Hyppää pääsisältöön

Juha Hurme: Tanssimaa

juha hurme kolumnistikuva
juha hurme kolumnistikuva Kuva: Jyrki Valkama Juha Hurme

”Minä uskoisin vain jumalaan, joka osaisi tanssia!” murjaisi Friedrich Nietzsche. ”Vain tanssissa minä taidan lausua korkeimpien asioiden vastauksen.” Nietzsche oli ihmisruumiin ymmärtäjä ja ylistäjä, hän tajusi syvällisesti, että se on meille kaikki kaikessa. "Ruumista minä olen kokonaan enkä mitään sen lisäksi; ja sielu on vain sana jotakin ruumiiseen kuuluvaa varten.”

Näinhän se asiallisesti ottaen on, että myös herkin sisimpämme - tietoisuus, unemme ja ymmärryksemme - on aineenvaihduntaa, kehon sisäistä liikettä. Ihminen on yksi ja jakamaton kokonaisuus kaikkien muiden eliöiden lailla. Ruumista halventavat puheet ”tomumajasta”, jonka sisällä kummittelee jotain aineetonta ja ”henkevää”, ovat tuhansia vuosia vanhaa, sitkeästi elävää harhaista oppia.

Alussa oli rytmi. Tanssi on ihmisen riemua olemassaolostaan ja koko maailmankaikkeuden olemassaolosta. Tanssissa oleminen selättää ei-olemisen!

Ennen vanhaan uskottiin, että aurinko tanssii noustessaan pääsiäisaamuna. Oltiin näkevinään nykivää nousuliikettä ja uskottiin sen povaavan runsaita satoja ynnä muuta menestystä.

Kosmos tanssii. Se on massan ja energian pyörähtelyä luonnonlakien säätelemissä koreografioissa ja sattuman syöttämässä improvisaatiossa. Kuviot ovat luovassa liikkeessä, tähtiä syttyy ja sammuu, kaikkeuden kudos venyy sähkömagneettiset kentät säkenöiden ja värähdellen. Runoilijat ovat kautta aikojen nähneet ainakin mielensä avaruuksissa tähtien tanssivan sfäärien musiikin tahdissa. Vuodenaikojen vaihtelu on planeettamme toistuva, mutta aina vähän erilainen rytmikaava.

Ennen vanhaan uskottiin, että aurinko tanssii noustessaan pääsiäisaamuna. Moni näki sen omin silmin. Kristitty kansa vaelsi varhain aamulla mäille, kallioille ja kukkuloille ihmettä katselemaan kaikkialla Suomessa. Sanottiin, että aurinko ylösnousemuksen suuren ihmeen kunniaksi tanssii, hyppelee ja ilakoi. Oltiin näkevinään nykivää nousuliikettä ja uskottiin sen povaavan runsaita satoja ynnä muuta menestystä. Hypittiin lämpimikseen itsekin, saatiin veri kiertämään ja muistettiin, että kohta tulee kesä. Ja kesällä sitä pääsee latoon – tanssimaan!

Eläimet tanssivat. Kurkien soidinmenot ovat tunnettu ja komea esimerkki eroottisesta, elämän jatkamiseen tähtäävästä tanssista, mutta eläimillä on kyky pitää hauskaa eli tanssahdella vain hauskanpidon itsensä tähden. Saukkojen mäenlasku, hylkeiden kiepit, lokkien jonglööraus simpukoilla ilmassa ja korppien rekkivoltit ovat eläinkansantanssia minun makuuni, samoin mehiläisten ryhmäkoreografia, jolla ne osoittavat parhaat mesipaikat kavereilleen.

Ajatukset tanssivat esimerkiksi rakastuneena, runoillessa tai hyvän kirjan äärellä.

Kasvit tanssivat. Tuuli on kasvikunnan pätevä tanssikavaljeeri, jolla on laaja rekisteri. Se osaa sheikata haavanlehtiä herkällä virillä ja panna viljapellon kevyesti aaltoilemaan. Toisaalta sillä riittää potkua taivuttaa ikimetsää rajuissa, myrskyisissä kuvioissa ja hyppyyttää hurjasti putoavia lehtiä.

Ajatukset tanssivat esimerkiksi rakastuneena, runoillessa tai hyvän kirjan äärellä.

Koko Suomi tanssii –kampanja kutsuu meidät kaikki tanssimaan. Netistä löytyy kuusi minuutin mittaista koreografiaa: nykytanssi, baletti, pari- ja kansantanssi, showtanssi, katutanssi ja paras kaikista: oma tanssi. Näiden avulla jokainen voi helposti opetella yksin tai ystäviensä kanssa joraamista, ja jos siltä tuntuu, kuvata ja jakaa somessa videonsa sekä haastaa haluamansa tahon leikkiin. Sata kivaa tanssinopettajaa ympäri maata odottaa kiihkeässä valmiustilassa; heitä voi palkata juhliin, tapahtumiin, kouluihin ja työpaikoille opettamaan. Tai tällaisen opetuksen voi antaa lahjaksi vaikka kelle.

Jopa suomenhevonen tulee saamaan kampanjan myötä oman tanssinsa tänä vuonna; mitä tämä sitten ikinä tarkoittaakaan. Mutta se on selvää, että suomenhevonen on nimikkotanssinsa ansainnut. Yks, kaks, nelistys, viis, kuus, laukka, kopoti kopoti kopoti kopoti kopoti kopoti kop!

Ala liikuttaa ruumistasi, tanssi, elä! Kun ruumis vapautuu, mieli seuraa perässä, ei se muutakaan voi. Ehdotan tämän hienon kampanjan tunnuslauluksi Juice Leskisen vähemmän tunnettua mestariteosta, Tauko II –levyn viimeiseksi raidaksi piilotettua kappaletta Tanssimaa, jonka lyriikassa tanssi on sitä mitä se onkin: sekä paremman elämän symboli ja päämäärä että sitä itseään: parasta elämää.

Kirjoittaja on Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti.

  • Psycho

    Hitchcockin Psyko - Mitä suihkussa oikein tapahtui?

    Dokumenttielokuvassa analysoidaan kuuluisa suihkukohtaus

    Alfred Hitchcockin trilleri Psyko on yksi elokuvan historian ihailluimmista klassikoista suihkussa tapahtuvan murhakohtauksen taidokkaan kerronnan takia. Alexandre O. Philippen dokumentti 78/52 suuntaa suurennuslasin nimenomaan kolmeminuuttisen suihkukohtauksen estetiikkaan ja anatomiaan, sen leikkaukseen, kuvauksen taktiikkaan ja äänisuunnitteluun. Pohdinta lähtee myös filosofiseen lentoon.

  • Kolumnin artikkelikuva

    Marjo Niemi: Kuinka suojautua taiteelta?

    Kuinka suojautua taiteelta?

    Mikäli taiteesta ei ole löydettävissä yleisesti hyväksyttyjä kasvattavia tai hyvinvointia lisääviä vaikutuksia, se on luokiteltava vaaralliseksi. Koska tällaista seulaa ei vielä laajamittaisesti ole luotu, annan sinulle keinoja pysyä turvassa. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Marjo Niemi neuvoo.

  • Peter Capaldi Tohtorina

    Steven Moffat — mies, joka teki Doctor Whosta aikuisen

    Steven Moffat — mies, joka teki Doctor Whosta aikuisen

    Doctor Who –tieteissarjan modernin version kymmenes tuotantokausi alkoi Yle TV2:lla pääsiäisenä. Kahdessatoista vuodessa sarja on kasvanut värikkäästä lastensarjasta varsin vakavia teemoja käsitteleväksi kansainväliseksi ilmiöksi. KulttuuriCocktailin artikkeli kertoo scifi-sarjan kehityksestä.