Hyppää pääsisältöön

Teeman Elävä arkisto: Matti Ijäs - takaoven kautta mestariohjaajaksi

Mies, Matti Ijäs katsoo kuvassa ylöspäin. Kuva: Yle/Ilmari Fabritius matti ijäs,yle draama

”Elokuvanteossa ollaan leirinuotiolla. Tekijäporukka elää ja hengittää samaa ilmaa tiiviin ajanjakson ja siitä syntyy yhteinen teos, joka toivottavasti on hieno!” Näin tiivistää ammattinsa elokuvaohjaaja Matti Ijäs. Teema esittää sekä elokuvan Sokkotanssi (1999) että Ylestä eläkkeelle jäävän ohjaajan tuoreen haastattelun. Ti 10., pe 13. ja su 15.1.

Yle Areenassa on katsottavissa edustava otos Matti Ijäksen tuotantoa, mm. klassikkokomedia Katsastus. Ijäs on itse valinnut ohjelmat ja Areenasta voi myös katsoa hänen lyhyet kommenttinsa niistä.

Livahdimme sisään ja hiippailimme eturiviin

Matti Ijäksen ensimmäiset elokuviin liittyvät muistot sijoittuvat 1960-luvun alkuun ja Helsingin Töölön elokuvateattereihin.

”Muutaman korttelin säteellä kotitalosta oli todella paljon leffateattereita ja kun harvoin oli rahaa, niin piti keksiä jos jonkinlaisia keinoja päästä pummilla sisään.”

Joissain teattereissa vahtimestari kävi avaamassa poistumistien jo elokuvan alussa ja sitähän käytettiin hyväksi: "Piileskelimme elokuvateatterin takaoven tuntumassa. Vahtimestari kävi avaamassa oven, jätti sen auki ja kun hän häipyi me livahdimme sisään ja hiippailimme eturiviin”, Matti muistelee.

Elokuvakerhon näytöksissä punaviinipullot kolisivat aika iloisesti

1960 luvun loppupuolella Ijäs alkoi viettää aikaansa elokuvakerhoissa. Viikonloppu käynnistyi perjantaisin elokuvalla, jonka jälkeen nautittiin viinistä ja hyvistä keskusteluista samanhenkisessä porukassa. Elokuvat olivat mukava ja varsin vakavakin harrastus, mutta ohjaajan ammatista Matti ei haaveillut.

”Teinien elokuvakerhon näytöksissä punaviinipullot kolisivat aika iloisesti ja siellä näki paitsi leffoja, niin tapasi myös tyttöjä” , Matti muistelee.

Vesa Vierikko ja kameran takana ohjaaja Matti Ijäs Tuulikaappimaan kuvauksissa Tuulikaappimaan kuvaukset, Matti Ijäs ohjaa Kuva: Heli Sorjonen Matti Ijäs

Ohjaajanura alkoi puolipakolla

1970-luvun puolivälissä Ijäs keksi yhdessä kirjailija Erkki Mäkisen kanssa idean Läskilinssi-nimisestä nuorten draamasarjasta ja joutui puoliväkisin ohjaamaan neliosaisen sarjan.
”Erkki taivutteli, oikeastaan lähes pakotti minut ohjaamaan sen sarjan ja se kyllä näkyy siitä!”, Matti naureskelee.

Vaikka Ijäs ei ollut kovin tyytyväinen työhönsä, kipinä oli syttynyt: ”Kyllähän siinä ruokahalu kasvoi syödessä ja onneksi pääsin tekemään televisioon lisää fiktiota, vaikka olin ihan noviisi".

Tyyli tulee selkäytimestä

Matti Ijäs kuuluu niin sanottuihin auteur-ohjaajiin, eli hän myös usein käsikirjoittaa ohjaamansa elokuvat ja hänen tyylinsä tunnistaa helposti. Ijäs painottaa, että elokuvanteossa, niin kuin elämässä muutenkin, hän toimii lähinnä vaistoillaan.

”En ole mitenkään harjoitellut omaa kerrontatyyliäni. Se tulee siitä, miten katson maailmaa ja millaisia asioita valitsen ja painotan. Sydämen ääntä pitää kuunnella.”

Ijäksen ohjaajanuran voi karkeasti jakaa kahteen kategoriaan: elokuvateatterielokuviin ja televisioelokuviin. Lisäksi Ijäs on tehnyt lyhytelokuvia ja dokumentteja, sekä ohjannut radiokuunnelmia. Hän on myös työskennellyt käsikirjoittajana muiden projekteissa ja ohjannut jaksoja Kotikatu-sarjaankin. 1970-luvulla tehdyt lasten ja nuorten ohjelmat muodostavat Ijäksen tuotannossa aivan oman kokonaisuutensa.

Itse tekeminen on ollut Matti Ijäksen elokuvakoulu. ”Jokaisen työn jälkeen oivaltaa jotain, jonka saa siirrettyä seuraavaan teokseen. Toivottavasti”, Ijäs naurahtaa.

Ohjaaja Ijäs työntää resiinaa Painija-elokuvan kuvauksissa Televisioelokuva "Painija". Ohjaaja Matti Ijäs, Kari Franck ja Arno Virtanen Kuva: Yle/ Seppo Sarkkinen arno virtanen,kari franck,matti ijäs,painija,resiina

Kouluja käymätön opettaja

Matti Ijäs ei itse ole opiskellut elokuva-alaa, mutta hän on toiminut vuosikausia opettajana näyttelijä- ja ohjaajaopiskelijoille.

”Opettaminen on hirmuisen hauskaa ja antoisaa, ja nuorten näyttelijöiden kanssa tekeminen on erityisen haastavaa. On pakko olla koko ajan auki ja valmiina keksimään luovia ratkaisuja ja perustelemaan omia valintojaan”, Ijäs toteaa. Matti Ijäkselle yksi elokuvanteon hienoimpia asioita on nimenomaan yhteistyö näyttelijöiden kanssa.

Ijäs opiskeli Tampereella tiedotusoppia, mutta ei koskaan valmistunut. ”Meitä taitaa olla tällä hetkellä Suomessa kaksi varttuneempaa ohjaajaa, jotka opiskelivat Tampereella tiedotusoppia, valmistumatta. Aki Kaurismäki ja minä.”, Ijäs hymyilee.

Eläkeläisenä haaveena elokuvien teko

Ijäs on tehnyt pitkän uran, hän on ohjannut Yleisradiossa kunnioitettavan määrän tv-elokuvia ja monia teoksia elokuvateattereihin.

67-vuotias Ijäs jää Ylestä eläkkeelle maaliskuussa. ”Hiukan jännittää tulevaisuus. Lähinnä se, että pääseekö vielä tekemään elokuvia. On sellainen olo, että nyt on vedetty harjoittelukierrokset ja tosi tekeminen voi alkaa!” , Ijäs naurahtaa - mutta on kuitenkin täysin tosissaan.

ARKISTOVIERAANA MATTI IJÄS

Sokkotanssissa on eniten Ijästä itseään

Matti Ijäksen käsikirjoitusprosessi käynnistyy usein pienestä anekdootista, tai vaikka vain yhdestä kohtauksesta.

”Harvoin minulla on suurta aihetta. Usein yksi tilanne voi riittää avaamaan jutun. Tosin poikkeuksiakin on. Esimerkiksi Sokkotanssi-elokuvan kohdalla meni niin päin, että aiheeksi tuli 60-luvun alku ja silloinen pikkupoikien elämä.”

Sokkotanssi-elokuvaan Matti Ijäs on kirjoittanut hyvin paljon myös omaa lapsuuttaan, suhdettaan omaan isäänsä, sekä suhdettaan omaan poikaansa. ”Se on kieltämättä minulle henkilökohtaisin elokuva. Siinä on paljon minua itseäni, mutta tulihan siitä sellainen sotku, että ei enää tiedä mikä on totta ja mikä ei”, Ijäs myhäilee. Matti Ijäs sai Sokkotanssi-elokuvasta parhaan käsikirjoituksen Jussi-palkinnon. Vuonna 1999 valmistuneessa elokuvassa kaksi poikaa etsii tahollaan isäänsä ja elokuva kertoo Matti Ijäkselle hyvin läheisistä asioista: ystävyydestä ja rakkaudesta.

SOKKOTANSSI

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Haastatteluosiossa vilahti kuuluisuuksia, kuten Lasse Pöysti.

Lähettänyt käyttäjä

Nykytutkinnoin ilmaisten Matti Ijäs on yhteiskuntatieteiden maisteri (tuolloin tutkintonimike oli kandidaatti).
Lainaus Tampereen yliopiston sivuilta:
"Kaarle Nordenstreng nappaa näytteeksi varaston hyllystä yhden erityisen paksun gradun, jolla näyttää olevan peräti kahdeksan tekijää.
– Luulen että tämä on Suomen suurin yhteisgradu. En usko, että missään muualla on tällaista tehty, Nordenstreng hämmästelee.
Tutkielman otsikko on ”Elinolot, joukkotiedotus ja maailmankuva” ja valmistumisvuosi 1974. Tekijäjoukossa on huomattavia nimiä kuten elokuvaohjaajana menestynyt Matti Ijäs, Kansan Uutisten päätoimittajana työskennellyt Jouko Joentausta ja journalistiikan vierailuprofessorina ollut Hannu Pulkkinen."

  • David Bowien viimeiset vuodet Teemalauantaissa 4.2.

    Lisäksi Serious Moonlight -konsertti ja musiikkivideoita,

    Teemalla vietetään pitkä ilta David Bowien (1947–2016) seurassa lauantaina 4.2. klo 21 alkaen. Uuden David Bowien viimeiset vuodet -dokumenttielokuvan lisäksi nähdään aiemmin esittämätön konserttitaltiointi Serious Moonlight -kiertueelta 1983 sekä Bowien 2010-luvun hienoimpia musiikkivideoita.

  • Mestariteos: Adorazione del bambino

    Renessanssimaalarin uudenlainen Jeesus-lapsi

    Fra Filippo Lippin teos Adorazione del Bambino on yksi maailman kauneimmista Jeesuksen syntymää kuvaavista maalauksista.

  • Teeman Elävä arkisto: Tipaton tammikuu – puliukkojen majoista kansankapakkaan

    Ohjelmia alkoholista kolmelta eri vuosikymmeneltä.

    Elävä arkiston Tipaton tammikuu -ohjelmapaketissa ei olla täysin tipattomia vaan avataan eri näkökulmia alkoholiin kolmen ohjelman verran. Eri vuosikymmeniltä kootu dokumenttipaketti nähdään televisiossa tiistaina 17.1., perjantaina 13.1. ja sunnuntaina 15.1. Kaikki ohjelmat ovat katsottavissa myös Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suuri illuusio

    Jean Renoirin klassikko ensimmäisestä maailmansodasta

    Jean Renoirin haikea kuvaus vanhasta Euroopasta, jonka unelmat haudattiin ensimmäisen maailmansodan taisteluhautoihin.

Yle Teema

  • Soundbreaking ja muut Teeman musiikkidokumentit keväällä 2017

    Kevään tapauksia: Soundbreaking-sarja, Dylan, Carole King...

    Teeman sunnuntai-iltojen musiikkidokumenteissa perehdytään keväällä 2017 muun muassa hip hopin ja kitaravahvistinten historiaan, Carole Kingiin (75 vuotta) ja Ella Fitzgeraldiin (100 vuotta) – tuoretta Nobel-runoilijaa Bob Dylania unohtamatta. Kevään iso tapaus on populaarimusiikin kehitystä ja studiotyön salaisuuksia selvittävä huikea kahdeksanosainen Soundbreaking-sarja, joka alkaa 19.2.

  • Jimi Hendrix: Electric Church

    Ennennäkemätön filmi Jimistä lavalla heinäkuussa 1970

    Atlanta International Pop Festival järjestettiin heinäkuussa 1970. Päätähti Jimi Hendrix kuoli kaksi kuukautta myöhemmin. Esitys taltioitiin, mutta filmi jäi vuosikymmeniksi varastoon. Tässä se nyt on!
    perjantai 20.1. klo 22.50

  • Play it Loud: Marshall-vahvistimen tarina

    Jim Marshallin vahvistin mullisti rock-musiikin

    Vuonna 1962 lontoolainen soitinkauppias Jim Marshall kehitti kitaravahvistimen, joka mullisti rock-musiikin ja toi hänelle mm. lisänimen "The Father of Loud".
    sunnuntai 22.1. klo 21.00

  • Yle Live: Mötley Crüen jäähyväiset

    Pitkän uran tunteikas päätös kotiyleisön edessä L.A:ssa

    The End, se oli nyt siinä. Amerikkalaisbändi päätti uransa tunteikkaasti kotiyleisön edessä. Mötley Crüen viimeinen keikka on kuvattu Los Angelesissa 31.12.2015.

  • Takaoven kautta mestariohjaajaksi

    "Siellä näki paitsi leffoja niin tapasi myös tyttöjä"

    ”Elokuvanteossa ollaan leirinuotiolla. Tekijäporukka elää ja hengittää samaa ilmaa tiiviin ajanjakson ja siitä syntyy yhteinen teos, joka toivottavasti on hieno!” Näin tiivistää ammattinsa elokuvaohjaaja Matti Ijäs. Teema esittää sekä elokuvan Sokkotanssi että Ylestä eläkkeelle jäävän ohjaajan tuoreen haastattelun.
    ti 10., pe 13. ja su 15.1.

  • Ranskalainen kylä

    Elämä jatkuu saksalaismiehityksen jälkeen

    Suositun ranskalaissarjan viimeisen, seitsemännen kauden jaksot nähdään Teemalla kahdessa osassa. Ensimmäiset kuusi osaa 9.2. alkaen. Sarjan kuudes kausi uusitaan sitä ennen 17.1.–8.2.
    tiistaista torstaihin klo 19

  • Suojasää

    Sarja 60-luvun elokuvantekijöistä on "Venäjän Mad Men"

    "Venäjän Mad Meniksi" mainittu draamasarja sijoittuu Moskovan elokuvastudioiden maailmaan vapaamieliselle 1960-luvulle, jolloin Neuvostoliiton talous kasvoi kohisten ja nuori sukupolvi sai vapauksia toteuttaa itseään taiteessa.
    maanantaisin klo 22.00

  • Syötävän hyvä Espanja

    Tutut näyttelijät ruoka- ja kulttuurimatkalla Espanjassa

    Francon ajan näyttelijät johdattavat värikkäälle kiertomatkalle ympäri Espanjaa. He etsivät kaiken ihanuuden keskeltä sitä kirkkainta ydintä, joka tenhoaa kävijänsä.

  • ESP - Espanja on seikkailu!

    Tutustu Espanjaan - maahan ja ihmisiin

    ESP on espanjan kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille suunnattu elämyksellinen kokonaisuus. Sivustolla tutustut neljään espanjaa puhuvaan henkilöön sekä Espanjaan, josta löydät mielenkiintoisia tietoa, olitpa sitten vakiintunut Espanjan harrastaja tai vasta innostunut maasta ja kielestä.

  • Yli 60 vuotta tanssia – Leslie Caron

    Hollywoodin kultakaudella alkanut ura jatkuu edelleen

    Ilta on omistettu tanssija-näyttelijä Leslie Caronille, jonka Gene Kelly nappasi mukaansa Hollywoodiin Pariisin balettinäyttämöltä. Larry Weinsteinin ohjaaman uuden dokumenttielokuvan jälkeen nähdään yksi suorapuheisen Caronin suurmenestyksistä, yhdeksän Oscaria voittanut Hollywood-musikaali Gigi.
    lauantai 14.1. klo 21.00–23.45

  • Dylan, Bowie, Amy, Aki, Rolling Stones, Bosch, Ghibli...

    Teemalauantaiden keväässä runsaasti musiikkia ja elokuvaa.

    Elokuvaa, musiikkia, populaarikulttuuria, historiaa. Teemailtojen aiheita keväällä ovat muun muassa Bob Dylan, David Bowie, Amy Winehouse, Aki Kaurismäki, The Rolling Stones, Billy Wilder, Hieronymus Bosch, modernit vampyyrit ja Ghibli-studion mestarianimaattorit.

  • Lahjapaketti: Joutsenlampi

    Klassista balettia, katutanssia ja dokumentteja!

    Viimeiseksi lahjapaketiksi on säästetty todellinen helmi. Kuusi tuntia Joutsenlampea – Bolšoi-baletin upean klassisen esityksen lisäksi nähdään ruotsalaisen Fredrik Rydmanin uusi katutanssiversio sekä dokumentteja teoksesta, säveltäjästä ja erikoisimpana ranskalaisesta koreografista, joka kouluttaa joutsenia tanssimaan.

  • Omin jaloin, omin sanoin

    Doris Laine on suomalaisen baletin kruunaamaton kuningatar

    Dokumentti suomalaisen baletin kruunaamattomasta kuningattaresta, primaballerina, professori Doris Laineesta, joka on tanssinut kaikilla maailman tärkeimmillä balettinäyttämöillä.

  • Eräs Joutsenlampi

    Vettä ja kumiankkoja erilaisessa Joutsenlammessa

    Teema tanssii: Ruotsalaiskoreografi Alexander Ekmanin villi ja erilainen Joutsenlampi tuo lavalle 5000 litraa vettä ja tuhat kumiankkaa. Sekä tietysti Norjan Kansallisbaletin tanssijat, näyttelijät ja sopraanolaulajan.

  • Joutsenien lampi

    Malilais-ranskalaisen Ibrahima Sissokon versio baletista

    Teema tanssii: ranskalaisen, malilaistaustaisen koreografin Ibrahima Sissokon tulkinta Tshaikovskin Joutsenlammesta hiphopin ja katutanssin hengessä. Sissokon Ethadam-tanssiryhmä esiintyy.

  • Viipuri 360

    Kuvia kaupungista, jonka nykyajan Suomi unohti

    “On olemassa erityinen viipurilainen sielu. Viipuri on erilainen kuin mikään muu kaupunki Venäjällä.” Viipuri 360 kertoo tarinoita viipurilaisista ja kaupungista, jonka nykyisyyden Suomi unohti.
    Katso ohjelma Areenassa!

  • Mie maksan! Lallukan perintö

    Lallukat olivat kauppiaita ja mesenaatteja

    Lallukan talo, Viipurin kirjasto ja Lallukan taiteilijakoti syntyivät Juho ja Maria Lallukan perintönä. Karjalaiset Lallukat olivat itsenäistyvän Suomen merkittäviä kauppiaita ja taidemesenaatteja. Mie maksan! Lallukan perintö -dokumentin ohjaaja Liisa Hovinheimo kirjoittaa ohjelman taustoista.
    Katso ohjelma Areenassa!

  • Hetket jotka jäivät

    Kaitafilmejä elämästä sodan ajan Viipurissa ja Helsingissä

    Kaitafilmeistä vuosilta 1938–1946 koottu dokumentti elämästä Viipurissa ja Helsingissä sodan aikana.
    Katso ohjelma Areenassa!

  • Video Killed the Radio Star

    Musiikkivideosarjan uusi, kuudes kausi nyt Areenassa.

    Uusi kausi dokumenttisarjasta Video Killed the Radio Star. Kymmenen jaksoa, joissa käsitellään kymmenen eri artistin kuuluisimpia musiikkivideoita: Björk, Tina Turner, Depeche Mode, Billy Idol, Robbie Williams, ZZ Top...
    Koko kausi nyt Areenassa

  • Kirjojen Suomi

    Juhlavuoden kokonaisuus itsenäisyyden ajan kirjoista

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt? Miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa? Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Kino Suomen keväässä Kalevalasta Raidiin

    Tähtinä kansainväliset ohjaajat Honkasalo ja Kaurismäki.

    Kino Suomi tarjoaa juhlavuoden keväällä kansainvälistä ja kansallista näkökulmaa suomalaisuuteen ja maamme historiaan. Juhlamaljat nostetaan Pirjo Honkasalolle, 70v, sekä Aki Kaurismäelle, 60v. Kino Suomi näkyy Teemalla torstai-iltaisin kymmeneltä.

  • Luottamus

    Suomalais-neuvostoliittolainen versio itsenäistymisestä

    Oman aikansa ehdoilla tehty yhteistuotantoelokuva kertoo pienen Suomen ja mahtavan Neuvostoliiton välisestä luottamuksesta, ja siitä kuinka ajan oppien mukaisesti Lenin antoi itsenäisyyden maallemme.
    torstai 5.1. klo 22.00

  • Sampo

    Suomalais-neuvostoliittolainen suurfantasia Sammon taonnasta

    Sampo on kulttimaineeseen noussut suomalais-neuvostoliittolainen fantasiaelokuva Kalevalan tarinoista. Nyt elokuvasta nähdään tuore restauroitu kopio, joka palauttaa sadun hehkun teokseen.
    torstai 12.1. klo 21.55

  • Kolmen kaupungin tarina

    Wien 1908, Pariisi 1928 ja New York 1951

    BBC:n kolmeosaisessa sarjassa taidehistorioitsija James Fox kertoo kolmesta suurkaupungista kolmena poikkeuksellisena vuotena: Wien 1908, Pariisi 1928 ja New York 1951.

  • Maailmankuulun valokuvaajan Yann Arthus-Bertrandin suurelokuva Human

    Yli kolmetuntinen elokuva on nyt katsottavissa Yle Areenassa

    Teemalauantai ylpeänä esittää: maailmankuulun valokuvaajan Yann Arthus-Bertrandin komea, puhutteleva dokumenttielokuva Human sai Suomen-ensi-iltansa Teemalla koko alkuperäisessä 191 minuutin pituudessaan kansainvälisenä ihmisoikeuksien päivänä 10.12.
    Human on nyt katsottavissa Yle Areenassa

  • Poptaiteen tarina

    Poptaiteen pinnallisuuden alla piilee radikaaleja ideoita

    Taidekriitikko Alastair Sooke poptaiteen historian ja tulevaisuuden jäljillä.

  • Taiteen maantiede: Skandinavia

    Andrew Graham-Dixon Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa

    Andrew Graham-Dixon tutustuttaa meidät skandinaaviseen taiteeseen kolmiosaisessa sarjassa. Miten eri pohjoismaat ja niiden kulttuurit ovat vaikuttaneet skandinaavisen identiteetin muodostumiseen?