Hyppää pääsisältöön

Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.
Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä. Kuva: Yle Elävä arkisto 1978,Darts,Ilkka Rantamäki,Iltatähti,Kate Bush,kuvakaappaus,Link Wray,Martti Syrjä,Matti Kyllönen,Pate Mustajärvi,Paula Koivuniemi,Silhuetit,Tapani Ripatti,Tuulikki Eloranta,Yle Elävä arkisto

TV2:n musiikkiohjelma Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, mutta vuosikymmenen taitteen lähestyessä himmeni myös Iltatähti – vaikkakin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti kuitenkin tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-esiintymiset.

Vain osa vuoden 1978 Iltatähtien lähetysnauhoista on tallella. Kadonneita ohjelmia on tätä artikkelia varten kuitenkin osittain ennallistettu säilyneiden työnauhojen ja sisältöselostusten avulla. Toisaalta joitakin täydellisinä säilyneitä jaksoja on jouduttu lyhentämään tekijänoikeudellisista syistä. Joistakin lähetyksistä ei ole tallella mitään materiaalia. Ohjelmien soittolistat ovat artikkelin lopussa. Lisää kokonaisia Iltatähtiä on nähtävänä Yle Areenassa.

Iskelmää, uutta aaltoa ja 1950-lukua

Iskelmä- ja viihdeartisteja esiteltiin vuonna 1978 aiempaa näkyvämmin ja määrätietoisemmin etenkin kevätkauden ohjelmissa. Rokkipuolella teki punkin ja uuden aallon rinnalle vahvasti tuloaan 1950-luvun uudelleenlämmittely.

Vuoden ensimmäisessä Iltatähdessä (24.1.1978) esittäytynyt lauluyhtye Silhuetit saavutti alkuvuodesta 1978 suosiota parodisella käännöskappaleella Jos mulle sydämesi annat. Alun perin levy-yhtiön aloitteesta syntynyt kvartetti (Arto Alaspää, Martti Metsäketo, Irina Milan ja Marianne Nyman) koostui kokeneista ja luotettavista laulajista, joista osa oli suurelle yleisölle tuttu lähinnä taustatehtävistä.

Jakson historiallisesti mielenkiintoisinta antia on sen ainoa livetaltiointi, Ilkka Rantamäki Groupin yli 17-minuuttinen proge/popjazznumero The House on the Hill, josta oli jo aiemmin kuultu Rantamäen johtaman Himalaya Bandin ja Jukka Tolosen yhteisversio Iltatähdessä 29.5.1977. Ohjelman ulkomainen videoesiintyjä on countryrockbändi Dr. Hook.

Kaikki on valmiiksi paperille pantu, eikä juontajalta suvaita edes sanojen painotuksia, jotteivät ne osuisi väärään kohtaan.― Marjut Jousi Iltatähden juontajien työstä Katso-lehdessä 21/1978.

Vuoden 1978 alusta ohjelmasarja oli saanut jälleen uuden juontajan. Osaa katsojista ärsyttänyt Sinikka Hein oli korvattu vaisummalla, lähinnä urheiluohjelmista tutulla Matti Kyllösellä. Heinin ja tätä edeltäneen Mikko Alatalon piruilu ja kriittiset kommentit vaihtuivat nyt mitäänsanomattomuuteen, minkä pani merkille myös Katso-lehden toimittaja Marjut Jousi: "Ehkä aikaisemmat kokemukset ovat pelästyttäneet tekijät, mutta nykyisin ohjelman juontaja ei saa sanoa yhtään ylimääräistä sanaa omana mielipiteenään", hän kirjoitti toukokuussa 1978.

Petri Pettersson ja juontaja Matti Kyllönen Iltatähti-ohjelmassa.
Juontaja Matti Kyllönen esittelee Petri Petterssonin Iltatähdessä 7.2.1978. Petri Pettersson ja juontaja Matti Kyllönen Iltatähti-ohjelmassa. Kuva: Yle kuvanauha 1978,Iltatähti,kuvakaappaus,Matti Kyllönen,Petri Pettersson,Yle Elävä arkisto

Helmikuun Iltatähdessä (7.2.1978) nuorta suomalaista rockia edusti tamperelainen Tries, yksi uuden Poko Rekordsin varhaisimmista kiinnityksistä, jonka kerrottiin pitävän esikuvanaan hardrockhirmu Nazarethia. Kolmella kappaleella on mukana ravintolaestradeille vetäytynyt Tuulikki Eloranta (ks. myös Iltatähti 31.10.1974), jonka Kyllönen arvottaa "suomalaisen musiikkielämän valovoimaisimpiin nimiin". Punk rockin on kuulemma syrjäyttämässä "uusi villitys Englannista": taidokkailla 1950-luvun doo wop -covereilla hetkeksi suosioon noussut Darts, jonka Daddy Cool oli suuri hitti Suomessakin.

Jakso päättyy jälleen kunnianhimoiseen liveosuuteen, jossa tällä kertaa Petri Pettersson laulaa mm. omia sävellyksiään Pentti Saaritsan runoihin levyltä Nuoruus. Säestäjänä toimii savolaisen progen ykkösnyrkki Finnforest.

Tässä kerrankin esitettiin yhtä pötköä viidentoista minuutin ajan progressiivista musiikkia Jyväskylästä. Teksti oli mielettömän härskiä ja täynnä kiroilua.― Iltatähden juontaja Matti Kyllönen Katso-lehdessä 21/1978.

Aiemmin mainitussa Katson artikkelissa ex-juontajat Mikko Alatalo ja Jussi Raittinen kiittelivät Iltatähteä siitä, että se nosti esiin maakuntien musiikintekijöitä, kotimaisen rockin nousevaa polvea ja ylipäänsä musiikkia, joka ei ollut "valmiiksi pureskeltua".

Hyvä esimerkki tästä oli Jyväskylän seudun rockelämästä tehty reportaasi, joka televisioitiin maaliskuussa 1978. Jaksossa esiintyivät mm. etnojazzryhmä Fyyralyyra, Cadillac (ent. Rock Cadillac) ja – mielenkiintoisimpana kaikista – Yari Knuutisen johtama punkyhtye Se. Valitettavasti ohjelman materiaali ei ole tallella Ylen arkistossa.

Juontaja Matti Kyllönen lienee viitannut juuri tähän kadonneeseen lähetykseen muistellessaan Katso-lehdessä keskisuomalaista esitystä, joka oli "mielettömän härski ja täynnä kiroilua". Sarjan musiikki ei muutenkaan tainnut täysin vastata hänen makuaan: "Taidan olla vähän vanhanaikainen, mutta en aina näitä valintoja tajua. – – Jazzista en ihmeemmin välitä ja punk-villitykseen en ole päässyt sisälle ollenkaan. Se on minusta pelkästään eläimellistä ja vailla päämäärää." (Iltatähden suhteesta punkiin ks. erillinen artikkeli.)

Iltatähden seuraavaa makasiinityyppistä jaksoa saatiin odotella pitkään. Toukokuun 10. päivän lähetyksessä nähtiin mm. "korkeaviritteisellä äänellä" laulava videovieras Kate Bush ja "sentimentaalinen leidi" Paula Koivuniemi. Tuore albumi Lady Sentimental, jolta ohjelmassa kuullaan kolme raitaa, käänsi Koivuniemen jo pitkään jatkuneen uran kunnolla nousuun.

Samassa jaksossa esiintyivät musiikkivideoilla lisäksi Paul McCartneyn johtama Wings sekä 1950-luvun rock and rollin lämmittäjänä menestynyt Robert Gordon aisaparinaan kitaristilegenda Link Wray. Jälkimmäinen tunnustetaan juonnossa kaksikon ehdottomasti tärkeimmäksi hahmoksi.

Vakavalla asialla jo vuodesta 1973

Kevään lopulla Iltatähti vietti viisivuotisjuhliaan. Sen kunniaksi esitettiin kavalkadi vuosien varrella nähdyistä artisteista. Joukkoon ovat päässeet mm. Danny, Hector, Hurriganes, Viktor Kalborrek, Country Express, Rolling Stones, Bay City Rollers, Sex Pistols, Veltto Virtanen ja Electric Light Orchestra.

Toukokuun 24:ntenä lähetetyn ohjelman aluksi kuullaan Eija Mikkosen ja Jussi Raittisen juonto sarjan esikoisjaksosta. Sarjan muista isännöijistä muistetaan ainakin Mikko Alatalo ja Matti Poijärvi, joka halusi "aina vain puhua jazzista ja jazzista kunnes meni niin pitkälle kuin pippuri kasvoi".

Iltatähti oli tekijöidensä mukaan Suomen ensimmäinen popmusiikkiohjelma, jossa tehtiin muutakin kuin laulettiin ja soitettiin. Se tarjosi rinnakkain asiaa ja musiikkia. "Haluna oli sanoa katsojille, että kevyt musiikki on tärkeä, joskus jopa vakavakin asia", Matti Kyllönen toteaa viisivuotiskatsauksen juonnossa. Ja lopettaa ei aiottu vieläkään, "vaikka olemassaolomme onkin muutamissa närkästystä herättänyt".

Monien mielestä esimerkiksi Dannyn kaltaiset iskelmätähdet eivät olleet saaneet Iltatähdessä tarpeeksi ruutuaikaa. Näillä nimillä oli toimituksen mielestä jo muutenkin yllin kyllin esiintymistilaisuuksia. Iltatähti oli enemmän foorumi "nuorille, lupaaville kyvyille" – esimerkkinä sarjan vakiovieras Hector.

Uusrähjäisten ysköksiä Särkänniemessä

Syyskaudella 1978 remmiin astui taas kerran uusi juontaja. DJ Beaverina tunnettu Tapani Ripatti oli toiminut myös opettajana, ja entisen ammatin vaikutteet näyttävät jossain määrin sävyttäneen myös juontotyötä. Keventäväksi vastapainoksi Ripatti elvytti Mikko Alatalon aikoinaan luoman iltarunoperinteen, jota esimerkiksi Kyllösen kaudella ei harrastettu.

Tapani Ripatti spiikkaa Iltatähden päätösjuonnon palava kynttilä kädessään.
"Aika on taas lelut kerätä..." Juontaja Tapani Ripatti lausuu loppurunoa kynttilä kädessään. Tapani Ripatti spiikkaa Iltatähden päätösjuonnon palava kynttilä kädessään. Kuva: Yle kuvanauha Iltatähti,kuvakaappaus,kynttilät,Tapani Ripatti,Yle Elävä arkisto

Syyskuun 20. päivän Iltatähti uutisoi Elävän musiikin yhdistyksen Elmun ja kokonaisen elävän musiikin liikkeen synnystä. Esillä on myös Kouluhallituksen joukkoviihdeprojekti, jonka tarkoituksena oli opettaa niin koululaisia kuin heidän vanhempiaan tunnistamaan korkeatasoisen viihteen ominaisuudet.

Jakson pääosan muodostaa livetaltiointi Särkänniemessä järjestetystä Kemut-tapahtumasta. Mukana ovat menneenä kesänä läpimurtonsa tehnyt Teddy & the Tigers – kohoavan rockabillyvillityksen keulakuva – sekä Tampereen seudun tulokkaat Eppu Normaali ja Popeda. Molemmille viimemainituille tv-esiintyminen oli uran ensimmäinen.

"Eppu ja hänen normaalit poikansa" saavat juontajalta pyyhkeitä Sex Pistolsin jäljittelystä, vaikka plussaksi olikin laskettava suomenkielinen "ääntely". "Popedan puksuttelua" taas häiritsi desibelien jumalointi ja kielellinen vastuuttomuus. Alatyyliä viljeltiin muutenkin aivan liikaa tässä "uusrähjäisessä" tyylissä, johon Ripatti kummankin bändin niputtaa.

Eniten äänessä ollut kykki lavalla pitkään lupaavasti. Odotin tiettyä astiaa jo hänen alleen. Tällöin olisi saatu samaa tavaraa kummastakin päästä.― Ilkka Lähteenmäki Eppu Normaalin Iltatähti-esiintymisestä Uudessa Suomessa 23.9.1978
Martti Syrjä istuu kyykyssä lavalla Kemut-konsertissa Tampereen Särkänniemessä.
Martti Syrjä kykkii Särkänniemen näyttämöllä Iltatähdessä 20.9.1978. Martti Syrjä istuu kyykyssä lavalla Kemut-konsertissa Tampereen Särkänniemessä. Kuva: Yle kuvanauha 1978,Eppu Normaali,kuvakaappaus,Martti Syrjä,Yle Elävä arkisto

Ripatti ei suinkaan ollut ainut, jonka esteettisiä arvoja Eput ja Popeda loukkasivat syyskuisella Iltatähti-esiintymisellään. Entinen Kivikasvot-yhtyeen laulaja Ilkka Lähteenmäki (alias Ilkka Hemming) kauhisteli Uusi Suomi -lehden kolumnissaan "uuden aallon ysköksiä" ja "röyhtäilyä".

Teddy tiikereineen oli Lähteenmäestä harmiton, mutta "herra Eppu Normaalin" alias Martti Syrjän kyykkyasento toi hänen mieleensä ruuansulatukseen liittyviä assosiaatioita. "Pää-Popeda" Pate Mustajärven hän puolestaan uskoi päässeen lomalle jostain instituutiosta, vaikkei kamera näyttänytkään lavan reunalla odottavaa vartijaa. Kaiken kaikkiaan katselukokemus osoitti Lähteenmäen mielestä, että oli aihetta kiirehtiä ottamaan popmusiikki Ripatinkin mainitseman joukkoviihdeprojektin ohjelmaan.

Tapani Ripatti juonsi Iltatähteä syksyn 1978 ajan, mutta muita kokonaisia ohjelmia ei tältä kaudelta ole tallella. Lokakuun lähetyksestä (18.10.1978) on säilynyt vain insertti, jossa Ylen kirjeenvaihtaja Erkki Toivanen jututtaa Gary Brookeria tämän soolourasta ja Procol Harumin hajoamisesta. Brooker ounastelee tekevänsä jatkossa tähänastista "rokkaavampaa" materiaalia. Jaksosta ovat harmillisesti kadoksissa Kari Peitsamon sooloesitykset viidestä Kari Kolmas -albumin akustisesta kappaleesta.

Ylen ainoa popohjelma hiipuu

Vuosikymmenten taitteen edellä Iltatähden tuike hiipui huolestuttavasti. Vuonna 1978 se ilmestyi ruutuun vain kaksitoista kertaa (vuonna 1977 lähetyskertoja 17, sitä edellisenä 20). Ohjelmista neljä oli omatuotantoisia tai ostettuja konserttispesiaaleja, jotka oli omistettu jollekin yksittäiselle artistille. Makasiinimuotoisia vakiolähetyksiä televisioitiin keväällä ja syksyllä noin kerran kuussa. Yleensä niissä nähtiin juonnoilla höystettyjä musiikkivideoita ja playback-esityksiä, muttei enää juurikaan haastatteluja.

Keväällä 1979 nähtiin Iltatähti-otsikolla enää ohjelmaa. Niistä kolme oli katsauksia eri kaupunkien bändielämään, kaksi keskittyi yksittäisiin ulkomaisiin tähtiin. Kaikki kevään jaksot (lukuunottamatta kitaristi Francis Goyan huhtikuista evergreentuokiota) ovat kadonneet.

Menetyksistä murheellisin on helmikuun alussa tehty nauhoitus kahdesta Helsingin Elmun konsertista. joissa esiintyivät mm. Tuomari Nurmio & Köyhien ystävät, Helsingin nimekkäimpiin punkbändeihin kuuluneet Sehr Schnell ja Problems sekä progressiivinen Taurus-yhtye. Matti Rosvallin juontama jakso kuvattiin kuukautta ennen Nurmion ensisinglen julkaisua.

Oulun elävän musiikin yhdistys Pelmu oli keskiössä toukokuun Iltatähdessä, joka nauhoitettiin Rattorilupilla ja Pohjankartanossa. Ohjelmassa esiintyivät mm. yhtyeet Ramblers ja Spiders. Kevätkauden päätti kesäkuussa nähty lähetys Karjaan, Tammisaaren ja Hangon bändielämästä. Nimekkään Country Expressin lisäksi mukana olivat Patte ja Kitte, Abstract ja Basement Band.

Syyskauden 1979 ainoa ohjelma oli Eestin TV:n kanssa joulukuussa tehty yhteislähetys Iltatähti – Öhtutäht, jossa musisoivat lähinnä virolaiset artistit. Konsepti uusittiin tapaninpäivänä 1980.

Muutoin Iltatähti vietti hiljaiseloa peräti puolentoista vuoden ajan. Se oli ollut pitkään Ylen ainoa varsinainen popmusiikkiohjelma, mutta sen poissaoloa paikkasi vuoden 1979 alussa TV1:llä aloittanut Tuubi. Iltatähden kuukausittaiset lähetykset alkoivat uudelleen vasta vuoden 1980 lopussa.

Artikkelin lehtisitaatit ovat Marjut Jousen kirjoituksesta Viisivuotias Iltatähti vastaa syytöksiin (Katso 21/1978) ja Ilkka Lähteenmäen kolumnista Kemut vai lemut (Uusi Suomi 23.9.1978).

Ohjelmissa esitetyt kappaleet

Iltatähti 24.1.1978 Dr. Hook: Let the Loose End Drag, Making Love And Music, Sleeping Late; Silhuetit: Osuit oikeaan, Jos mulle sydämesi annat, Alla erään auringon, Sirkus Bimbo; Ilkka Rantamäki Group: The House on the Hill.
Iltatähti 7.2.1978 Leo Sayer: There Isn't Anything; Tries: Thunderball; Tuulikki Eloranta: Ruusuiset hetket, Mä olen nainen, Leikin teit; Darts: Daddy Cool, Sh-Boom; Petri Pettersson: Unohdus, Kuolema, Sait elämäsi näytelmään.
Iltatähti 10.5.1978 Kate Bush: Wuthering Heights; Paula Koivuniemi: On hän niin yksinäinen, Yksin, Taas tuuli soi; Robert Gordon & Link Wray: The Way I Walk, Fire; Wings: Mull of Kintyre. Ohjelmassa on lisäksi esitetty ote elokuvasta Saturday Night Fever.
Iltatähti 24.5.1978 Danny: Yksinäinen ilta; Hector: Lumi teki enkelin eteiseen; Viktor Kalborrek & Hullujussi: Sävel rakkauden; Hurriganes: My Sweet Lily, Say Mama; Country Express: Branded Man; Rolling Stones: Angie; Bay City Rollers: Shang-A-Lang; Sex Pistols: Anarcy in the U.K.; Veltto Virtanen: Veltto ratsastaa jälleen; Mikko Alatalo: Rokkilaulaja; Electric Light Orchestra: Turn to Stone. Haastateltavina Viktor Kalborrek ja Veltto Virtanen.
Iltatähti 20.9.1978 Teddy & the Tigers: Tear It Up, Just like Eddie, Nothing for Me, Rock Around with Ollie Vee, Honey Don't, Ready Teddy; Rääväsuita ei haluta Suomeen, Jee jee; Popeda: Mauno soittaa stereoo, Pikkustadin supermarket, Mönkiäislaulu. Ohjelmassa on lisäksi esitetty ote elokuvasta Thank God It's Friday.
Iltatähti 18.10.1978 Haastateltavana Gary Brooker. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Bob Seger, Kari Peitsamo ja Gary Brooker, ja siihen sisältyi myös uusien musiikkielokuvien katsaus.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1973.

Varhainen Iltatähti oli koko perheen kriittinen musiikkiohjelma

1970-luvun keskeisin pop- ja rockohjelma oli alkujaan omistettu aivan kaikelle kevyelle musiikille Hurriganesista lehmänkellonkalisteluun. Hyvän ja huonon musiikin raja oli tekijöille kuitenkin kirkas, eikä se jäänyt yleisöllekään epäselväksi.

Lue lisää:

Iltatähden vuoden 1974 esiintyjiä kollaasissa.

Vuonna 1974 Iltatähti vaihtoi väriin ja Mikko Alataloon

Iltatähti aloitti vuonna 1974 värilähetykset, ja sen juontaja vaihtui muutaman kuukauden välein. Mukana mm. Hullujussi, Juice Leskinen & Coitus Int, Niemen, Procol Harum, Kaseva, Irwin, Albert Järvinen, M. A. Numminen.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975.

Iltatähden kolmas vuosi oli hyvä vuosi suomirockille ja juurimusalle

Vuonna 1975 folk ja country raikasivat runsaasti, ja Suomen eri kolkkien rock-elämää esiteltiin. Jäljelle jääneiden nauhojen herkkuja ovat mm. Hurriganes, Wigwam, Maarit, Vanha Isäntä, Virtanen, Dr. Feelgood, Loudon Wainwright III, Professor Longhair.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista.

Proge ja fuusiomusa tahdittivat Iltatähden ennätysvuotta 1976

Tiheimpänä lähetysvuonnaan Iltatähti nosti esiin kunnianhimoisia kokeiluja vastapainoksi "kauppamiesten tavaralle". Vuoden 1976 arkistoaarteita ovat mm. Sorvali–Hurmerinta Band, Nono Söderberg, Royals, Piirpauke, Steeleye Span, Chicago Overcoat ja Kontravirtanen.

Lue lisää:

Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.

Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

Mikko Alatalo jätti Iltatähdelle jäähyväiset ja teki tilaa Sinikka Heinille. Katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Vuoden 1977 harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

Lue lisää:

Mikko Alatalo juontaa Iltatähteä vuonna 1975.

Iltatähti tuikki poptaivaalla 10 vuotta

Iltatähti oli Suomen suosituimpia kevyen musiikin tv-ohjelmia kautta kymmenvuotisen uransa. Elävän arkiston megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973 ja päättyy kevääseen 1983.

  • Marjatta Kallio (Anu) ja Sakari Jurkka (Mikko) elokuvajulisteessa

    Ville Salmisen Anu ja Mikko -elokuva pyrki tavoittamaan menestysnäytelmän idyllin

    Anu ja Mikko -elokuva

    Fennada-Filmin Anu ja Mikko (1956) oli ohjaajansa Ville Salmisen kolmas Karjala-aiheinen elokuva, joka pohjautui samannimiseen näytelmään. Elokuvaan kiinnitettiin nimirooleihin muun muassa Säkkijärven polkan näyttelijöitä. Aikalaiskritiikissä elokuva sai osakseen myönteisiä arvioita mutta myös ankaraa arvostelua.

  • Konstaapeli Reinikainen (Tenho Saurén) elementissään.

    Kaikki Reinikaiset

    Kaikki Reinikaiset järjestyksessä.

    Suositusta Tankki täyteen -sarjasta jäi elämään etenkin roolihahmo konstaapeli Reinikainen, joka sai myös oman sarjansa. Yle TV2 solmi vuonna 2009 sopimuksen, joka mahdollistaa kokonaisten Reinikainen-jaksojen katsomisen Elävässä arkistossa. Artikkeliin on kerätty järjestyksessä Reinikaisen kaikki 15 jaksoa. Jaksot on katsottavissa hieman alkuperäisistä lyhennettyinä versioina, siinä muodossa, miten ne vuonna 2009 uusittiin ja esitettiin televisiossa.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Leevi and the Leavings Euroviisukarsinnoissa (1981).

Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki

Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.

  • Mauno Koivisto metsänraivauksessa Inkoon Tähtelässä

    Mauno Koivisto sai olla Inkoon Tähtelässä luova puuhastelija

    Mauno Koivisto viihtyi maatilallaan Inkoon Tähtelässä-

    Inkoon Tähtelä oli presidentti Mauno Koivistolle enemmän kuin kiireisten virkavuosien loma-asunto. Se oli paikka, jossa presidentistä kuoriutui esiin nestemoottoreita, traktoreita ja muuta tekniikkaa rakastava ”pikkupoika”, kuten rouva Tellervo Koivisto hymyillen luonnehtii.

  • Presidentti Mauno Koivisto ja Ransu Kultarannassa vuonna 1987.

    Ransu Kultarannassa

    Ransu haastattelee Mauno Koivistoa.

    Ransu haastattelee Mauno Koivistoa presidentin kesäasunnolla Naantalin Kultarannassa.

  • Mauno Koivisto Jatkoajassa (1968).

    Mauno Koivisto hurmaa naisia

    Jatkoajassa nähtiin rento pääministeri

    Jatkoaika keskustelee Tampereella vallasta ja vallankumouksesta. Kirsti Wallasvaara kiistelee pääministerin kanssa nuorison vallattomuudesta.

  • Presidentti Mauno Koivisto pelaa lentopalloa.

    Presidentti Koivisto pelasi lentistä pallon ympäri

    Ohjelmavälähdyksiä presidentin ensimmäiseltä kaudelta.

    Lentopallo oli presidentti Mauno Koiviston suosikkiharrastuksia. Hän pelasi mielilajiaan myös monilla ulkomaanmatkoillaan – virkatehtävissä sekä lomalla.

  • Presidentti Mauno Koivisto haastattelussa vuonna 1990.

    Presidentti Mauno Koiviston kommentti inkeriläisistä

    Koiviston lausunnon perusteella tehtiin virkamiespäätöksiä.

    Tasavallan presidentti Mauno Koivisto sanoi keväällä 1990, että inkeriläisiä kohdellaan Suomessa paluumuuttajina. Kommentti vaikutti maan maahanmuuttopolitiikkaan vuosia.

  • Pääministeri Mauno Koivisto kesämökillään Tähtelässä vuonna 1976.

    Koivisto kuuntelijoiden ja toimittajan tentissä

    Koiviston haastatteluja vuosilta 1995 ja 1998

    Mauno Koivisto aloitti virkakautensa suurena kansansuosikkina, jonka gallupmenestystä siivittivät niin leppoisanhumoristinen tyyli kuin niskoittelu Urho Kekkoselle.

  • Presidentti Mauno Koivisto Arto Nybergin haastattelussa vuonna 2011.

    Koivisto Arto Nybergin vieraana

    Presidentti Mauno Koivisto haastattelussa 2011

    87-vuotias presidentti Mauno Koivisto muistelee Arto Nybergin haastattelussa kylmän sodan lientymistä ja uskoo presidentin aseman sekä populistiryhmien pitävän pintansa vastakin.

  • Urho Kekkosen hautajaiset. Presidentin arkku kannetaan Suurkirkosta autoon.

    Kekkosen kuolinuutinen ja hautajaiset

    Presidentti Urho Kekkosen hautajaiset

    Presidentti Urho Kekkonen kuoli elokuun viimeisenä päivänä 1986. Hän nukkui pois kotonaan Tamminiemessä. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin viikkoa myöhemmin.

  • Risto Rytin hautajaiset (1956).

    Risto Rytin hautajaiset

    Ryti siunattin Helsingin tuomiokirkossa marraskuussa 1956

    Tasavallan viidennen presidentin Risto Rytin (1889–1956) hautajaisista muodostui harras kansallinen surujuhla. Sen myötä suomalaiset saivat tilaisuuden osoittaa kunnioitustaan monen mielestä aiheetta sotasyyllisyystuomion kärsineelle Rytille.

  • Presidentti Paasikiven hautajaiset (1956).

    Juho Kusti Paasikiven hautajaiset

    Paasikivi haudattiin Hietaniemeen joulukuussa 1956

    Joulukuun 14:ntenä vuonna 1956 kuolleen tasavallan seitsemännen presidentin Juho Kusti Paasikiven hautajaiset pidettiin joulunaatonaattona pakkassäässä. Pidetty presidentti oli luovuttanut tehtävänsä eteenpäin Urho Kaleva Kekkoselle vain yhdeksän kuukautta ennen kuolemaansa.

  • Autosaattue K.J. Ståhlbergin hautajaisissa

    Ståhlbergin hautajaiset

    K. J. Ståhlbergin valtiolliset hautajaiset.

    Vanhuutensa päivinä K. J. Ståhlberg (1865-1952) oli arvostettu “vanhempi valtiomies”, jonka neuvoja hänen seuraajansa kuuntelivat. Erityisen läheisen suhteet Ståhlbergillä oli J. K. Paasikiveen, joka turvautui edeltäjänsä asiantuntemukseen mm. YYA-sopimusta laadittaessa.

  • Kyösti Kallion hautajaiset.

    Kyösti Kallio kuolee, presidentiksi Risto Ryti

    Vastuu maan kohtaloista oli Rytin ja Mannerheimin harteilla.

    Sotavuosien ahdistaviin tunnelmiin toivat lisää dramatiikkaa presidentti Kyösti Kallion sairastelu, ero presidentin tehtävistä ja dramaattinen kuolema adjutantin käsivarsille Helsingin rautatieasemalla torstai-iltana 19.12.1940.

  • Jean Sibeliuksen arkku kannetaan ulos Helsingin tuomiokirkosta (1957).

    Jean Sibeliuksen hautajaiset

    Sibeliuksen hautajaisisista tuli kansallinen suurtapahtuma.

    Kansallissäveltäjä Jean Sibelius kuoli kotonaan Ainolassa 20. syyskuuta 1957. Hän oli kuollessaan 91-vuotias.

  • Saattue Väinö Tannerin hautajaisissa

    Väinö Tannerin hautajaiset

    Tohtori Väinö Tanner haudattiin huhtikuussa 1966.

    Tohtori Väinö Tanner kuoli 85-vuotiaana huhtikuun 19. päivänä vuonna 1966. Lyhytfilmissä näemme otteita Helsingin Vanhassa kirkossa pidetystä siunaustilaisuudesta ja Tannerin viimeisestä matkasta kohti Hietaniemen hautausmaata koleana ja pilvisenä huhtikuun päivänä.

  • Kukkia arkun päällä valtioneuvos Harri Holkerin siunaustilaisuudessa 2011

    Harri Holkerin hautajaiset

    Holkeri siunattiin Helsingin tuomiokirkossa elokuussa 2011

    Valtioneuvos Harri Holkeri kuoli 7. elokuuta 2011 pitkäaikaisen sairauden murtamana. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin 27. elokuuta Helsingin tuomiokirkossa.

  • Marjatta Kallio (Anu) ja Sakari Jurkka (Mikko) elokuvajulisteessa

    Ville Salmisen Anu ja Mikko -elokuva pyrki tavoittamaan menestysnäytelmän idyllin

    Anu ja Mikko -elokuva

    Fennada-Filmin Anu ja Mikko (1956) oli ohjaajansa Ville Salmisen kolmas Karjala-aiheinen elokuva, joka pohjautui samannimiseen näytelmään. Elokuvaan kiinnitettiin nimirooleihin muun muassa Säkkijärven polkan näyttelijöitä. Aikalaiskritiikissä elokuva sai osakseen myönteisiä arvioita mutta myös ankaraa arvostelua.

  • Ihmisiä väestösuojassa

    Tulevaisuuden museomatka karuun kilpailuyhteiskuntaan

    Museokäynti voi tarjota matkan tulevaisuuteen

    Elävä arkisto osallistuu Teeman museoviikkoon tarjoamalla kuvitteellisen museokäynnin, joka kertoo paremmasta tulevaisuudesta. Sukellamme myös Hämeen linnan värikkääseen ja veriseenkin historiaan. Ohjelmapaketti televisiossa: Maanantaina 22.5. klo 12.00 Torstaina 25.5. klo 23.05 Perjantaina 26.5.

  • Roger Moore Aamu-tv:ssä (2009).

    Nimeni on Moore – Roger Moore

    Moore vieraili Aamu-tv:ssä vuonna 2009

    Vaikka näyttelijälegenda Roger Mooren Bond-hahmo ei noussut kriitikoiden suosikiksi, hänen uransa salaisena agenttina kesti kunnioitettavat seitsemän elokuvaa.

  • Roger Moore Maarit Tastulan haastattelussa (1993).

    Roger Moore – veijari vai pyhimys?

    Roger Moore tunnetaan 70-ja 80-lukujen James Bondina.

    James Bondina ja Pyhimyksenä hurmannut brittinäyttelijä Roger Moore (1927-2017) nähtiin toimittaja Maarit Tastulan vieraana Yhden illan pysäkissä vuonna 1993.

  • Jarno Jokinen (Ville), Sami Laine (Janne), Anne Helminen (opettaja) ja Pasi Pitkäaho (Tommi) sarjanäytelmässä "Tarkkis" vuonna 1986.

    Tarkkis ja Kaatis näyttävät koulun pahojen poikien haavoittuvuuden

    Ilmassa on huomionkipeyttä, haistattelua ja huumoriakin.

    Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen).

  • milkshaken näyttelijät

    Suomalaisia tv-aarteita: Milkshake

    Miten Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa?

    Miten 17-osainen sarja Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa? KulttuuriCocktailin sarja kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa 11.5.2017 alkaen!

  • Kari Sorvali ja Veikko Aaltonen autossa elokuvassa Päivä ennen vuodelta 1978.

    Päivä ennen – kuinka pikkukylän maailma järkkyi

    Viimeinen päivä ennen armeijaa sekoittaa maalaiskylän elämän

    Päivä ennen on tarina nuoren miehen viimeisestä päivästä siviilissä ennen armeijan harmaisiin astumista. Amerikanrauta ja luottokuski, pieni maalaiskylä ja jumppatunnilla lenkkeilevät tytöt – ilmassa ovat selvät katastrofin ainekset.

  • Leevi and the Leavings Euroviisukarsinnoissa (1981).

    Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki

    Kooste muusikon, viihteentekijän ja jalkapallomiehen urasta.

    Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.

  • mv-kuva Gösta Sundqvistista

    Leevi and the Leavingsin lauluntekijä Gösta Sundqvist vaani tarinoita kuin haukka

    Monitoimimies täyttäisi 60 vuotta

    Teeman Elävän arkiston ohjelmapaketissa nähdään Mediakomppanian vuonna 1990 tekemä Gösta Sundvistin henkilökuva sekä kooste Leevi and The Leavingsin musiikkivideoista. Ohjelmapaketti televisiossa: Maanantaina 15.5. klo 12.00 Torstaina 18.5. klo 22.35 Perjantaina 19.5. klo 14.45 Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät omana kokonaisuutenaan nyt myös Yle Areenasta.

  • Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

    Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

    Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

    Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

  • Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

    "Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

    Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.

    Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

    Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

    Ars on esitellyt kansainvälistä nykytaidetta vuodesta 1961

    Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

  • Kollaasi palestiinalaisista ja israelilaisista

    Ulkolinja on seurannut Lähi-idän kriisiä jo viidellä vuosikymmenellä

    Lähi-idän kriisin vaiheita ja käsittelyä Ulkolinjassa

    Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja-dokumenttisarja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Ulkolinjan toimittaja Vesa Toijonen kertaa artikkelissa Lähi-idän kriisin vaiheita. Koosteen alkupisteenä on Kuuden päivän sota vuonna 1967, jolloin Israel iski Egyptin lentotukikohtiin. Sodan jäljistä kertoi Ylen reportaasi, kymmenen vuotta myöhemmin kriisiä alkoi seurata uusi Ulkolinja-ohjelmasarja.

  • Mäkimaat: Maija (Tiina Rinne), Pertti (Jukka Puotila), Eeva (Lena Meriläinen) ja Mirja (Inka Kiviharju) vuonna 2000.

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.