Hyppää pääsisältöön

Q ja tähdet -sarjassa Mikko Kuustosen vieraat esiintyivät intiimisti ja avoimesti

Mikko Kuustonen juonsi Q ja tähdet musiikkiohjelmasarjaa vuosina 1992 ja 1993.
Mikko Kuustonen juonsi Q ja tähdet musiikkiohjelmasarjaa vuosina 1992 ja 1993. Mikko Kuustonen juonsi Q ja tähdet musiikkiohjelmasarjaa vuosina 1992 ja 1993. Kuva: Yle kuvapalvelu Mikko Kuustonen,q ja tähdet,Yle Elävä arkisto

Ysäri-Suomen suosikkipitkätukan Mikko Kuustosen juontamaa ohjelmaa esitettiin vuoden 1992 syksystä kevääseen 1993. Musiikkiohjelmasarja toi esille kansakunnan tunnetuimpia taiteiljoita, poikkeuksellisissa puitteissa. Ohjelmassa korostettiin intiimiä tunnelmaa ja akustista tulkintaa. Perinteisten haastatteluiden sijaan annettiin tilaa vakavallekin keskustelulle. Artikkeliin on koottu sarjan syyskauden kaikki jaksot.

Q ja tähdet pysyvästi Areenaan

Elävä arkisto julkaisee kaksitoistaosaisen sarjan kokonaisuudessaan Yle Areenaan kevään 2017 aikana. Ensimmäiset kuusi jaksoa julkaistaan tammikuun lopussa ja loput kuusi huhtikuussa. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Lähtökohdiltaan Q ja tähdet poikkesi Mikko Kuustosen aiemmasta musiikkiohjelmasarjasta Q-klubista (1991). Tällä kertaa ohjelman vieraat eivät saapuneet yleisön eteen esiintymään, vaan nyt luotettiin intiimimpään tunnelmaan. Monissa esityksissä soitanta suoritettiin akustisesti.

Sarjan perusajatuksessa on selviä yhteneväisyyksiä vuosikymmeniä myöhemmin televisiossa nähtyihin Ylen Kosketuksessa-konserttisarjaan ja Nelosen Vain elämää -konseptiin.

Kuustosen vieraiksi saapui aikakauden suosituimpia suomalaisartisteja, "ystäviä", kuten juontaja itse totesi Katso-lehdelle ohjelmavuonna. Vieraat valikoituivat myös ohjelman ohjaajan Matti Grönbergin sekä studio-orkesterin johtajan Esa Kaartamon myötävaikutuksella.

Sarjaa kuvattiin syyskaudella Stansvikin kartanossa, Svalvikin taidetalossa ja Aino Acktén huvilalla. Luonnonkauniit maisemat ja tunnelmalliset miljööt inspiroivat paitsi ohjelmaan vieraaksi saapuneita artisteja, myös isäntä Kuustosta itseään. Musiikillisesti ohjelmasarjan taso oli erittäin korkea. Q ja Tähdet -orkesterissa soittivat johtajakitaristi Kaartamon lisäksi Olli Haavisto, Janne Haavisto, Jari Nieminen, Jarmo Nikku, J-P Virtanen, Pekka Lehti, Kim Lönnholm ja Harry Ala-Kojola.

Kirka esitti ensimmäistä kertaa Daa-da daa-dan

On aivan uskomatonta, että mä en ole tiennyt mitä on olla yksi kuukausi tekemättä yhtään duunia. Olla niin sanotusti kesälomalla.― Kirka

Sarjan avausjakson vieraaksi saapui suosikkilaulaja Kirka Babitzin. Laulaja esitti ohjelmassa ensimmäistä kertaa veljensä Sammyn hittikappaleen Daa-da daa-dan, seesteisellä sovituksella.

Haastattelutuokioissa Kirka puhui muun muassa itsetunnon ja -varmuuden tärkeydestä muusikolle. Lisäksi kuullaan tähden kokemuksia vaikeammista ajoista. Haastattelussa puhutaan tähteydestä, julkisuudesta, avioerosta, loppuun palamisesta ja isyydestä. 1960-luvun alussa alkaneella uralla kaikista nujertavin asia oli kuitenkin ollut tajuta, että saavutetusta suosiosta oli aina älyttömän vaikeaa luopua.

Erikoismaininnan ansaitsee jakson päättävä mahtipontinen Krokotiilirock, peräti yhdentoista henkilön soittamana.

Ensimmäisen jakson kappaleet. Esittäjänä Kirka jos ei toisin mainittu: Rakkauden sain, Kauniit unet (Mikko Kuustonen esittää), Kahden hullun matka, Alku kaiken kauniin, Daa-da daa-da, Abrakadabra (Kuustonen), Krokotiilirock

Susanna Haavisto ei näytellyt laulajaa

Kun tuntee itsensä vanhemmaksi, niin huomaa hirveästi samankaltaisia asioita, mitä on ollut omassa lapsuudenkodissa.― Susanna Haavisto

Näyttelijänä ja laulajana tunnettu Susanna Haavisto oli ohjelman aikoihin ryhtynyt levyttämään, hankkinut työhuoneen ja vielä aloittanut kirjoitusprojektin. Sarjan toisessa jaksossa esiintyykin määrätietoinen taiteilija, joka ei suostu lokeroimaan itseään vain teatterilavalle tai äänitysstudioon.

Haastattelussa kuullaan pakollinen "millaista on olla samaan aikaan äiti ja taiteen tekijä" -kysymys, mutta Haavisto ei arkaile puhua avoimesti perhe-elämänsä velvoitteista. Haavisto onkin todellisen taiteilijasuvun jäsen, joten taiteilijaperheen käytännöt hän on kokenut itse lapsuudenkodissaan.

Susanna Haaviston molemmat veljet toimivatkin Q ja tähdet -taustaorkesterin jäseninä, mutta Susannan vierailujaksossa Janne-veli joutui kuitenkin jättämään esiintymisensä väliin.

Toisen jakson kappaleet. Esittäjänä Susanna Haavisto jos ei toisin mainittu: Kakstusviinaa (Kuustonen), Vesi joka palaa, Puhdas sivu, Hiljaiset enkelit, Ero, Elämä kassiin, Näissä huoneissa (Kuustonen)

Edu Kettunen rakensi veneen ja pakeni merille

Se on lähinnä yhteiskunnasta pako nyt vuorossa.― Edu Kettunen

Live-esiintymisiä ja tv-vierailuita pääasiassa vältellyt ja 1990-luvun alussa hieman jopa erakoitunut Edu Kettunen saatiin kuin saatiinkin maaniteltua sarjan kolmannen jakson tähdeksi. Suostumisen suurimpana syynä lienee ollut ohjelman idyllinen ja syrjäinen kuvauspaikka Svalvikin huvilalla.

Ohjelmassa Kettunen ja Kuustonen puhuvatkin maalle muuttamisesta sekä mielenrauhan tärkeydestä. Cover-kappaleita kuullaan mm. kantrilegenda Willie Nelsonilta.

Amerikan musiikin suuri ystävä Kettunen oli pian ohjelman jälkeen lähdössä perheineen merille pitemmäksikin aikaa. "Venekulkuripohjalta", kuten veneensä itse rakentanut Kettunen haastattelussa kuvailee.

Kolmannen jakson kappaleet. Esittäjänä Edu Kettunen jos ei toisin mainittu: Minä ajoin koko yön, Joo mä tuun (Kuustonen), Louise, Drifter's Wife (Esa Kaartamo), Blue Eyes Crying in the Rain, Tämä on sininen (Kuustonen), Retki meren rantaan, Kone älä hyydy

Maarit ja Sami Hurmerinta sekä rockin roolin muutos

Me eletään just sitä aikaa, että nähdään aivan hirvittäviä uutiskuvia taas.― Maarit Hurmerinta

Kuustosen aiemmassa Q-klubi-ohjelmassakin vieraillut muusikkopari Maarit ja Sami Hurmerinta saapuivat neljännessä jaksossa kyläilemään Aino Acktén huvilalle.

Jakson haastatteluosuudessa tuumaillaan muun muassa rock-musiikin aseman muutosta "sitten Woodstockin". Totutusti pariskunnan hiljaisempana osapuolena tunnettu Sami Hurmerinta pääsee hänkin ääneen tällaisten vakavampien asioiden äärellä.

Musiikkinostalgian lisäksi aktiivisesti hyväntekeväisyytyötä tekevän pariskunnan puhe karkaa myös kansainvälisiin kriiseihin. Hurmerinnat pahoittelevatkin, että vaikka kehitysmaiden ongelmat olivat olleet läsnä jo heidän uransa alussa ja olivat ne sitä edelleenkin.

Jakson musiikillinen anti on jälleen kerran ainutlaatuista. Etenkin Maaritin teknisesti ensiluokkainen laulu pääsee koruttomassa nauhoitusympäristössä poikkeuksellisen hienosti esille. Levyillä suosikkisolistin laulua kun on tavallisesti kuultu erittäin tarkasti tuotettuna.

Neljännen jakson kappaleet. Esittäjinä Maarit ja Sami Hurmerinta jos ei toisin mainittu: Hei kuu, Enkelit lentää sun uniin (Kuustonen), Sademetsän asukas, Nukun radio päällä, Maailman lapsi, Hopealanka (Kuustonen), Jos tahdot tietää

Pave Maijanen latasi menneisyydestään

Fever on sellainen biisi, etten mä tunnu pääsevän eroon siitä.― Pave Maijanen

Pave Maijanen aloitti solistina jo 1960-luvulla ja lauloi muun muassa Albert Järvisen ja Royalsin levyillä. 1970- ja 1980-luvuilla Maijanen toimi aktiivisesti tuottajana ja hänen nimensä löytyi mm. Wigwamin ja Dingon levyistä. Maijasen läpimurto sooloartistina tapahtui kasari-Suomessa.

1990-luvulle tultaessa ja Q ja tähdet -ohjelman aikana Maijasen ura oli kuitenkin ehtinyt taantua huippuvuosista. Aivan lähihistoriasta lyötyi myös pettymys, kun komeaääninen laulaja sijoittui samana vuonna viimeiseksi Euroviisuissa. Maijanen edusti Suomea kappaleella Yamma Yamma.

Mikko Kuustosen haastattelussa Maijanen esiintyy kuitenkin optimistisena ja rationaalisena. Ulkomaiden valloituksesta hän ei puheissaan juurikaan perusta ja buutsit pysyvät pitkän uran tehneellä ammattilaisella tukevasti maan kamaralla.

Hankalimpina hetkinä hän kertoo ammentavansa voimaa menneisyydestään, etenkin lapsuudestaan. Hyvät ja vahvat muistot kantavat eteenpäin paitsi elämässä myös muusikonuralla. Menneisyydestään Maijanen myös ammentaa materiaalia työhönsä. Usein nämä tarinat kuullaan hänen kappaleittensa sanoituksissa.

Viidennen jakson kappaleet. Esittäjänä Pave Maijanen jos ei toisin mainittu: Joojoomies (Kuustonen), Fever, Ikävä, Musta Mercedes -62, Peaceful, easy feeling (Kim Lönnholm), Teenage Nervous Breakdown, Yhtenä yönä

Tuore pariskunta: Kärkinen & Kallio

Silloin oli olemassa vain työsuhde, kun sitä tehtiin.― Ile Kallio

Ohjelmasarjan syyskauden viimeisessä jaksossa vierailivat Kaija Kärkinen ja Ile Kallio. Pariskunnan yhteistyö oli alkanut musiikillisesti vuonna 1991, kun Kärkinen edusti Kallion säveltämällä Hullu yö -kappaleella Suomea Euroviisuissa. Haastattelusosuuksissa sivutaan myös pariskunnan yhteenasettumista, joka ei sujunut täysin kivuttomasti. Myös Kallion avioerosta keskustellaan.

Hurriganesin kitaristina toiminut Kallio esiintyy ohjelmassa erittäin seesteisenä. Mies kertoo rokkiuran ja vanhemmuuden yhteensovittamisesta sekä vertailee tuolloista musiikkiuraansa Hurriganesin remuaikoihin.

Musiikillisesti vierailija-duo varastaa jaksossa huomion koko muulta orkesterilta.

Kuudennen jakson kappaleet. Esittäjinä Kaija Kärkinen ja Ile Kallio jos ei toisin mainittu:Kun kissat jättävät kaupungin (Kuustonen), Kyynelhelmet, Kuuhullu, Hotellin aulassa, Nuorallatanssi, Tunnen tämän ikävän (Kuustonen), Laulu jää

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Tuli katsottua/kuunneltua kaikki peräkkäin. On hienoa saada palata katsomaan näitä ohjelmia. Nämä ovat aivan toista kuin nykyajan "heikoin lenkki -tositeeveet". Tässä ei mollata ketään, vaan näytetään suomalaisen musiikin vahvoja lenkkejä. Lisää tällaista!
Kiitos ja syvä kumarrus.

  • Suomalaisia sotavankeja Viipurissa (1944).

    Palkittu dokumentti kokosi suomalaisten ja venäläisten sotavankien kohtalot

    Reijo Nikkilän dokumentti vuodelta 2000

    Reijo Nikkilän vuonna 2000 ohjaama kaksiosainen dokumentti esitti ensimmäisen kerran kokonaiskuvan viime sodissamme puolin ja toisin otettujen vankien kohtaloista. Ensimmäisessä osassa Suomalaiset sotavankileirien saaristossa suomalaisvangit kertovat ankarista oloistaan neuvostoleireillä. Ohjelman toisessa osassa Ryssä perkele – sotavankina Suomessa venäläisvangit muistelevat aikaansa Suomessa ja syitä eloonjäämiseensä. Joka kolmas jatkosodassa vangittu mies kuoli vieraassa maassa.

  • Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

    Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

    Tv-klassikko palasi 1980-luvulla kotvaksi aikaa ruutuun.

    Kevyen musiikin ohjelmaklassikko Iltatähti palasi pitkän tauon jälkeen ruutuun vuoden 1980 lopussa. Viimeisinä vuosinaan se tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm.

  • Ortodoksisen kirkon kupoli

    Sandarmohin kauhujen kalmistossa lepää tuhansia Stalinin vainojen uhreja

    Sadarmohiin on haudattu Stalinin uhreja

    Stalinin ajan yksi suurimmista joukkohaudoista sijaitsee Sandarmohissa Aunuksen Karjalassa. Neuvostoliitossa metsäinen teloituspaikka oli huolellisesti salattu ja naamioitu, kunnes se paljastui 1990-luvun lopulla. Metsän uumenista löytyi tuhansien ihmisten jäänteet. Teloitettujen joukossa oli myös suomalaisia.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Siivoton juttu

Matka Pelastusarmeijan leipäjonosta Mersun takapenkille on pitkä. Kaverukset Rane ja Kokki päättävät kuitenkin yrittää.

  • Kunnallishallinto on iloinen asia

    Suomalainen demokratia rakentuu olennaiselta osaltaan kunnalliselle itsehallinnolle, ja sen kanssa on jokainen suomalainen päivittäin tekemisissä, tahtoi hän sitten sitä tai ei.

  • Kunnan palvelua

    Kuntien palvelujen esittelyä vuodelta 1948.

    "Aamuvarhaisesta kaupunki, kunta on valmistautunut palvelemaan asukkaitaan." Esittelyfilmi vuodelta 1948 tuo esiin kunnan ja sen työntekijöiden merkityksen toimivan yhteiskunnan kannalta.

  • Monien palvelujen Helsinki

    Matti Kassilan ohjaamassa Fennada-Filmi Juniorin värikkäässä lyhytelokuvassa vuodelta 1971 kerrotaan Helsingin kaupungin hallinnosta ja palvelujen laajasta tarjonnasta.

  • Kohti kuntavaaleja

    Kuntavaaleihin valmistautuminen alkaa ruohonjuuritasolta.

    Kuntavaaleihin valmistautuminen alkaa ruohonjuuritasolla hyvissä ajoin ennen syksyn vaaleja. Millaiset aiheet äänestäjiä ovat puhuttaneet, entä mistä ehdokkaat ovat puhuneet?

  • Kansanterveyslaki toi terveyskeskuksen joka kuntaan

    Vuoden 1972 laki määritteli kunnille paljon uusia tehtäviä.

    Uusi kansanterveyslaki määritteli kunnille paljon uusia tehtäviä vuonna 1972. Joka kuntaan tuli terveyskeskus. Samoin sairaankuljetus, hammashoito ja kouluterveydenhoito oli järjestettävä kunnallisesti.

  • Mies tiilikärryjen kanssa

    Tartu ohjaksiin – äänestä vaaleissa!

    Valistusfilmi kampanjoi äänestämisen puolesta.

    ”Meillähän on veronmaksajien rahoja käytetty alempien kansanluokkien suoranaiseen hemmotteluun. Kaikki saadaan ilmaiseksi ja yhteiskunta kylvää surutta varojaan. Tällä tavalla yllytetään työväenluokassa vain laiskuutta!”

  • Keskustan edustaja kertoo vaalimenestyksestä

    Vaalivoiton ja -tappion hetket

    Kuntavaalit ennakoivat eduskuntavaalitulosta?

    Puolueiden valtasuhteet ovat pitkään olleet kolmen suurimman välistä kauppaa. Menestys kuntavaaleissa on usein merkinnyt onnistunutta alkusoittoa eduskuntavaaleihin.

  • Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

    Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

    Tv-klassikko palasi 1980-luvulla kotvaksi aikaa ruutuun.

    Viimeisinä vuosinaan Iltatähti tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm. mörköilevät Sliipparit, Kimmo Kuusniemen tulikitara, popin SM-kandidaatit Yö ja 22-Pistepirkko, uusiaaltoileva Taiska, funkblondiini Kaija Koo ja uraansa aloitteleva J. Karjalainen.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.

    Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

    Vuonna 1979 Iltatähti sammui – joskin vain väliaikaisesti.

    Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, ja koko Iltatähtikin himmeni – joskin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-keikat.

  • Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.

    Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

    Sinikka Hein seurasi Mikko Alataloa juontajana.

    Mikko Alatalo jätti Iltatähdelle jäähyväiset ja teki tilaa Sinikka Heinille. Katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Vuoden 1977 harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista.

    Proge ja fuusiomusa tahdittivat Iltatähden ennätysvuotta 1976

    Suosikkisarja tarjosi vastapainoa "kauppamiesten tavaralle".

    Tiheimpänä lähetysvuonnaan Iltatähti nosti esiin kunnianhimoisia kokeiluja vastapainoksi "kauppamiesten tavaralle". Vuoden 1976 arkistoaarteita ovat mm. Sorvali–Hurmerinta Band, Nono Söderberg, Royals, Piirpauke, Steeleye Span, Chicago Overcoat ja Kontravirtanen.

  • Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975.

    Iltatähden kolmas vuosi oli hyvä vuosi suomirockille ja juurimusalle

    Harvinaisuuksia vuoden 1975 Iltatähtien työnauhoilta.

    Vuonna 1975 folk ja country raikasivat runsaasti, ja Suomen eri kolkkien rock-elämää esiteltiin. Jäljelle jääneiden nauhojen herkkuja ovat mm. Hurriganes, Wigwam, Maarit, Vanha Isäntä, Virtanen, Dr. Feelgood, Loudon Wainwright III, Professor Longhair.

  • Johan Lind (Heikki Silvennoinen) esittelee suklaamonninsa (Timo Kahilainen).

    Johan Lindin suklaamonni sai silmätulehduksen

    Sketsi nähtiin kautta aikain ensimmäisessä Kummelissa 1991.

    Suomen nuhaisin eläinharrastaja Johan Lind kertoo aloittaneensa akvaariokalojen hoitamisen jo 1960-luvun loppupuolella. Akvaarioharrastus sai täyttymyksensä, kun Olkiluodon tietämillä verkkoon tarttui suklaamonni. Sketsi nähtiin maailmanhistorian ensimmäisessä onnistuneessa Kummeli-lähetyksessä vuoden 1991 kesäkuussa.

  • Esko Mörkö (Timo Kahilainen) lukee vanhoja Jalluja.

    Esko Mörkö luki radiossa Jalluja ja palkkasi säämiehen

    Monitoimimies ehti moneen sketsiin mukaan.

    Erotiikka on jännittävä, mutta luonteva osa lähes kaikkien ihmisten elämää. Vallankumouksellisesti tätä herkkua tarjoiltiin vuonna 1994 myös radioaalloilla. Vuorossa Kummelin Radio Yömyöhä. Äänessä monitoimimies Esko Mörkö.

  • Yleisradio aloitti television koelähetykset vuonna 1957,

    Ensimmäiset tv-ohjelmat tehtiin pioneerihengessä

    Yle aloitti koelähetykset 1957.

    Kun Yleisradio aloitti television koelähetykset vuonna 1957, oli käytössä vain kaksi kameraa ja 15 neliön studiokoppero. Vaatimattoman alun jälkeen kehitys oli ripeää.

  • Television virityskuvia

    Aikakautensa katsotuinta ohjelmaa.

    Testikuva eli television virityskuva sai kunnian olla Suomen ensimmäisen virallisen televisiolähetyksen ensimmäinen kuva. Vuosien varrella virityskuva on muuttunut, mutta sen perusperiaate on pysynyt samana.

  • Kuvia Ylen vuosikymmeniltä.

    Yhteinen taival – Ylen vuosikymmenet

    Yle on on kulkenut mukana suomalaisten elämässä jo 90 vuotta

    Yle on kulkenut suomalaisten mukana arjessa ja juhlassa jo 90 vuotta. Lähde kanssamme matkalle halki vuosikymmenten.

  • Minna Canthin Anna Liisa on nuoren tytön kohtalontarina

    Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

    Minna Canthin todellisiin tapahtumiin perustuva kohtalontarina nuoren tytön elämästä koskettaa väkevyydellään yhä tänäkin päivänä. Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

  • Maija-Liisa Majanlahti napittaa Risto Tuorilan paitaa Kovaa maata -sarjassa

    Kovaa maata

    Viitalan perhe muuttaa konkurssin jälkeen mummolaan.

    Kovaa maata -sarja kertoo Viitalan perheen elämästä konkurssin jälkeen. Perhe muuttaa maalle Ruusa-mummon (Maija-Liisa Majanlahti) luo yrittäen aloittaa uuden elämän. Päätösjaksossa nähdään mitä perheelle lopulta kävi.

  • Juulia Salonen Tiinan roolissa 1991.

    Kirjojen rohkea totuudentorvi television Tiina-sarjassa

    Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuva tv-sarja vuodelta 1991

    Anni Polva ymmärsi nuorten tyttöjen sielunmaisemaa, kun hän aloitti Tiina-kirjojen sarjan 1950-luvulla. Televisioon Tiina pääsi vuonna 1991 Marjut Komulaisen ohjauksessa. Tv-sarjan alussa Tiina (Juulia Salonen) muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Peloton ja hyväntahtoinen tyttö tutustuu nopeasti uusiin kavereihin ja asettuu rohkeasti heikompien puolelle.

  • Anni Polva veneessä

    Anni Polva kertoo Tiina-kirjoista

    Kirjailija Anni Polva

    "Mä kirjotan vallattomista tytöistä, koska olen valitettavasti ollu niin mahrottoman vallaton", kertoo Tiina-kirjojen äiti Anni Polva.

  • Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995.

    Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

    Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Pekka Valkeejärvi ja Minttu Mustakallio tv-draamassa Pesärikko (2000).

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.