Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Suljetuilla kaatopaikoilla tonneittain hyödyntämiskelpoista jätettä

Kymmeniä vuosia vanhan kaatopaikan maakerrosten alta löytynyttä jätettä.
Kymmeniä vuosia vanhan kaatopaikan maakerrosten alta löytynyttä jätettä. Kymmeniä vuosia vanhan kaatopaikan maakerrosten alta löytynyttä jätettä. Kuva: Yle/ Maarit Åström-Kupsanen jätteet,kaatopaikat,Kuningaskuluttaja

Tiedätkö sinä kuinka paljon olet heittänyt tavaroita roskiin elämäsi aikana? Kuinka monta kiloa vaatteita, montako muovipussia, hammasharjaa tai vaippaa? — Et vai? En minäkään tiennyt, mutta päätin selvittää sen. Tässä tulos. Aikamoinen kasa jätettä vain yhden ihmisen takia.

Olen syntynyt 1970-luvulla. Kulutusyhteiskunta oli tuolloin jo olemassa, mutta varsinainen kertakäyttökulttuuri teki vasta tuloaan. Jos joku meni rikki, se korjattiin.

Myöhemmin tulivat tavarat, joiden ei ollut edes tarkoitus kestää kovin pitkään. Elintaso nousi, massatuotanto kiihtyi ja 1980 luvulle tultaessa Suomessa siirryttiin runsauden yhteiskuntaan.

Koko elämäni ajan yksityisen kulutuksen määrä on vain lisääntynyt ja lisääntynyt. Sinä aikana, kun kasvoin vauvasta kolmekymppiseksi yksityisen kulutuksen määrä nelinkertaistui Suomessa.

Ja kun kulutetaan, syntyy paljon jätettä, jolle pitää tehdä jotain. Jätteen käsittelyn tavat ovat vaihdelleet eri vuosikymmeninä.

Ennen jätteet kipattiin kaatopaikalle, nyt poltetaan

Lapsuuteni ja nuoruuteni jätteet (1970-1990-luvuilla) kipattiin pääsääntöisesti kaatopaikalle. Jätteitä lajiteltiin jonkun verran kierrätettäväksi, mutta lajittelu oli melko suurpiirteistä.

Milloin kierrätys aloitettiin?

  • Paperin kierrätys 1920-luvulla
  • Lasin kierrätys 1980-luvulla
  • Metallin kierrätys 1990-luvulla

Vielä parisenkymmentä vuotta sitten, vuonna 1997, kaatopaikoille päätyi jopa 66 % yhdyskuntajätteestä. Energiaksi hyödynnettiin eli poltettiin vain 5 % ja uusien tuotteiden materiaaliksi kierrätettiin 29 %.

Nykyään suurin osa yhdyskuntajätteestä poltetaan eli hyödynnetään energiaksi. Enää vain noin kymmenen prosenttia päätyy kaatopaikalle. Jätteiden polttaminen on jopa suositumpaa kuin niiden kierrättäminen materiaalina.

Jätteiden polttamisesta on muodostumassa globaalia bisnestä, jossa jätteitä kuljetaan paikasta toiseen. Ruotsin jätteenpolttolaitoksiin jopa tuodaan jätteitä Englannista.

Vanhojen kaatopaikkojen sisältöä tutkimassa

Mutta mitä tapahtuu roskille, kun ne ovat muhineet vuosikymmeniä kaatopaikalla.

Pääsin seuraamaan Mikkelin Metsäsairila Oy:n jätekeskukseen kun noin 10 vuotta ja noin 20-30 vuotta vanhoja kaatopaikkajätteitä kaivettiin maasta esiin tutkijoiden analysoitavaksi.

Kaatopaikan maakerroksen alta löytyi lukuisia esineitä, jotka eivät olleet muuttuneet vuosikymmenissä juuri miksikään.

Hämmentävää oli, että tekstiilit kaatopaikan sisällä eivät olleet vuosikymmenienkään saatossa maatuneet lainkaan - muovista ja metallista puhumattakaan. Jopa paperi ja pahvi olivat hyvin säilyneitä.

Mikkelissä kyse on EU-tasoisesta Smart Ground -hankkeesta. Siinä tutkijat pyrkivät selvittämään kuinka paljon kaatopaikoille on varastoitu hyödyntämiskelpoista jätettä.

Tarkoituksena on kehittää menetelmiä arvokkaiden raaka-aineiden tunnistamiseen kaatopaikkojen täyttöjen syövereistä.

Mitä nuorempi kaatopaikka, sitä enemmän muovia.

Eniten jätteiden seassa toivotaan olevan metallia.

— Vanhoilta kaatopaikoilta löytyvä metalli voitaisiin hyödyntää uudelleen. Metallijäte on kaikkein arvokkainta ja halutuinta, VTT:n erikoistutkija Tommi Kaartinen selventää.

Suomen suljetuilla kaatopaikolla makaa 10-15 miljoonaa tonnia polttokelpoista materiaalia.

20-40 prosenttia kaatopaikkojen polttokelpoisesta jätteestä on muovia. Mitä nuorempi kaatopaikka, sitä enemmän muovia yleensä löytyy.

Kaartinen on laskenut, että Suomen suljetuilla kaatopaikolla makaa 10-15 miljoonaa tonnia polttokelpoista materiaalia. Sillä voitaisiin tuottaa sähköä ja lämpöä yli puoleen miljoonaan kotiin yli 10 vuoden ajan.

Tutkija Kaartinen on kuitenkin varovainen kaatopaikkojen avaamisen kanssa. Vanhan jätteen kaivaminen esiin on hankalaa ja kallista. Pahimmassa tapauksessa se voi aiheuttaa ympäristöongelmia, jos se tehdään taitamattomasti. Voi syntyä haitallisia päästöjä ja hajuhaittoja.

Kaatopaikoilla voi olla hyvinkin haitallisia ongelmajätteitä, jotka saattavat lähteä leviämään eristämättömiltä kaatopaikoilta pohjavesiin, kun kasaa möyhentää.

Kaatopaikat Suomessa

  • Suomessa on suljettuja vanhoja yhdyskuntajätteen kaatopaikkoja noin 1600.
  • 50 vuoden aikana näille kaatopaikoille on kerätty noin 70 miljoonaa tonnia jätettä.
  • Kukaan ei tiedä ihan tarkkaa kaatopaikkojen määrää, sillä kaikista vanhoista kaatopaikoista ei ole luotettavia tietoja.
  • Ei ole varmaan tietoa siitä, mitä roskaa vanhojen kaatopaikkojen uumeniin on säilötty ja kuinka vaarallista tämä jäte on ympäristölle. Vasta 1980-luvulla kaatopaikoilla alettiin pitää kirjaa, mitä niihin on varastoitu ja mihin kohtaan.

Sain apua omien jätteideni laskemiseen Suomen ympäristökeskuksesta ja Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

  • Kuningaskuluttajan toimitus

    Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Silmätutkimus

    Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttajan toimitus

    Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Tubettaja pitelee kädessään paitaa

    Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Energiaviraston ylläpitämällä sahkonhinta.fi -sivustolla voit vertailla sähkön hintoja.

    Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Keudan floristiopiskelijoiden hyötypuutarha parvekkeella.

    Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Ruusu jonka päällä kävelee animoituja hyönteisiä

    Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Juna saapuu Helsingin asemalle.

    Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kodinhoitohuonetta remontoidaan.

    Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Timo Ojala, K1 katsastus

    Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Kädet näppäimistöllä, näytöllä koodia

    Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Kypärään ja turvavarusteisiin pukeutunut toimittaja portin edessä.

    Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • Kuvakaappaus Quizonaut.com tilausansasta

    iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • kasa ruokajätettä

    Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Kasvisten säilytys

    Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Kanaa, maitoa, maksalaatikkoa

    Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.