Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Menneisyyden metsästäjät pääkuva

Kirjailijat innostuivat laatimaan upeita historiallisia tarinoita Menneisyyden metsästäjät-sarjan pohjalta

Yle TV1:n uudessa Menneisyyden metsästäjät-sarjassa kuusihenkinen ryhmä etsii muinaisaarteita eteläisessä Suomessa. Kirjailijat Milja Kaunisto, Jukka Laajarinne, Markus Leikola ja Veera Tyhtilä katsoivat koko Menneisyyden metsästäjät-sarjan ennakkoon ja kirjoittivat näkemänsä innoittamina kahdeksan tarinaa - yhden sarjan jokaisesta jaksosta.

Tehtävä osoittautui nelikolle erityisen mieluisaksi, sillä tuntematon muinaishistoria antoi paitsi luovuutta ruokkivan aihepiirin, myös mahdollisuuden tutustua omiin suomalaisjuuriinsa.
Sarjassa tehtävät löydöt, kuten hopeakätköt, rautakautiset miekat ja korut avaavat ovet kotimaamme jännittävään historiaan, johon merirosvot, viikingit ja ryöstäjät ovat jättäneet pysyvän jälkensä. Samalla löydökset johdattelevat katsojat uskomattomien tarinoiden lähteelle.

Bosgårdin hopeasormus vuosilta 1954-1988. Kuva: Yle / Antti Eskola, Lauri Kuusela, Anne Kimiläinen. menneisyyden metsästäjät
Merovingiajan kotkariipus Kuva: Yle / Antti Eskola, Lauri Kuusela, Anna Kimiläinen menneisyyden metsästäjät
Siis mä sain valtavat kicksit näiden tarinoiden kirjoittamisesta! Kun mä olin nuori tyttö, mä rakastin lukea vanhoista aarrekätköistä ja aarrearkuista.― Kirjailija Milja Kaunisto

Tarinoiden aiheet kumpuavat sarjan jaksoissa maasta kaivettavista aarteista, ja ne sijoittuvat ajallisesti 800-luvun rautakaudelta 1970-luvulle asti. Osa löydöksistä on täysin ainutlaatuisia ja ne kirjoittavat löytöalueilleen uutta historiaa vuosisatojen ajalta. Vanhat esineet ja myyttinen perimätieto kirvoittivat kirjailijoita kertomaan ennen kaikkea kiehtovista yksittäisistä ihmiskohtaloista, jotka yllättävät ajankohtaisuudellaan vielä nykypäivänäkin.

Rautakauden ihmisen leposija Kuva: Yle / Antti Eskola, Lauri Kuusela, Anne Kimiläinen menneisyyden metsästäjät
Viikinkiajan matkaikoni Kuva: Yle / Antti Eskola, Lauri Kuusela, Anne Kimiläinen menneisyyden metsästäjät
Menneisyyden metsästäjät on mun mielestä hauska projekti. Ihmiset ei ehkä tiedosta sitä, kuinka pitkältä ajalta jotkut vaikutteet tulee niiden elämään. Tai että kuinka sivistyneitä ja pohtivia ihmiset on ollu 1000 vuotta sitten, tai aiemmin.― Kirjailija Veera Tyhtilä.

Laukon kartanon mailta ensimmäisessä jaksossa löytyvä merovingiajan kotkariipus sai Jukka Laajarinteen käsittelyssä ympärilleen kahden sotapäällikön välillä käytävän myyttisen kaksintaistelukertomuksen. Veera Tyhtilä kiinnostui lähi-idän kauppasuhteiden vaikutuksesta viikinkiajan Ahvenanmaalla, ja Milja Kaunisto puolestaan kirjoitti vesilahtelaiseen legendaan perustuvan tarinan ristiretkiaikaisen saarnamiehen ja pakanan välisestä mittelöstä. Markus Leikola valitsi aiheekseen Haukilasta löydetyn kiehtovan esineen ja elävöitti sen historiaa kahden eri kulttuurin yllättävällä kohtaamisella pelottavassa tilanteessa.

Sekä Menneisyyden metsästäjät-sarja että siitä laaditut kertomukset viestivät meille maailman tarinan olevan vielä kesken. Kun historiaa kirjoitetaan koko ajan lisää, saamme tietää myös yksittäisten ihmisten arkielämästä mielenkiintoisia yksityiskohtia, joilla on vahva vaikutuksensa nykypäivään.

Markus Leikola, Milja Kaunisto, Veera Tyhtilä ja Jukka Laajarinne. Neljä kotimaista kirjailijaa menneisyyden metsästäjät

Kaikki kiehtovat kertomukset on luettavissa alla:

Kommentit

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Itämeren #merirosvot - Näin seuraat ja osallistut merirosvoseikkailuun

    #Merirosvot on roolipeli twitterissä 9.-22.1.2017

    #Merirosvot on keskiajan Itämerelle sijoittuva historiallinen roolipeli 9.-22.1.2017. Tarinan päänäyttämönä toimii Twitter, mutta sitä voi seurata myös Yle Areenan merirosvouutisista sekä Yle Historia facebookissa ja instagramissa, merirosvo Herman Punajalan Snapchatiä unohtamatta.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 1. – Vapauden fregatti

    Ranskalainen fregatti L'Hermione ja markiisi de Lafayette.

    L'Hermione sai lempinimekseen "vapauden fregatti". Sillä nuori markiisi de Lafayette purjehti maaliskuussa v. 1780 Ranskasta yli Atlantin auttamaan amerikkalaisia itsenäisyystaistelijoita englantilaisia vastaan. Purjelaiva oli rakennettu v. 1779 Aurinkokuninkaan perustamassa arsenaalissa Rochefortissa. Alus palveli yli vallankumouksen. Laivakaunotar koki traagisen lopun luotsin käsittämättömän virheen takia Croisicin edustalla, Loire-joen suistossa v.1793. Rochefort'in kaupunki ei laivaansa unohtanut. Siitä rakennettiin tarkka, uljas replika vanhalla telakallaan 1997–2014. Alus palvelee kotikaupunkiaan suosittuna kulttuurikohteena ja koululaivana. Nuori replika purjehti v. 2015 juhlavierailulle Amerikkaan lähes samaa reittiä kuin historiallinen emolaiva ja Lafayette aikoinaan.

  • Ranskalainen purjelaiva L'Hermione osa 2. – Merimiestaidot kunniaan.

    1700-luvun L'Hermione-replika purjehti Amerikkaan 2015.

    Ranskan kuninkaalliseen laivastoon kuulunut, uljas L'Hermione sai tehtäväkseen osallistua Amerikan itsenäisyystaisteluun v. 1780. Kuulun matkaajansa, markiisi Lafayetten myötä, se jäi ranskalaisten sydämiin vapauden fregattina, joka vei avun Washingtonille ja amerikkalaisille. Noin 300 vuotta tämän laivakaunottaren haaksirikon jälkeen alus päätettiin rakentaa uudestaan sen pienessä kotikaupungissa, Rochefortissa, täsmälleen samalla telakalla, jonka Ludvig XIV oli perustanut. Projekti sai suurisuuntaisuudessaan valtavaa huomiota. Sitä seurattiin innokkaasti ympäri maailmaa sekä meren ammattilaisten, historian ja kulttuurin asiantuntijoiden ja harrastajien piireissä. Yksi seuraajista oli suomalainen merikapteeni Matti Airio.

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.