Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Itämeren merirosvot pääkuva

Merirosvoista "kuuluisa" Itämeri

Itämeri Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen Itämeri,merirosvot

Reaaliaikainen Twitter-seikkailu #merirosvot pohjautuu todelliseen Itämeren alueen historiaan. Se tarjoaa uudenlaisen tavan päästä kokemaan historiamme vähemmän tunnettuja vaiheita. Itämeri nimittäin oli keskiajalla yksi maailman pahimpia merirosvouden pesäpaikkoja.

Pohjoisilla vesillä riehuivat sekä virallisella kuninkaan valtakirjalla että täysin omilla valtuuksillaan toimineet merirosvojoukot. He kaappasivat pohjoissaksalaisten kauppakaupunkien muodostaman Hansaliiton laivoja ja pitivät aluetta pelon vallassa.

Kuninkaan valtuuttamat ja julmat vitaliaanit

Lupakirjoilla rosvonneet kaapparit olivat valtuuttajansa suojeluksessa ja luovuttivat tälle sovitun osan saaliista. Tunnetuin rosvojoukko oli Ruotsin kuninkaalta, Albrekt Mecklenburgilaiselta, kaapparikirjan saanut Vitaaliveljet. Se ryöväsi kauppalaivoja 1300- ja 1400-lukujen taitteessa. Vitaliaanien johdossa toimi entinen aatelismies Klaus von Alkum, joka merirosvokapteenina tunnettiin Klaus Störtebekerinä.

Kun kuningatar Margareeta päihitti Albrekt Meckleburgilaisen valtataistelussa 1389, Vitaaliveljet eivät suostuneet uuden hallitsijan palvelukseen. He olivat saaneet nimensäkin elintarvikkeiden (latinaksi ’victualia’) toimittamisesta Margareetan saartamaan Tukholmaan. Niinpä Vitaaliveljet menettivät kaapparioikeutensa ja jatkoivat ryöstelyä omin luvin. Usean vuoden ajan Vitaaliveljet pitivät tukikohtanaan silloisessa Ruotsin itämaassa sijainneita Raaseporin ja Korsholman linnoja.

Hansalaivoja vainosivat myös rantarosvot. He olivat talonpoikia, jotka harhauttivat väärillä merkkitulilla merenkävijöitä poikkeamaan reitiltään. Haaksirikkojen aiheuttamiseen kannusti ikiaikainen rantaoikeus, jonka mukaan talonpojat saivat pitää kaikki rantaan ajautuneet tavarat.

Holkki ja koggi

Perinteinen kauppa-alus oli yksimastoinen, koggityyppinen purjelaiva. 1100-luvulla käyttöön tulleilla koggeilla Hansaliitto kuljetti lastejaan ympäri Itämerta. 1400-luvulla kuvaan purjehti kolmimastoinen holkki.

Merirosvous oli vaarallista puuhaa. Kiinni jääneet rosvot sai teloittaa välittömästi ilman oikeudenkäyntiä. Silti Itämerelle saapui merirosvoja joka puolelta Eurooppaa, sillä myös ryöstösaaliit olivat sen ajan mittapuun mukaan valtavia.

Lähteitä:
Ilari Aalto ja Elina Helkala: Matkaopas keskiajan Suomeen
Juha Ruusuvuori: Itämeren merirosvot
Ritva-Liisa Pilhjerta: Merirosvoja ja kaappareita/kirjoitussarja Merimiespalvelun Vapaavahti-lehdessä
keskiaikatutkija Teemu Korpijärven haastattelu
Suomen meriarkeologinen seura ry
Tiimalasi keskiaika -sivusto

  • Valtaa hansalaiva — tulosta oma #merirosvot-lautapelisi

    Valitse puolesi ja valtaa laiva oman miehistösi nimiin.

    Birgit Flemmingin ja Klaus Störtebekerin joukot ovat molemmat saman hansalaivan kimpussa. Valitse puolesi ja valtaa laiva ensimmäisenä oman miehistösi nimiin. Valtaa hansalaiva -lautapeli liittyy Twitterissä tammikuussa 2017 pelattuun, keskiajan Itämerelle sijoittuneeseen nettiroolipeliin. Lautapeliä voivat pelata muutkin kuin nettipeliin osallistuneet.

  • 5. Solki - Milja Kaunisto

    Milja Kaunisto teki tarinan uutuussarjan pohjalta

    Milja Kaunisto kirjoitti tarinan Menneisyyden metsästäjät-sarjan jakson 5 Keskiaikaisten rahojen jäljillä-pohjalta

  • Kirjailijat innostuivat laatimaan upeita historiallisia tarinoita Menneisyyden metsästäjät-sarjan pohjalta

    Kirjailijat tekivät kahdeksan tarinaa uutuussarjasta

    Kirjailijat Milja Kaunisto, Jukka Laajarinne, Markus Leikola ja Veera Tyhtilä katsoivat koko Menneisyyden metsästäjät-sarjan ennakkoon ja kirjoittivat näkemänsä innoittamina kahdeksan tarinaa. Tehtävä osoittautui nelikolle erityisen mieluisaksi, sillä tuntematon Suomen muinaishistoria antoi paitsi luovuutta ruokkivan aihepiirin, myös mahdollisuuden tutustua omiin suomalaisjuuriinsa.

Itämeren merirosvot

#merirosvot Twitterissä juuri nyt!

Tuoreimmat merirosvouutiset vuodelta 1401

  • What is #BalticPirates about?

    Experience adventures on the Baltic Sea of 1401.

    #BalticPirates is a historical role-playing game on Twitter running from the 9th until the 22nd of January, 2017. The scene is set in medieval Baltic Sea, year 1401.

  • Merirosvoista "kuuluisa" Itämeri

    #Merirosvot pohjautuu todelliseen Itämeren alueen historiaan

    #Merirosvot pohjautuu vahvasti todelliseen Itämeren alueen historiaan ja tarjoaa uudenlaisen tavan päästä kokemaan historiamme vähemmän tunnettuja vaiheita.

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Itämeren #merirosvot - Näin seuraat ja osallistut merirosvoseikkailuun

    #Merirosvot on roolipeli twitterissä 9.-22.1.2017

    #Merirosvot on keskiajan Itämerelle sijoittuva historiallinen roolipeli, jota pelattiin 9.-22.1.2017. Tarinan päänäyttämönä toimi Twitter, mutta sitä voi seurata myös Yle Areenan merirosvouutisista sekä Yle Historia facebookissa ja instagramissa, merirosvo Herman Punajalan Snapchatiä unohtamatta.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 1. – Vapauden fregatti

    Ranskalainen fregatti L'Hermione ja markiisi de Lafayette.

    L'Hermione sai lempinimekseen "vapauden fregatti". Sillä nuori markiisi de Lafayette purjehti maaliskuussa v. 1780 Ranskasta yli Atlantin auttamaan amerikkalaisia itsenäisyystaistelijoita englantilaisia vastaan. Purjelaiva oli rakennettu v. 1779 Aurinkokuninkaan perustamassa arsenaalissa Rochefortissa. Alus palveli yli vallankumouksen. Laivakaunotar koki traagisen lopun luotsin käsittämättömän virheen takia Croisicin edustalla, Loire-joen suistossa v.1793. Rochefort'in kaupunki ei laivaansa unohtanut. Siitä rakennettiin tarkka, uljas replika vanhalla telakallaan 1997–2014. Alus palvelee kotikaupunkiaan suosittuna kulttuurikohteena ja koululaivana. Nuori replika purjehti v. 2015 juhlavierailulle Amerikkaan lähes samaa reittiä kuin historiallinen emolaiva ja Lafayette aikoinaan.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 2. – Merimiestaidot kunniaan.

    1700-luvun L'Hermione-replika purjehti Amerikkaan 2015.

    Ranskan kuninkaalliseen laivastoon kuulunut, uljas L'Hermione sai tehtäväkseen osallistua Amerikan itsenäisyystaisteluun v. 1780. Kuulun matkaajansa, markiisi Lafayetten myötä, se jäi ranskalaisten sydämiin vapauden fregattina, joka vei avun Washingtonille ja amerikkalaisille. Noin 300 vuotta tämän laivakaunottaren haaksirikon jälkeen alus päätettiin rakentaa uudestaan sen pienessä kotikaupungissa, Rochefortissa, täsmälleen samalla telakalla, jonka Ludvig XIV oli perustanut. Projekti sai suurisuuntaisuudessaan valtavaa huomiota. Sitä seurattiin innokkaasti ympäri maailmaa sekä meren ammattilaisten, historian ja kulttuurin asiantuntijoiden ja harrastajien piireissä. Yksi seuraajista oli suomalainen merikapteeni Matti Airio.

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.