Hyppää pääsisältöön

Läskilinssin selviytymistarina oli Matti Ijäksen ensimmäinen draamaohjaus

Läskilinssi ja Sika Sippurahäntä -tv-näytelmän kuvauksissa näyttelijä Juha Muje (Tirehtööri), kuvaaja Esko Kajonterä, kuvaussihteeri Kristiina Karhu, pääosanesittäjä Esa Sosunow (Läskilinssi) ja ohjaaja Matti Ijäs sekä sika Sippurahännän roolissa Läskilinssi ja Sika Sippurahäntä -tv-näytelmän kuvauksissa näyttelijä Juha Muje (roolinimi Tirehtööri), kuvaaja Esko Kajonterä, kuvaussihteeri Kristiina Karhu, pääosanesittäjä Esa Sosunow (roolinimi Läskilinssi) ja ohjaaja Matti Ijäs sekä sika Kuva: Yle 1976,esa sosunow,esko kajonterä,Juha Muje,juha muje,kristiina karhu,lastenohjelmat,läskilinssi,Matti Ijäs,Matti Ijäs,matti ijäs,sika,Suomalaiset lastenohjelmat,Yleisradio Oy lastenohjelmat

Matti Ijäksen ja Erkki Mäkisen kirjoittama lasten- ja nuortensarja Läskilinssi kertoo ystävyydestä ja yksinäisyydestä, huumorin ja mielikuvituksen voimasta sekä perheen tuen merkityksestä. Ijäksen ohjaus on myös oivallinen taltio 1970-luvun tyylistä, Turusta ja yhteiskunnasta. Tarinaa siivittää Jukka Siikavireen säveltämä musiikki. Neliosaisen sarjan on tuottanut TV2:n Lastenohjelmien toimitus vuosina 1976–1977.

Lapsille suunnattu Läskilinssi-sarja oli Matti Ijäksen ensimmäinen televisio-ohjaus fiktion parissa. Läskilinssi-jaksot yhdessä Erkki Mäkisen kanssa käsikirjoittanut Ijäs päätyi ohjaamaan sarjaa omien sanojensa mukaan puoliväkisin, ja ohjaustyön alkutaival näkyy Ijäksen mukaan lopputuloksessa. Tarinan sanoma ei kuitenkaan vanhene: kiusata ei saa, ystävyys ja rakkaus auttavat. Havainnot vakavista aiheista tehdään usein huumorin keinoin.

Läskilinssi-sarjassa kiusattu koululainen pärjää mielikuvitusmaailmansa ja rakastavien vanhempien tuella. Avuksi on myös tiedonjano ja suuri herkku sinihomejuusto. Lannistumattoman koulupojan tarina kuvaa samalla myös aikansa Suomea, tyyliä ja asenteita. 1970-luvun Suomesta katsottuna moni asia on uusi ja outo, mutta presidentti Kekkonen on koulupojankin mietteissä tuttu.

Sarjan aloitusjaksossa Läskilinssi rakastuu (1976) pohditaan rakkauden olemusta. Uusi oppilas Suvi-Elina (Liisa Niemi) saa Läskilinssin (Esa Sosunow) sydämen pomppimaan, tulee yhtä aikaa kylmä ja kuuma ja kieli menee solmuun. Äitikin huomaa, että poika taitaa olla rakastunut. Läskilinssi on kuullut, että isosisko on joskus kirjeessä lähettänyt hiuksen yhdelle pojalle. Niinpä poika arvelee, että Kekkosen täytyy rakastaa koko Suomen kansaa, kun on lähetellyt hiuksiaan kaljuuntumiseen asti.

Toisessa jaksossa Läskilinssi saa kauhistuttavan kirjeen. Rakas Suvi-Elina on kadonnut ja Turun linnan kaappaa haltuunsa verenhimoinen vampyyrikopla. Jännittävässä Läskilinssi ja linnan salaisuus -jaksossa (1977) voi tutustua myös Turun linnan historiaan.

Kolmannessa Läskilinssi ja Sika Sippurahäntä -jaksossa (1977) Läskilinssi kyllästyy äitinsä motkotukseen, tyhjentää jääkaapin, pakkaa nyyttinsä ja karkaa. Tien päällä hän tapaa viekkaan sirkustirehtöörin sekä filosofoivan ja laulunlahjoillakin varustetun porsaan. Koti-ikävä iskee kuitenkin aikanaan ja musiikki tahdittaa paluuta kotikulmille.

Läskilinssin tulevaisuus (1977) oli sarjan päätösjakso ja näytti sankarin pärjäävän tästäkin eteenpäin. Luokan kovikset Tauno ja Paavo panevat Läskilinssin kirjoittamaan aineen puolestaan. Kotitehtävänä on ainekirjoitus aiheesta "Mikä minusta tulee isona". Miten luokan pahikset selviävät tehtävästä? Nolosti, kiitos Läskilinssin.

Sarjassa toistui Läskilinssin lyömättömästä asenteesta kertova tunnuslaulu. Jukka Siikavireen säveltämä musiikki onkin merkittävässä osassa koko sarjan tunnelmanluojana. Sarja päättyy ihmisen moninaisuutta hämmästelevään Ihmeellinen ihminen -kappaleeseen.

Läskilinssi-jaksot nähtiin televisiossa ensi kerran 1976 ja 1977 sekä uusintana nuorten Kasmasiini-makasiiniohjelmassa vuosina 1981 ja 1988. Koulukiusaajia kumartamaton sankari on säilynyt katsojien mielissä ja toiveissa.

Kolmekymmentä vuotta sarjan ohjauksen jälkeen ohjaaja Matti Ijäs muistelee ensimmäistä fiktio-ohjaustaan hieman kömpelöksi tuotokseksi. Jos ohjaaja itseään vähätteleekin, niin 1970-luvun turkulaisnäyttelijät saavat häneltä runsaasti kiitosta. Arkistovieraana-ohjelmassa (2017) Marko Gustafssonin haastattelussa Ijäs kertoo tulleensa elokuvaan mukaan kirjoittamisen kautta, vähän varkain. Aluksi hän kirjoitti pyynnöstä lastenohjelmia ja Läskilinssin ohjaajaksi hänet väännettiin käsikirjoittajan roolista liki puolipakolla.

Ijäksen töitä ja elämänvaiheita kerrataan Juha Lehtolan ohjaamassa henkilökuvassa Suomalainen elokuvaohjaaja – Matti Ijäs (2009). Alun puolipakko johti sittemmin kulttimaineeseen elokuvaohjaajana.

Läskilinssi-sarjan rooleissa ja tuotantotiimissä

Esa Sosunow (Läskilinssi)
Liisa Niemi (Suvi-Elina)
Tapio Kouki (opettaja)
Mats Långbacka, Rainer Potinkara, Jouni Vaaja ja Pekka Vuorinen (pojat)
Marja Packalen (Anna)
Mauri Kuosmanen (Läskilinssin aaveääni)
Kapo Manto (Sika Sippurahännän ääni)
Arno Virtanen (konduktööri)
Juha Muje (tirehtööri)
Esko Pesonen (historian opettaja)

Käsikirjoittajat: Matti Ijäs ja Erkki Mäkinen
Ohjaaja Matti Ijäs
Kuvaus: Esko Kajonterä
Ääni: Taito Tamminen
Leikkaus: Marita Ijäs
Kuvaussihteeri: Kristiina Karhu
Tunnusmusiikki: Jukka Siikavire
TV2 Lastenohjelmat

  • Suomen luotettavin mies, Arvi Lind, ja liki 40 vuotta uutisia

    Mansikkapaikka esitteli uutisjuontajan uran vuonna 2009.

    Arvi Lind toimi Yleisradion uutistoimittajana ja tv-uutisten juontajana lähes 40 vuoden ajan. Lindin viimeinen lähetys nähtiin 15. lokakuuta vuonna 2003. Suomen luotettavimman miehen maine kuitenkin pysyi vielä eläkkeelläkin. Kansansuosikki vieraili Mikko Kuustosen isännöimässä Mansikkapaikka-ohjelmassa. Ohjelmassa läpikäytiin Lindin uraa aina vuodesta 1964 alkaen. Haastattelu on tehty ja esitetty vuonna 2009, jolloin Ylen tv-uutiset vietti 50-vuotisjuhlaansa.

  • Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

    Vuonna 1979 Iltatähti sammui – joskin vain väliaikaisesti.

    TV2:n musiikkiohjelma Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, mutta vuosikymmenen taitteen lähestyessä himmeni myös Iltatähti – vaikkakin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti kuitenkin tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-esiintymiset. Vain osa vuoden 1978 Iltatähtien lähetysnauhoista on tallella.

  • Läskilinssin selviytymistarina oli Matti Ijäksen ensimmäinen draamaohjaus

    Lastensarjan kiusattu poika pärjää mielikuvitusmaailmassa.

    Matti Ijäksen ja Erkki Mäkisen kirjoittama lasten- ja nuortensarja Läskilinssi kertoo ystävyydestä ja yksinäisyydestä, huumorin ja mielikuvituksen voimasta sekä perheen tuen merkityksestä. Ijäksen ohjaus on myös oivallinen taltio 1970-luvun tyylistä, Turusta ja yhteiskunnasta. Tarinaa siivittää Jukka Siikavireen säveltämä musiikki.

  • Tamminiemi VR – kokeile ja bongaa Kekkonen!

    Elävän arkiston VR-kokeilu vie sinut Tamminiemeen.

    Elävän arkiston toteuttama VR-kokeilu vie sinut virtuaalimatkalle Suomen pitkäaikaisimman presidentin Urho Kekkosen kotiin Tamminiemeen. Kokeile virtuaalitodellisuutta omin silmin älypuhelimesi avulla.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.

  • Katsastus

    Tv-elokuva on noussut suorastaan kulttimaineeseen.

    Joni Skiftesvikin novelleihin pohjautuva ja Matti Ijäksen ohjaama tv-elokuva Katsastus on noussut suorastaan kulttimaineeseen.

  • Läskilinssi ei lannistu kiusaajien lällättelystä

    Lastensarjan kiusattu poika pärjää mielikuvitusmaailmassa.

    Matti Ijäksen ja Erkki Mäkisen kirjoittama lastensarja Läskilinssi kertoo ystävyydestä ja yksinäisyydestä, huumorin ja mielikuvituksen voimasta sekä perheen tuen merkityksestä. Ijäksen ensimmäinen draamaohjaus on myös oivallinen taltio 1970-luvun tyylistä, Turusta ja yhteiskunnasta. Tarinaa siivittää Jukka Siikavireen musiikki.

  • Pala valkoista marmoria

    Matti Ijäksen tv-elokuva ilmestyi vuonna 1998.

    Lasse Pöystin ja Eeva-Kaarina Volasen upeasti tähdittämä tv-elokuva Pala valkoista marmoria on komedia vanhuudesta, lemmestä ja jästipäisyydestä. Elokuva perustuu Martti Joenpolven vuonna 1998 ilmestyneeseen samannimiseen novelliin.

  • Katve-elokuvassa interrail päättyy kotipusikoihin

    Matti Ijäksen draama ystävyydestä ja lähtemisen vaikeudesta.

    Koulussa vika päivä, taskussa reilikortti ja edessä etelän kuumat biitsit. Kaverukset Lare, Pietro ja Rami päättävät ottaa kesän rennosti.

  • Tarpeettomia ihmisiä on Ijäksen suorimpia näytelmäsovituksia

    Matti Ijäksen sovitus Reko Lundánin näytelmästä 2005.

    Työttömäksi jäänyt Kari alkaa mustasukkaisesti vainota vaimoaan. Häpeän ja tuskan kierre johtaa kohtalokkaaseen pahoinpitelyyn. Tarpeettomia ihmisiä on Matti Ijäksen sovitus Reko Lundánin näytelmästä vuodelta 2005.

  • Teeman Elävä arkisto: Tipaton tammikuu – puliukkojen majoista kansankapakkaan

    Ohjelmia alkoholista kolmelta eri vuosikymmeneltä.

    Elävä arkiston Tipaton tammikuu -ohjelmapaketissa ei olla täysin tipattomia vaan avataan eri näkökulmia alkoholiin kolmen ohjelman verran. Eri vuosikymmeniltä kootu dokumenttipaketti nähdään televisiossa tiistaina 17.1., perjantaina 13.1. ja sunnuntaina 15.1. Kaikki ohjelmat ovat katsottavissa myös Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Pikku Kakkosen posti - piirroksia ja tarinoita vuodesta 1977

    3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti tiistai-iltaisin.

    Pikku Kakkosen postilokeroon 347 on lähetetty piirroksia ja tarinoita ihan Pikku Kakkosen ensimmäisistä lähetyksistä asti. 3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti palaa iltaohjelmaan ja se esitetään uusintana perjantaiaamuisin.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi. Toimittaja Maija Koivula maanitteli kirjailijoita kirjoittamaan uusia satuja ohjelmaa varten. Ohessa kuusi Lasse Pöystin kertomaa iltasatua, joissa seikkailevat lampaat, lohikäärmeet, lumihiutaleet, peikot, prinsessat ja saunatontut.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Ransu Neuvostoliitossa

    Ransu ja Pekka matkasivat vuonna 1988 yhdessä Neuvostoliittoon. Itänaapurissamme tutustuttiin nähtävyyksiin, nukketeatteriin ja paikalliseen päiväkotiin.

  • Tamminiemi VR – kokeile ja bongaa Kekkonen!

    Elävän arkiston VR-kokeilu vie sinut Tamminiemeen.

    Elävän arkiston toteuttama VR-kokeilu vie sinut virtuaalimatkalle Suomen pitkäaikaisimman presidentin Urho Kekkosen kotiin Tamminiemeen. Kokeile virtuaalitodellisuutta omin silmin älypuhelimesi avulla.

  • Naistoimittaja houkutuslintuna Helsingin yössä

    Uutistoimitus tutki naisten sukupuolista häirintää.

    Ylen tv-uutiset selvitti vuonna 1969 osallistuvan journalismin keinoin, saiko yksinäinen nainen kulkea ulkona rauhassa. Helsingin rautatieasemalla tehdyssä kokeilussa "houkutuslinnun" ympäröi hetkessä kokonainen seuraa etsivien miesten parvi.

  • Studio Julmahuvi: Roudasta rospuuttoon

    "Älä sano mitään!" kaikuu katumuksen ja uhon täyttämä huuto.

    "Älä sano mitään!" kaikuu katumuksen ja uhon täyttämä huuto. Petteri Summasen sketsi valittiin kaikkien aikojen parhaimmaksi Yle Teeman äänestyksessä vuonna 2010.

  • Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

    Hän asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa.

    Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.

  • Kassila sovitti Punaisen viivan valkokankaalle tarkasti, mutta modernisti

    Kiannon merkkiteos kääntyi elokuvaksi vuonna 1959

    Ilmari Kiannon vuonna 1909 julkaisemassa teoksessa Punainen viiva eletään hetkiä ennen ja jälkeen ensimmäisten eduskuntavaalien. Matti Kassila ohjasi tarinan elokuvaksi puoli vuosisataa myöhemmin vuonna 1959. Romaanin tavoin elokuva piirtää vahvan kuvan ajasta, jolloin aikanaan sisällissodaksi syvenevä juopa kansan kesken alkoi näkyä.

  • Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

    Mirja Mane jäi sittenkin elokuvataivaan tähdenlennoksi

    Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.

  • Rosvo Roopen tarina haki vertaistaan valkokankaallakin

    Rosvo Roope lauloi, rakasti, vihasi, miekkaili ja voitti

    Kun Hannu Leminen vuonna 1949 päätti ohjata merirosvoaiheisen elokuvan, oli käytännön kekseliäisyydelle tilausta. Resursseja ei juuri ollut, mutta huippusuositun laulelman, Tauno Palon ja lainamateriaalin turvin saatiin aikaiseksi ainakin merikelpoinen, ellei peräti Hollywood-tasoinen historiallinen seikkailuelokuva.

  • Fennada aloitti vahvoilla naiselokuvilla

    Ensimmäisissä Fennada-elokuvissa naiset olivat pääosassa

    Fennada-Filmin kaksi ensimmäistä elokuvaa sijoittuivat kantaaottavasti naisten maailmaan. Ratavartijan kauniin Inkerin tarina näyttäytyi valkokankaalla uskottavana romantiikkana, sodan takia naimattomaksi jääneen Ylijäämänaisen kertomus taas piti sisällään tiukkaa moraalista pohdintaa.

  • Mikko Niskanen kuvasi sota-ajan tuntoja kahdessa menestyselokuvassa 1963

    Mikko Niskanen ohjasi Sissit ja Hopeaa rajan takaa 1963

    Mikko Niskaselta valmistui vuonna 1963 ennätykselliset kaksi kiitettyä sota-aikaan sijoittunutta elokuvaa. Molemmissa liikutaan itärajan tuolla puolen: toisessa komennuksella, toisessa omin luvin. Sissit sukelsi syvälle sotilaan sieluun, Hopeaa rajan takaa kertoi tositapahtumiin pohjaavan seikkailun.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.