Hyppää pääsisältöön

Digitreenit 14: Näin löydät vapaasti käytettäviä kuvia

kansikuva vapaasti käytettävät kuvat Digitreenit,Yle Oppiminen

Tarvitsetko kuvitusta omaan julkaisuusi, mutta omista kuvistasi ei löydy sopivia? Netistä löytyy huikea määrä kuvia, joita voit tietyin ehdoin käyttää. Kun tunnet nämä periaatteet, voit käyttää kuvia, jotka niiden tekijä on määritellyt vapaasti käytettäviksi.


Meiltä on toivottu artikkelia, joka käsittelee kuvien vapaata jakamista. Kiitos muun muassa Helena ja Katja juttuideasta. Sinäkin voit vinkata meille mistä aiheesta haluaisit meidän tekevän Digitreenit-artikkelin.

Creative Commons on kansainvälinen ei-kaupallinen organisaatio, jonka tavoitteena on edistää luovan työn tuotteiden käyttöä. Creative Commons eli CC-lisenssillä voi jakaa ja käyttää kuvien lisäksi ääntä, tekstiä, musiikkia ja videota. Tässä artikkelissa käsittelemme kuvien vapaata käyttöä, mutta samat periaatteet koskevat kaikkia sisältöjä.

Kuvia löytyy kuvapankeista tai googlaamalla

CC-lisensoituja kuvia voit etsiä Googlen kuvahaulla tai erilaisista kuvapankeista.

  • Pixabay suuri kuvapankki, joka sisältää pelkästään CC0-lisensoituja kuvia, joten niiden käyttö on tekijänoikeusmielessä turvallista.
  • Pexels toinen pelkästään CC0-lisensoituja kuvia sisältävä kuvapankki.
  • Flickr sisältää runsaasti erilaisilla CC-lisensseillä jaettuja kuvia.

Kaikista mainituista kuvapankeista voit etsiä kuvia ilman että kirjaudut niihin sisään.

Google on erittäin kätevä työkalu CC-kuvien etsimiseen. Valitse Googlesta tarkennettu haku ja avautuvasta hakuikkunasta Käyttöoikeudet-pudotusvalikosta se, millaisilla lisenssiehdoilla jaettuja kuvia etsit. Sen jälkeen voit kirjoittaa hakukenttään haluamasi hakusanat ja etsiä kuvia. Kun valitset kuvaa, kannattaa muistaa lähdekritiikki ja varmistaa, että kuvan jakanut sivusto on luotettava.

Kuvakaappaus Googlen kuvahakusivusta Kuva: YLE/Sari Veikkolainen Digitreenit,kuvat

Tekijä päättää, miten kuvaa saa käyttää

Kopiosto on esittävien taiteilijoiden, tekijöiden ja kustantajien järjestö, joka edistää ja valvoo luovan työn tekijöiden tekijänoikeuksia. Lisensiointipäällikkö Kirsi Salmela Kopiostosta muistuttaa, että tekijällä on aina tekijänoikeudet kuviinsa, vaikka hän olisi jakanut sen CC-lisenssillä. Ne eivät ole tekijänoikeuksista vapaita kuvia, vaikka niin usein puhekielessä puhutaankin. CC-lisenssi on tekijän antama lupa käyttää hänen omistamaansa kuvaa.

mies ottaa valokuvaa Kuva: Lisa Fotios / Creative Commons CC0 / Pexels Digitreenit,kamera,valokuvaus,Yle Oppiminen

Muistilista CC-kuvien käyttöön

Kirsi Salmela listaa kolme kovaa vinkkiä CC-kuvien käyttäjille:

  1. Mainitse aina tekijän nimi.
  2. Tarkista kuvan käyttöoikeudet alkuperäiseltä sivulta, jossa kuva on jaettu. Jos sivusto vaikuttaa epäilyttävältä, älä käytä kuvaa.
  3. Tarkista millaisella CC-lisenssillä kuvaa saa käyttää ja mainitse lisenssi tekijän nimen yhteydessä. Jos lisenssimerkintä on mielestäsi epäselvä tai se ei ole yksiselitteinen, älä käytä kuvaa.

Kaikkein varminta on käyttää CC0-lisensoituja kuvia. Näissä kuvissa tekijä ei halua varata itselleen mitään oikeuksia kuvaan. Näissäkin kuvissa on hyvän tavan mukaista mainita tekijän nimi, vaikka lisenssi ei sitä vaadikaan.

CC-lisenssejä on monenlaisia

Kuva voi olla varustettu joko yhdellä tai useammalla lisenssillä. Lisenssi ilmaistaan sekä symbolilla että kirjainlyhenteellä. Lisenssimerkinnän pitäisi olla selkeästi näkyvillä kuvan yhteydessä, joko symbolina, kirjainlyhenteenä tai aukikirjoitettuna.

Kun ryhdyt käyttämään CC-lisensoituja kuvia varmista ensin, että ymmärrät, mitä eri lisenssit ja niiden yhdistelmät tarkoittavat. Sen jälkeen olet turvallisilla vesillä ja valmis surffaamaan verkon kuvapankkeihin.

  • Nimeä eli BY (By Attribution). BY-luokiteltuja kuvia saa vapaasti käyttää ja muokata sillä edellytyksellä, että mainitset kuvan alkuperäisen tekijän nimen.
  • Ei kaupallinen eli NC (Non Commercial). Tämä lisenssi antaa sinulle myös vapaat kädet kuvan käyttöön, kopioimiseen, jakamiseen ja muokkaamiseen paitsi kaupallisissa yhteyksissä. Haasteena on rajanveto kaupallisen ja epäkaupallisen käytön välillä. Kirsi Salmela suosittaakin epäselvissä tilanteissa jättämään kyseisen kuvan käyttämättä ja etsimään kuvan, jolla on laajemmat käyttöoikeudet.
  • Ei muutoksia eli ND (No Derivates). ND-merkittyä kuvaa voit vapaasti käyttää, mutta et saa muokata kuvaa. Voit siis käyttää sitä vain sellaisena kuin se on. Esimerkiksi kuvan rajaaminen uudelleen on muokkaamista.
  • Jaa samoin eli SA (Share Alike). SA-lisensoitua kuvaa voit käyttää vain samojen käyttöehtojen mukaisesti joilla se on julkaistu. Esimerkiksi jos kuvan omistaja jakaa kuvan sekä BY että SA -oikeuksilla, et voi jakaa muokkaamaasi kuvaa esimerkiksi ND-oikeuksilla. Toisin sanoen et voi edes tiukentaa kuvan käyttöoikeuksia.
Erilaiset kuvakkeet, joilla kerrotaan CC-kuvien käyttöoikeuksista Kuva: Progressor / Creative Commons CC0 / Pixabay Creative Commons,Digitreenit,Yle Oppiminen
Treenaa pohtimalla, millaisin oikeuksin tämän digitreenin kuvituksena olevat kuvat on jaettu.

Vanhojen kuvien suoja-aika vaihtelee

Retroilu on mukavaa, mutta vanhojen kuvien kanssa saa olla tarkkana. Valokuvat jaetaan niin sanottuihin tavallisiin ja teos-tyyppisiin kuviin. Tavallisilla valokuvilla on 50 vuoden suoja-aika. Toisin sanoen sitä vanhempia kuvia voi vapaasti käyttää. Kirsi Salmela kehottaa tässä kohtaa kuitenkin erityiseen tarkkaavaisuuteen, sillä teos-tyyppisten kuvien suoja-aika on kuvaajan elinikä plus 70 vuotta.

Maallikolle rajanveto tavallisen kuvan ja teoksen välillä voi olla hankala. Jos siis yhtään epäilet, voiko kuvaa käyttää, kannattaa se jättää käyttämättä - tai hankkia lupa kuvan käyttöön tekijänoikeuksien omistajalta.

Koiranpentu katsoo kameraan Kuva: Kenhsu / Creative Commons CC0 / Pixabay Digitreenit,koira,Yle Oppiminen
kissa katsoo kameraan Kuva: Mashhour / Creative Commons BY, SA / Wikimedia Commons Digitreenit,kissa,Yle Oppiminen

edit: 13.1.2017 Tarkennettu otsikkoa ja lisätty kiitos juttuidean lähettäjille.

Digitreenit - Testaa osaamisesi ja hanki uusia digitaitoja

Kommentit

  • Valheenpaljastaja: Ruotsalainen trollitehdas pyrkii vaientamaan toimittajia vihapuheluilla

    Trollitehdas maksaa suosituista häirikköpuheluista palkkion.

    Ruotsissa toimii erikoinen trollitehdas, joka rekrytoi ihmisiä soittelemaan toimittajille ja yhteiskunnan vaikuttajille provosoivia puheluita. Salaa äänitetyt puhelut julkaistaan verkossa vahvasti editoituina. Jos klippi saa tarpeeksi klikkauksia, soittajalle maksetaan tuhat kruunua per puhelu. Ilmiö on rantautunut pienimuotoisena myös Suomeen.

  • Digitreenit 20: Päivitä nettiselain automaattisesti

    Verkkoselaimen päivittäminen on tietoturva-asia.

    Päivitä verkkoselaimesi säännöllisesti, helpoin tapa on ottaa automaattiset päivitykset käyttöön. Näillä ohjeilla saat selaimesi asetukset kuntoon, jotta sinun ei tarvitse enää huolehtia päivityksistä.

  • Digitreenit 19: Instagram - keskity kuviin

    Instagram-sovelluksen käyttöönotto ja ohjeet

    Instagram kasvaa hurjaa vauhtia. Sen käyttö kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016. Näillä ohjeilla pääset alkuun ja saat muutaman vinkin käyttöönottoon.

  • Media tarvitsee laatuleiman - tältä näyttäisi läpivalaistu uutinen

    Idea, näkökulma, lähteet on tuotava entistä tarkemmin esiin.

    Tavan, jolla perinteinen media esittää uutisia täytyy uudistua. Valheita levittäviä “uutissivustoja” tulee aina uusia, joten luotettavan median pitää pystyä erottautumaan. Luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä lisäävät ratkaisut ovat jo toimitusten käsissä, ne pitää vain ottaa käyttöön. Valtamedian täytyy löytää armoton avoimuus, tässä malli.

Media- ja digitaidot

  • Media tarvitsee laatuleiman - tältä näyttäisi läpivalaistu uutinen

    Idea, näkökulma, lähteet on tuotava entistä tarkemmin esiin.

    Tavan, jolla perinteinen media esittää uutisia täytyy uudistua. Valheita levittäviä “uutissivustoja” tulee aina uusia, joten luotettavan median pitää pystyä erottautumaan. Luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä lisäävät ratkaisut ovat jo toimitusten käsissä, ne pitää vain ottaa käyttöön. Valtamedian täytyy löytää armoton avoimuus, tässä malli.

  • Digitreenit 6: 5 vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.

  • Digitreenit 10: Näin lataat karttoja puhelimesi muistiin

    Ladattuja karttoja voi käyttää ilman verkkoyhteyttä.

    Erilaisille karttasovelluksille on tarvetta varsinkin matkaillessa, mutta usein ongelmana on se, että datan käyttö on kalliimpaa ulkomailla. Lataamalla kartat puhelimeen jo kotimaassa voi kätevästi välttää datalaskun kasvamista reissussa.

  • Digitreenit 13: Yhdistä tietokone verkkoon älypuhelimella

    Näin jaat puhelimesi verkkoyhteyden muille laitteille

    Jos olet junassa, mökillä tai muuten paikassa, josta ei toimivaa langatonta verkkoa löydy, voit käyttää puhelintasi yhteyspisteenä internetiin ja jakaa sitä kautta nettiyhteyden muille laitteille. Yllättävän usein joutuu tilanteisiin, jossa toimivaa langatonta verkkoa (Wi-Fi) ei ole käytettävissä tai verkko on kovin ruuhkainen ja hidas. Nopea apu löytyy puhelimesta.

  • Valheenpaljastaja: Mitä valeuutiset ovat ja mitä ne eivät ole

    Valeuutisen käsite on hämärtynyt

    Loppuvuodesta 2016 valeuutiset olivat lähes kaikkien huulilla. Sittemmin valeuutisiksi on haukuttu suurin piirtein kaikkea aamuhartaudesta viikon luontoääneen. Valeuutista voikin nykyään huutaa aina, kun on eri mieltä jostakin. On aika palauttaa mieliin, mitä valeuutinen oikein tarkoittaa?

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.