Hyppää pääsisältöön

Pianisti Matleena Nyman: "Musiikiopistossa aloitin 13-vuotiaana, minulla on aivan kuriton tausta."

Pianisti Matleena Nyman. Kuva: Yle/Laila Kangas matleena nyman

"Valmistumisen jälkeen en ole kuunnellut neuvoja keneltäkään, olen hyvin ärsyttävä", sanoo pianisti Matleena Nyman itsestään. Vammalasta kotoisin oleva Matleena matkusti päivittäin bussilla Tampereelle lukioon ja konservatorioon. Nyt hän on pianonsoiton ammattilainen, joka haluaisi vain konsertoida.

Kuka?

Olen Matleena Nyman, pianisti ja vähitellen myös ihminen. Synnyin Vantaalla vuonna 1989.

Olen pioneeri perheessäni! Pikkusiskoni on matkija-apina tai ehkä vedin hänetkin pinnan alle, kidukset tai tukehtuminen käsi kädessä! Isosiskoni on taitava tankotanssija, akrobaatti ja voimanainen.

Mistä?

Asuin Vammalassa liian pitkään, siellä taivaskin oli matalampi ja kaikkialla leijui apatia. Matkustin bussilla Tampereelle päivittäin lukioon ja konservatorioon, josta tuli minulle koti.

Helsinkiin muutin syksyllä 2008, kun aloin opiskella Sibelius-Akatemiassa. Selvisin sinne viikon myöhässä ja ontuen, pyöräkolari.

Minä inspiroidun tuntemattomista, vilkkaista kaupungeista, joihin olen juuri saapunut. Olin Pariisissa vuoden vaihto-opiskelijana ja sieltä jatkoin Madridiin. Nykyisin asun taas Helsingissä.

Musiikkiopinnot?

Pentuna imitoin kuulemaani Samick-pianolla, mutta musiikiopistossa aloitin kolmetoistavuotiaana, aivan kuriton tausta.

16-vuotiaana olin kuitenkin katastrofaalisen vakuuttunut siitä, etten tarvitse muuta kuin musiikkia. Energia oli loputon. Se on sellainen kellumo, jonka ikkunasta katselee ylöspäin avaruuksiin eikä repetitio siksi väsytä. Soitan pianoja, ilman koskettimia olen kömpelö.

Sibelius-Akatemiassa opettajinani olivat Tuija Hakkila, Antti Hotti ja Liisa Pohjola, Pariisin konservatoriossa Hortense Cartier-Bresson ja Madridin Kuningatar Sofía-koulussa Dmitri Bashkirov.

Valmistumisen jälkeen en ole tosin kuunnellut neuvoja keneltäkään, olen hyvin ärsyttävä.

Pianisti Matleena Nyman. Kuva: Yle/Laila Kangas matleena nyman

Lempisäveltäjäsi?

Brahms, aina Brahms! Silloin on riehakas ja vapaa olo, voimien riivaama ja ihan hellä. Pidän Brahmsin musiikin rouhevuudesta ja karheudesta, se on tummaa ja syvää ja kuitenkin kuutamosta.

Syksyllä soitin kamarimusiikkia ystävieni kanssa, sain esittää sellosonaatit ja äänittää klarinettisonaatit, aivan herkkua. Mutta äänitys jännitti ja lukitsi kehon erikoiseksi, siinä joutui potkunyrkkeilemään itseään vastaan.

Vasta viimeisenä iltana ihmeellinen euforia vei.. ja ymmärsi.

Myös pianokonsertot, rakas maailma, soitan heti, kun jokin orkesteri pyytää minut luokseen.

Deadline-konsertissani soitan goottimusiikkia tai siltä se minusta tuntuu, hirtettyjä ja höyryjä, Gaspard de la nuit on hypnotisoiva.

Music high. Everything is nice like rice. Olen aika ailahtelevainen, musiikki saa aina sopimaan johonkin.

Taiteilija, jonka esitykset ja tulkinnat ovat tehneet voimakkaan vaikutuksen?

Aki Rissanen esimerkiksi, viime vuoden lohduttavimmat konsertit, koin ne todella voimakkaasti. Tuntui hyvältä, kun se musiikki ympäröi ja eli ja omituisen keveänä vielä, vaikka siinä oli niin valtavasti.

Matleena Nyman Kantapöydässä Riikka Holopaisen haastattelussa. Kantapöydässä Riikka Holopaisen haastateltavana pianisti Matleena Nyman. Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen matleena nyman,riikka holopainen

Mahtuuko elämääsi muuta kuin musiikki?

Joskus minä kirjoitan. En oikein osaa puhua ja olen usein eksyksissä ajatuksissani, vajoan kuviin ja kuvitelmiin. On helpompi pysyä kiinni tässäkin maailmassa, kun sellainen luova häiriö valuu paperille omalla ajallaan.

Haluaisin myös voimistella taas tai tanssia! Olen muusikkona aina inspiroitunein liikkeestä ja vauhdista. Mutta usein tuntuu, että maailma on liian nopea ja kaikkea on liikaa, ja mitä oikein pitäisi ehtiä, ja miten me sitten kotiin pääsemme!?

Mikä sinusta tulee isona?

Olen 27-vuotias, aivan suuri siis ja pianisti minusta tuli, haluan vain konsertoida, tästä olen ehdoton. Tosin olen miettinyt viime aikoina, että ehkä voisin olla iltaihminen myös elämän mittakaavassa, olettaen, että minusta tulee vanha.

Pianistit Matleena Nyman ja Joel Papinoja olivat Kantapöydän opiskelijatreffeillä 11.1.2017. Matleena esittää videolla Rahmaninovin etydin d-molli op.33 nro 4. Joel Papinojan kanssa esiintyy baritoni Simon Barrad. He esittävät laulun Neurotic and lonely Gabriel Kahanen laulusarjasta Craigslistlieder. Toimittajina ovat Riikka Holopainen ja Janne Koskinen.

  • Hampurilla on nyt Elphi

    Risto Nieminen arvioi uutta konserttitaloa.

    Lissabonin Gulbenkianin musiikkijohtaja Risto Nieminen oli niitä harvoja onnellisia, joilla oli lippu Hampurin uuden konserttitalon Elbphilharmonien eli Elphin avajaisiin keskiviikkona 11. tammikuuta. Miten muut uudet konserttitalot Helsingin Musiikkitalo tai Pariisin Philharmonie pärjäävät tulokkaalle Niemisen vertailussa? Konsertti alkoi puoli tuntia myöhässä.

  • Soolosellolevy koskettaa syvältä

    Levyarvio

    Pianisteilta on tottunut odottamaan soololevyjä, mutta aivan osattomia tällä saralla eivät ole viulistit ja sellistitkään. Voisi ajatella, että parasta kokonaisuutta voisi rakentaa hieman tunnelmia ja tyylejä vaihtelemalla, mutta tehdä voi myös niin kuin Natalie Clein: hän rakentaa runsaan tunnin mittaisen ohjelman 1940- ja 50-luvuilla sävelletyistä sooloselloteoksista, joissa on tyylillisesti enemmän yhteisiä kuin eriäviä piirteitä. Erinomainen soolosoitto ja onnistunut äänitys tuovat esiin teosten omaperäisyyden ja ainutlaatuisuuden, ja kokonaisuus on kaikkiaan onnistunut.

  • Saunajammailua

    Levyarvio

    Säveltäjä Tomi Räisäsen tuoretta yhtyelevyä leimaa improvisatorishenkinen tunnelma ilman irtiottoja. Parhaimmillaan levyn teoksissa on aitoa soinnillista vuoropuhelua elektronisten sointimaalailujen, toisteisen rytmiikan ja vapaiden, kuuntelevien suvantopaikkojen välillä. Levyn sydämen muodostavat kaksi konsertoivaa teosta, kitarakonsertto Sea of Tranquility sekä alttohuilun solistiksi nostava Mirrie Dancers. Sen nimikappaleen pitäisi puolestaan viedä mielikuvat Seitsemän veljeksen saunaseikkailuihin.

  • Franz Lisztin mélodie ihastuttaa

    Levyarvio

    Franz Liszt kasvoi aikuiseksi Pariisissa 1830-luvun taitteessa täysverisen romantiikan puhjetessa juuri kukkaansa Ranskassa. Hän ystävystyi Victor Hugon kanssa, tututustui Hector Berlioziin päivää ennen Fantastisen sinfonian ensiesitystä ja rakastui korviaan myöten kreivitär Marie d’Agoult’hun josta myös tuli hänen kumppaninsa ja ensimmäisten lastensa äiti. Tenori Timothy Fallon ja pianisti Ammiel Bushakevitz ovat tehneet tasapainoisen levyllisen Lisztin lauluista, hehkuvista mélodie-sävellyksistä myöhäisiin enigmaattisiin liedeihin.