Hyppää pääsisältöön

Matti Kallio - suomalaismuusikko tarujen saarella

Matti Kallio soittaa haitarin lisäksi lukuisia muita soittimia Matti Kallio Kuva: Thorleifur Örn Gunnarsson matti kallio

Matti Kallio on musiikin monitoimimies: haitaristi, multi-instrumentalisti, säveltäjä, sovittaja, tuottaja ja äänittäjä. Hän soittaa niin kansanmusiikkiin ja maailmanmusiikkiin kallellaan olevissa produktioissa kuin Hectorin ja Pekka Simojoen taustabändeissä. Lastenmusiikin saraltakin taas tullut muutama Emma-ehdokkuus. Suomalaisen musiikkimaailman vaikuttajalla on kuitenkin yksi erikoinen piirre - hän asuu Islannissa.

Lokakuussa tuuli tanssitti takkia, kun kävelin monisävyisenä päilyvän veden äärellä Reykjavíkin satama-alueella. Olin tapaamassa Matti Kalliota hänen studiollaan Reykjavíkin Grandissa, jossa kalateollisuuden laitokset ja lukuisat musiikkistudiot ovat jo pitkään työskennelleet lystikkäästi lomittain, usein samassa rakennuskompleksissa. Nyt paikalle on alkanut nousta myös kahviloita ja design-puoteja - uusi hipsterialue on syntynyt.

Matti Kallio on minulle tuttu hahmo irlantilaisen musiikin taitajana ja suomalaisen kansanmusiikin superyhtyeestä Värttinästä. Menin kuulumisten ohella toivorikkaasti kysymään häneltä tärppejä myös islantilaiseen musiikkiin.

Näkymä Matti Kallion studiosta Reykjavikissä Näkymä Matti Kallion studion ikkunasta Kuva: Matti Kallio matti kallio

Kallion Fireland Music on yksi rakennuksen kahdestakymmenestä studiosta. Sen alakerrassa treenaa islantilaisen musiikin tunnetuin yhtye, Sigur Rós. ”Onneksi he ovat nyt kiertueella niin ei kuuluu treenaamisen ääni”, hän virnistää.

Kallion studiosta näkymät ovat kuin kapteenin hytistä: kaikki kaupunkiin tulevat ja sieltä lähtevät laivat kulkevat sen kahteen suuntaan aukeavien ikkunoiden ohi. Taustalla näkyy retkeilijöille tuttu vuori nimeltään Esja, joka edustaa Kallion kuuleman mukaan jotakin naispuolista hahmoa kelttimytologiasta. Hän kertoo, että esimerkiksi Värttinän kappaleiden sävellys- ja sovitustyöt ovat saaneet usein inspiraatiota maisemasta.

Musiikissa ei ole rajoja

Matti Kallion vei Suomesta rakkaus. Vuodesta 2009 alkaen hän on asunut islantilaisen vaimonsa ja lapsensa kanssa Reykjavíkissä. Hän on sukkuloinut maiden väliä siitä lähtien.

”Välillä arki on palapeliä, jota sovitetaan yhteen kotijoukkojen kanssa. Mutta logistisista haasteista huolimatta tämä on mieletön rikkaus: saan jatkaa töitä kiinnostavien suomalaisten artistien kanssa ja lisäksi on tullut tämä islantilainen ulottuvuus. Suora lento Helsinkiin kestää vain kolmisen tuntia - sehän kestää vähemmän kuin junalla Jyväskylään!” nauraa Kallio.

Sekin auttaa, että osaa montaa asiaa musiikin saralla. Studio-osaaminen on syntynyt työssä oppimalla. Kallio suoritti siviilipalveluksensa 90-luvulla Helsingin opetusviraston omistamassa Kivi-studiossa, jossa hän alkuperehdytyksen jälkeen omatoimisesti äänitti ja miksasi valtavan määrän Helsingin eri koulujen demoja.

”Se vuosi avasi korvani”, kertoo Kallio. ”Miten monella tavalla musiikkia voikaan kuunnella ja mikä kaikki tämä audiopuoli äänitteissä onkaan! Se kiehtoo edelleen. Vaikken pidäkään itsenäni mielettömänä audionörttinä, on se aina yhtä mielenkiintoinen ja erilainen projekti, miten levyn tai kappaleen äänikuvan saa sellaiseksi, että se miellyttää itseä ja muita.”

Siviilipalveluksen jälkeen alkoivat opinnot Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osastolla, jonne Kallio oli päättänyt pyrkiä vain kerran - ja onneksi heti tärppäsi! Lapsuuden perheessä kaikki soittivat jotain instrumenttia ja Itä-Helsingin musiikkiopisto tuli tutuksi aluksi 7-vuotiaana pianon ja 9-vuotiaana aloitetun harmonikan kautta.

”Musiikkikasvatuksen osastolle pääseminen oli elämässäni vedenjakaja. Se on vaikuttanut minuun muusikkona valtavasti, kertoo Kallio. Matkaan sieltä tarttui ainakin rohkaiseva, pelkäämätön asenne sekä jazz- ja kansanmusiikkivaikutteet. Nämä monipuoliset eväät ovat mahdollistaneet pärjäämisen freelancer-muusikon välillä haastavassakin työtilanteessa.

Islantilaisesta musasta

Reykjavíkin skyline oli lokakuussa täynnä nostokurkia, sillä nousukausi on alkanut jälleen vuoden 2008 talousromahduksen jälkeen. Kymmenistä tuhansista uniikinmuotoisista lasinpalasista muotoiltu musiikkitalo Harpa vangitsee katseen ja se vetää puoleensa niin turisteja kun musiikinystäviä klassisen musiikin konserteista vaikkapa yhdysvaltalaiseen instrumentaaliyhtye Snarky Puppyyn.

Yksi Islannin tärkeistä vientituotteista onkin musiikki. Kulttuuriin myös panostetaan: Kallio iloitsee vuonna 2017 voimaantulevasta laista, joka satsaa musiikin tekemiseen entistä isommin. Kaikista Islannissa äänitetyistä levyprojekteista valtio tulee tukemaan 25% kuluista. Se saanee ulkomaisetkin musiikintekijät käyttämään pienen maan palveluita yhä enemmän.

Islannissa tuntuukin, että kulttuurille ollaan avoimia, se on korkeatasoista ja se tunnetaan maailmalla. Miten se on mahdollista 330 000 ihmisen kansalle?

Kansanmusiikin kaikuja

Matti Kallio vaikutti pitkään Suomen tunnetuimmassa nykykansanmusiikkiyhtyeessä Värttinässä soittajana, säveltäjänä ja tuottajana, mutta tällä hetkellä hän keskittyy muihin projekteihin.

Kansanmusiikkiin kallellaan ovat myös Emma-ehdokkaiksi nousseet lastenmusiikkiprojektit, joissa Kallio on ollut mukana: folkia, sambaa ja itämaisia ja afrikkalaisia rytmejä yhdistelevä lastenmusiikkipumppu Pikku Papun orkesteri on Kallion tuottama ja miksaama. Hän on tavallaan myös yksi taustahahmoista musiikin takana - hän muistelee pohtineensa ääneen Pikku Papu -kirjojen kirjoittajalle ja kuvittajalle, isosiskolleen Liisa Kalliolle, että niissä olisi ainesta lauluiksi - ja nyt lauluja on kertynyt jo kahden levyllisen verran.

”Pikku Papun orkesterihan on aivan mahtava bändi ja he tekivät ison duunin viimeisintä levyä varten. Oli todella mukavaa hääriä tuottajana”, Kallio kertoo.

Toinen lastenmusiikin Emma-palkintoehdokas on Aili Ikosen laulama ja Matti Kallion laulama, soittama, sovittama ja äänittämä Nalle-levy, jonka kappaleista vastaavat Soili Perkiö ja Eppu Nuotio.

Soili Perkiön kanssa yhteistyötä on tehty ennenkin: Hannele Huovin sanoittaman Muumiperheen lauluretki -levyn sovitukset ovat Kallion käsialaa. Albumi on paitsi myynyt platinaa, myös valittu vuoden lastenlevyksi ja lastenalbumi-Emmaksi vuonna 2014. Nyt Muumiperheen lauluretki matkaa myös Islantiin, kun Kallion tekemät sovitukset Helsingin kaupunginorkesterille pääsevät Islannin sinfoniaorkesterin hyppysiin. Teos tulee toukokuussa ensi-iltaan Harpassa islanniksi käännettyine kappaleineen.

Suurten miesten matkassa

Suomessa Kallio on mukana myös Hectorin bändissä. Syksyn 50-vuotistaiteilijajuhlakiertueella esiinnyttiin Hartwall-Areenalla ”ja muilla mökeillä” kuten Kallio virnistäen suuria lavoja kutsuu. ”Hector on tehnyt niin upeita kappaleita, että aina kun niitä pääsee hänen kanssaan soittamaan, se tuntuu juhlapäivältä. Sama mieliala koskee koko isoa bändiämme”, hän kertoo. Häivähdys Islantia saatiin näihinkin konsertteihin mukaan:

Skip Facebook iframe

Gospel-legenda Pekka Simojoen keikkakokoonpanossakin Kallio on syksyn mittaan soittanut ja Avara-levyn kiertue jatkuu myös keväällä. Studio, jonka maisemaikkunoiden edessä haastattelumme tehtiin, toimi myös Simojoen laulujen äänityspaikkana. Ikkunasta näkyvän vuonon toisella puolella äänitettiin myös Vesa-Matti Loirin uusimman Pyhät tekstit -levyn lauluraidat Matti Kallion toimesta.

”Kasasin 1920-30-luvun maalaistaloon mobiilistudion ja yksi talon makuuhuoneista toimi Veskun laulukoppina. Sieltä näki suoraan merelle ja vuorille. Se oli hieno kokemus ja olen seurannut mielenkiinnolla, miten Timo Kiiskisen säveltämä levy on otettu vastaan. Tekstit ovat pyhiä kirjoituksia eri uskonnoista ja suurilta ajattelijoilta Einsteinia myöten.”

Toisessa kotimaassakin tapahtuu

Islannissakin Kallio on ehtinyt paljon. Lukuisten äänitysten ohella hän on tehnyt töitä mm. Islannin kansallisteatterissa muusikkona ja säveltäjänä. Yhteistyö laulaja-laulutekijä Egill Ólafssonin kanssa poiki talviaiheisen Vetur-levyn ja pianisti Kjartan Valdemarssonin kanssa Kallio on myös soittanut paljon duona.

Kaiken tämän ohella on Matti Kallion ajatuksissa on soololevyn suunnittelu. ”Sen toteutus ja tyylikin on vielä mietinnässä - onko se instrumentaalilevy vai useamman kokoonpanon juttu? Alan tässä hiljalleen säveltämään ja katsomaan, mihin se musiikki vie.”

Ikkunan editse lipuvia laivoja ja avaraa maisemaa katsoessa tuntuu, että olipa se mitä tahansa, odotettavissa on jotakin mielenkiintoista… Ja ai niin, tulihan ne tärpit islantilaisen musiikin osaltakin saatua! Ohessa nimittäin on Matti Kallion koostama Spotify-lista!

  • Soulmiehet Ahvonen ja Pöyhönen arvostavat tekemisen meininkiä

    Jamiroquai oli soulmiesten mieleen

    Ei ole mitään konsensusmiehiä nämä levyuutuuksien arvioijat. Sama kappale saa yhdeltä tuomarilta 9 ja toiselta 1. Voidaan puhua voimakkaista mielipide-eroista, kun studiossa istuvat soulmiehet Niko Ahvonen ja Jussu Pöyhönen sekä Radio Suomen musiikkipäällikkö Jorma Hietamäki. Pisteet ja kommentteja 1.

  • Meidän on astuttava metafysiikan alueelle! Avaruusromua 19.2.2017

    Uutta suomalaista musiikkia koko kosmoksen laajuudelta.

    ”Mitä laajempi on ajattelun sävelasteikko, sitä suurempi on mahdollisuus löytää totuus”, kirjoittaa Andrew Tomas kirjassaan Kosmista elämää etsimässä. Hän sanoo kaiken tiedon olevan suhteellista, riippuen sijainnistaan ajassa ja tilassa, ja huomauttaa, että meidän on astuttava metafysiikan alueelle vastauksien löytämiseksi. Avaruusromussa liikutaan ainakin symbolisesti metafysiikan alueella, musiikillisia vastauksia etsien. Uutta suomalaista musiikkia, koko kosmoksen laajuudelta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Arto Tuunela - onko noloa tykätä tehoräätälöidystä teini-iskelmästä

    Arto Tuunela ja teini-iskelmän lumo

    Ensikertalaiset ja konkarit ovat samalla viivalla, kun etsitään viikon koukuttavinta levyuutuutta. Isac Elliotin 'lutunen' ääni ja teini-viattomuus oli vastustamaton yhdistelmä. Levylautakunnassa vieraana Pariisin kevät -yhtyeestä muusikko ja tuottaja Arto Tuunela sekä Ylen toimittajat Tuuli Saksala ja Veli Kauppinen. Pisteet ja kommentteja 1.

  • Kaikuja menneisyydestä vai tulevaisuudesta? Avaruusromua 12.2.2017

    Lavalla Juha-Matti Rautiainen Soundscapes ja Ashen Simian.

    Turkuun perustettiin 1700-luvun lopulla Suomen vanhin yhdistys. Se liittyy musiikkiin. Se on yhä toimiva Turun Soitannollinen Seura. Se keksi perustaa Ruisrock-festivaalin vuonna 1970. Sitä kautta Suomeen saatiin paljon ennenkuulumatonta musiikkia. Turussa oli myös Suomen ensimmäinen kaupunkipuisto, Kupittaan puisto, jossa järjestettiin ensimmäinen Koneisto-festivaali vuonna 2000. Myös sitä kautta Suomeen saatiin paljon ennenkuulumatonta, kokeellista ja elektronista musiikkia. Turussa järjestetyssä Avaruusromua Live -konsertissa lavalla Juha-Matti Rautiainen Soundscapes ja Ashen Simian. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua