutnantti Cookin toisella matkalla. HMS Forten lokikirja on aloitettu 24.2.1799 käytyä meritaistelua seuraavana päivänä. Taistelussa englantilainen HMS Sybille voitti ranskalaisfregatti Forten. Kummankin aluksen päälliköt menehtyivät taistelussa ja alukset vietiin Kalkuttaan, jossa Forte korjattiin ja liitettiin Englannin laivastoon. Lokikirja jatkuu Kalkutan jälkeen ja on vahtipäälliköiden tekemää ja allekirjoittamaa.

Alun perin ranskalaisen fregatti Forten (1794-1801) lokikirjan alkusivu ja kuva HMS Fortesta, joka lopulta tuhoutui Punaisella merellä Jeddahin sataman ulkopuolella. Alun perin ranskalaisen fregatti Forten (1794-1801) lokikirjan alkusivu ja kuva HMS Fortesta, joka tuhoutui Punaisella merellä Jeddahin sataman ulkopuolella. Kuva: Sini Sovijärvi/Yle, Matti Airio lhermione. hms forte, lokikirjat
HMS Stagin lokikirjan etusivullla on Robert Cooperin oma allekirjoitus. Hän kirjasi tarkkaan aluksen tapahtumat vuosilta 1778-1781. HMS Stagin lokikirjan etusivullla on Robert Cooperin oma allekirjoitus. Hän kirjasi tarkkaan aluksen tapahtumat vuosilta 1778-1781. Kuva: Sini Sovijärvi/Yle, Matti Airio l.hermione, matti airio, cooper

Viehättäviä ovat myös erilaiset meriaiheiset esineet, kuten oktantit, kronometrit ja ilmapuntarit. Niitä Matti Airio on intohimoisesti etsinyt ympäri maailmaa. Kunnon merenkävijänä kapteenilla on käsivarressaan näyttävä tatuointi 60-luvulta. – Näitä nuoriso meikäläisiltä kopioi...

Maailmanmatkaajan tunnukset. Kunnon merimiehellä pitää olla tatska. Kapteeni Matti Airio teetti omansa v. 1963. Sukulaistyttö, opiskelija Silja Suhonen teetti omansa v. 2016. Hänelläkin on matkaaminen verissä. Maailmanmatkaajan tunnusmerkit. Kunnon merimiehellä pitää olla tatska. Kapteeni Matti Airio teetti omansa 1960-luvun lopulla, ahkerasti matkaileva sukulaistyttö Silja Suhonen v.2016. Kuva: Sini Sovijärvi/Yle, Matti Airio lhermione, matti airio

Merikarhun tarinointia – Eurajoen Hanski

– L'Hermioneen liittyy tuhat tarinaa, mutta omaa merihistoriaani muistellessani... kun menin ensimmäiseen laivaani, tapasin muiden merimiesten joukossa kansipuolen messissä veikon, jota sanottiin Eurajoen Hanskiksi. Vanhimpana ja eniten haalistuneilla sinisillä tatuoinneilla koristeltuna hän erottui kuumassa messissä, jossa useimmat olivat ilman paitaa. Kuulin sitten, että hän tulisi olemaan vahti- ja hyttikaverini. Hän oli useammassakin nelimastoparkissa seilannut ja taistellut Espanjan sisällissodassa tasavaltalaisten riveissä, kuten jotkut muutkin sen ajan suomalaiset merimiehet.
Hanski kertoi erilaisia tarinoita purjeiden kanssa seilaamisesta ja senkin jutun, kuinka kynnet saattoivat kipeästi murtua jäisiä purjeita koottaessa Kap Hornissa.

– Hanski oli velmu kaveri. Joskus satamassa, otettuaan riittävästi rentoutuspaukkuja, hän saattoi laulaa pätkän, joka on jäänyt ikuisesti mieleeni. Se meni näin: "Tykit jyskää Madridin yössä, etsii uhriansa rauta raapien, on kuolon henget kamalassa työssä, eespäin urhot puna-Madridin".
Kun olimme samassa vahdissa, herätettiin meidät samaan aikaan. Kun Hanski kylmän aikaan veti villahousut jalkaan, oli se huvittava näky: Housuissa oli koristeena kukkojen ja kanojen kuvia ja hän veti ne aina jalkaan väärin päin. Selitys oli, että kun ne olivat polvista kuluneet puhki, olivat ne kuulemma lämpimämmät, kun reiät olivat polvitaipeissa! No, tässä vähän muistelen yhtä laivatoveria, joka oli autentico marinero eli ehta merimies.

Merikapteeni Matti Airio inspiroituu merihistoriasta ja siihen liittyvistä esineistä. Oma maalaus fiktiivisestä tilanteesta merellä 1600-luvulla, jolloin Ranska ja Englanti taistelivat allianssina Hollantia vastaan lyhyessä sodassa. Oktantti tuli mukaan merihistoriaan 1700-luvulla. Merikapteeni Matti Airio inspiroituu merihitoriasta ja siihen liittyvistä esineistä. Oma maalaus fiktiivisestä tilanteesta merellä 1600-luvulla, jolloin Ranska ja Englanti taistelivat allianssina Hollantia vastaan lyhyessä sodassa. Oktantti tuli mukaan hi Kuva: Sini Sovijärvi/Yle, Matti Airio lhermione, matti airio, oktantti, airion maalaus

Meri ja taivas kohtaavat

Matti Airio haluaa maalata historiallisia laivoja erilaisissa sääolosuhteissa. Vesielementti siveltimellä ei ole helpoimmasta päästä. Historiallisten laivojen, eritoten 1700-luvun L'Hermionen -tyyppisten purjelaivojen esteettinen kauneus ja rakenteelliset yksityiskohdat haastavat maalaria. Yksityiskohdat on opiskeltava, historialliset kontekstit tarkistettava. Silti voi olla vapaa.
Matti Airio pitää itseään harrastelijana, mutta kädenjälki kertoo vuosikausien opiskelusta ja harjoittelusta, esim. maalaamalla taidekirjoista vaativia harjoitusjäljennöksiä. Rakkaus mereen kuultaa joka siveltimenvedosta.

– Se merkillinen hetki yöllä merellä, kun on tyyni meri, täysin pilvetöntä ja tähdet loistavat merestä, kuten myös taivaalta... Kun kuu ei ole vielä noussut vaan kulkee auringon kanssa toisella puolen maapalloa...― Merikapteeni Matti Airio

– Se vain on uskomaton hetki, kun tähtitaivas ja meri kohtaavat kirkkaassa yössä.
Samoja tuntoja lienee käynyt läpi aikoinaan myös L'Hermionen kapteeni de Latouche-Tréville.

– Meri on itselleni merkinnyt, että olen saanut sieltä ammatin ja elinkeinon, miettii merikapteeni Matti Airio.
Voisin mainita kirjan, joka teki poikasena minuun vaikutuksen, ja jonka tarina muistuttaa aika läheltä ensimmäisen laivani miehistön persoonallisuuksia ja sen harjoittamaa tramppiliikennettä – epäsäännöllistä hakurahtiliikennettä, kun laiva kulkee sattumanvaraisesti satamasta toiseen – Håkan Mörnen kirja Meren leipä. Suosittelen.

Matti Airion harjoitustyö "Parkkilaiva myrskyssä", malli taidekirjasta. Matti Airion harjoitustyö "Parkkilaiva myrskyssä", malli taidekirjasta. Kuva: Sini Sovijärvi/Yle, Matti Airio lhermione, matti airio
  • Valtaa hansalaiva — tulosta oma #merirosvot-lautapelisi

    Valitse puolesi ja valtaa laiva oman miehistösi nimiin.

    Birgit Flemmingin ja Klaus Störtebekerin joukot ovat molemmat saman hansalaivan kimpussa. Valitse puolesi ja valtaa laiva ensimmäisenä oman miehistösi nimiin. Valtaa hansalaiva -lautapeli liittyy Twitterissä tammikuussa 2017 pelattuun, keskiajan Itämerelle sijoittuneeseen nettiroolipeliin. Lautapeliä voivat pelata muutkin kuin nettipeliin osallistuneet.

  • 5. Solki - Milja Kaunisto

    Milja Kaunisto teki tarinan uutuussarjan pohjalta

    Milja Kaunisto kirjoitti tarinan Menneisyyden metsästäjät-sarjan jakson 5 Keskiaikaisten rahojen jäljillä-pohjalta

  • Kirjailijat innostuivat laatimaan upeita historiallisia tarinoita Menneisyyden metsästäjät-sarjan pohjalta

    Kirjailijat tekivät kahdeksan tarinaa uutuussarjasta

    Kirjailijat Milja Kaunisto, Jukka Laajarinne, Markus Leikola ja Veera Tyhtilä katsoivat koko Menneisyyden metsästäjät-sarjan ennakkoon ja kirjoittivat näkemänsä innoittamina kahdeksan tarinaa. Tehtävä osoittautui nelikolle erityisen mieluisaksi, sillä tuntematon Suomen muinaishistoria antoi paitsi luovuutta ruokkivan aihepiirin, myös mahdollisuuden tutustua omiin suomalaisjuuriinsa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Itämeren #merirosvot - Näin seuraat ja osallistut merirosvoseikkailuun

    #Merirosvot on roolipeli twitterissä 9.-22.1.2017

    #Merirosvot on keskiajan Itämerelle sijoittuva historiallinen roolipeli, jota pelattiin 9.-22.1.2017. Tarinan päänäyttämönä toimi Twitter, mutta sitä voi seurata myös Yle Areenan merirosvouutisista sekä Yle Historia facebookissa ja instagramissa, merirosvo Herman Punajalan Snapchatiä unohtamatta.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 1. – Vapauden fregatti

    Ranskalainen fregatti L'Hermione ja markiisi de Lafayette.

    L'Hermione sai lempinimekseen "vapauden fregatti". Sillä nuori markiisi de Lafayette purjehti maaliskuussa v. 1780 Ranskasta yli Atlantin auttamaan amerikkalaisia itsenäisyystaistelijoita englantilaisia vastaan. Purjelaiva oli rakennettu v. 1779 Aurinkokuninkaan perustamassa arsenaalissa Rochefortissa. Alus palveli yli vallankumouksen. Laivakaunotar koki traagisen lopun luotsin käsittämättömän virheen takia Croisicin edustalla, Loire-joen suistossa v.1793. Rochefort'in kaupunki ei laivaansa unohtanut. Siitä rakennettiin tarkka, uljas replika vanhalla telakallaan 1997–2014. Alus palvelee kotikaupunkiaan suosittuna kulttuurikohteena ja koululaivana. Nuori replika purjehti v. 2015 juhlavierailulle Amerikkaan lähes samaa reittiä kuin historiallinen emolaiva ja Lafayette aikoinaan.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 2. – Merimiestaidot kunniaan.

    1700-luvun L'Hermione-replika purjehti Amerikkaan 2015.

    Ranskan kuninkaalliseen laivastoon kuulunut, uljas L'Hermione sai tehtäväkseen osallistua Amerikan itsenäisyystaisteluun v. 1780. Kuulun matkaajansa, markiisi Lafayetten myötä, se jäi ranskalaisten sydämiin vapauden fregattina, joka vei avun Washingtonille ja amerikkalaisille. Noin 300 vuotta tämän laivakaunottaren haaksirikon jälkeen alus päätettiin rakentaa uudestaan sen pienessä kotikaupungissa, Rochefortissa, täsmälleen samalla telakalla, jonka Ludvig XIV oli perustanut. Projekti sai suurisuuntaisuudessaan valtavaa huomiota. Sitä seurattiin innokkaasti ympäri maailmaa sekä meren ammattilaisten, historian ja kulttuurin asiantuntijoiden ja harrastajien piireissä. Yksi seuraajista oli suomalainen merikapteeni Matti Airio.

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.