Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Menneisyyden metsästäjät pääkuva

Kirjailijat innostuivat laatimaan upeita historiallisia tarinoita Menneisyyden metsästäjät-sarjan pohjalta

Yle TV1:n uudessa Menneisyyden metsästäjät-sarjassa kuusihenkinen ryhmä etsii muinaisaarteita eteläisessä Suomessa. Kirjailijat Milja Kaunisto, Jukka Laajarinne, Markus Leikola ja Veera Tyhtilä katsoivat koko Menneisyyden metsästäjät-sarjan ennakkoon ja kirjoittivat näkemänsä innoittamina kahdeksan tarinaa - yhden sarjan jokaisesta jaksosta.

Tehtävä osoittautui nelikolle erityisen mieluisaksi, sillä tuntematon muinaishistoria antoi paitsi luovuutta ruokkivan aihepiirin, myös mahdollisuuden tutustua omiin suomalaisjuuriinsa.
Sarjassa tehtävät löydöt, kuten hopeakätköt, rautakautiset miekat ja korut avaavat ovet kotimaamme jännittävään historiaan, johon merirosvot, viikingit ja ryöstäjät ovat jättäneet pysyvän jälkensä. Samalla löydökset johdattelevat katsojat uskomattomien tarinoiden lähteelle.

Bosgårdin hopeasormus vuosilta 1954-1988.
Bosgårdin hopeasormus vuosilta 1954-1988. Kuva: Yle / Antti Eskola, Lauri Kuusela, Anne Kimiläinen. menneisyyden metsästäjät
Merovingiajan kotkariipus
Merovingiajan kotkariipus Kuva: Yle / Antti Eskola, Lauri Kuusela, Anna Kimiläinen menneisyyden metsästäjät
Siis mä sain valtavat kicksit näiden tarinoiden kirjoittamisesta! Kun mä olin nuori tyttö, mä rakastin lukea vanhoista aarrekätköistä ja aarrearkuista.― Kirjailija Milja Kaunisto

Tarinoiden aiheet kumpuavat sarjan jaksoissa maasta kaivettavista aarteista, ja ne sijoittuvat ajallisesti 800-luvun rautakaudelta 1970-luvulle asti. Osa löydöksistä on täysin ainutlaatuisia ja ne kirjoittavat löytöalueilleen uutta historiaa vuosisatojen ajalta. Vanhat esineet ja myyttinen perimätieto kirvoittivat kirjailijoita kertomaan ennen kaikkea kiehtovista yksittäisistä ihmiskohtaloista, jotka yllättävät ajankohtaisuudellaan vielä nykypäivänäkin.

Rautakauden ihmisen leposija
Rautakauden ihmisen leposija Kuva: Yle / Antti Eskola, Lauri Kuusela, Anne Kimiläinen menneisyyden metsästäjät
Viikinkiajan matkaikoni
Viikinkiajan matkaikoni Kuva: Yle / Antti Eskola, Lauri Kuusela, Anne Kimiläinen menneisyyden metsästäjät
Menneisyyden metsästäjät on mun mielestä hauska projekti. Ihmiset ei ehkä tiedosta sitä, kuinka pitkältä ajalta jotkut vaikutteet tulee niiden elämään. Tai että kuinka sivistyneitä ja pohtivia ihmiset on ollu 1000 vuotta sitten, tai aiemmin.― Kirjailija Veera Tyhtilä.

Laukon kartanon mailta ensimmäisessä jaksossa löytyvä merovingiajan kotkariipus sai Jukka Laajarinteen käsittelyssä ympärilleen kahden sotapäällikön välillä käytävän myyttisen kaksintaistelukertomuksen. Veera Tyhtilä kiinnostui lähi-idän kauppasuhteiden vaikutuksesta viikinkiajan Ahvenanmaalla, ja Milja Kaunisto puolestaan kirjoitti vesilahtelaiseen legendaan perustuvan tarinan ristiretkiaikaisen saarnamiehen ja pakanan välisestä mittelöstä. Markus Leikola valitsi aiheekseen Haukilasta löydetyn kiehtovan esineen ja elävöitti sen historiaa kahden eri kulttuurin yllättävällä kohtaamisella pelottavassa tilanteessa.

Sekä Menneisyyden metsästäjät-sarja että siitä laaditut kertomukset viestivät meille maailman tarinan olevan vielä kesken. Kun historiaa kirjoitetaan koko ajan lisää, saamme tietää myös yksittäisten ihmisten arkielämästä mielenkiintoisia yksityiskohtia, joilla on vahva vaikutuksensa nykypäivään.

Neljä kotimaista kirjailijaa
Markus Leikola, Milja Kaunisto, Veera Tyhtilä ja Jukka Laajarinne. Neljä kotimaista kirjailijaa menneisyyden metsästäjät

Kaikki kiehtovat kertomukset on luettavissa alla:

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Näkymä Esplanadin puistosta Kauppatorin suuntaan, etualalla vossikoita ja Havis Amanda.

    Havis Amanda - paljas ja paljastava

    Havis Amanda nostatti Suomen ensimmäisen taidekiistan.

    Havis Amanda nousi heti paljastamisensa jälkeen koko kansakunnan puheenaiheeksi. Suuresta yleisöstä oli ennenkuulumatonta, että julkisella paikalla esiintyi neito ilman rihman kiertämää. Patsasta pidettiin "riettaana" ja "lutkamaisena". Teos nostatti Suomen ensimmäisen laajamittaisen kiistan taiteesta ja siveellisyydestä. Sunnuntai, 20.

  • Ihmisiä seisoo ja istuu täyden junan katolla ratapihalla.

    Suomalaissiirtolaiset junapummeina 1930-luvun Amerikassa

    Pohjalainen Hanski selvisi lama-ajan yli "bommailemalla"

    Elämä pummina, kerjäläisenä tai paperittomana eivät kuulu suomalaissiirtolaisista yleisesti kuultuihin tarinoihin. #junapummit -tarina perustuu Yle Historian saamaan ainutlaatuiseen äänimateriaaliin. Siinä jo eläkkeellä oleva pohjalainen Hanski muistelee c-kasetille nuoruusvuosien seikkailuitaan pula-ajan siirtolaisena.

  • Hyllyillä erilaisia värikkäitä vanhoja kahvipurkkeja

    Kuvaa #omamuseo ja osallistu kilpailuun!

    Kokoelma, esine, tila – mikä on sinun museosi?

    Haluatko perustaa oman museon? Onko sinulla jo sellainen? Kokoa omista museoesineistäsi näyttely, kuvaa se ja osallistu #omamuseo-kuvakeräykseen 22.5. mennessä!

  • Toimittajat Porkkalassa

    Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Kasnalaisen kerjuukirje Kekkoselle

    Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Two Neanderthal men with different distinctive growth of hair pictured in the Rheinisches Landesmuseum in Bonn, Germany, Tuesday, 13 June 2006.

    Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Nervanderinkatu Helsingissä

    Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Nakkikioski Pohjoisesplanadilla 1973

    Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kuusi vaalijulistettu vuoden 1956 vaaleista

    Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Helsingin Vanhakaupunki. Etualalla Hämeentie, oikealla Kuninkaankartanonsaari. 1932.

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.