Hyppää pääsisältöön

Mikä ihmeen #lepohaaste?

Kuva: Yle / Tuuli Laukkanen #lepohaaste-tunnuskuva. lepohaaste

Heräsitkö sinäkin tähän päivään silmät ristissä? Haaveiletko jo seuraavasta lepohetkestä? Et ole yksin. Jopa 75 % suomalaisista kärsii univajeesta. On aika tehdä asialle jotain - siksi #lepohaaste.

Helmikuun kestävä #lepohaaste on saanut alkunsa tuoreesta kyselystä, jonka mukaan suomalaisten unet ovat lyhentyneet vajaaseen seitsemään tuntiin. Suosituksiin nähden rästiä kertyy siis tunnin verran joka ikinen yö. Uni on kuitenkin elintärkeä osa hyvinvointia, ja sen puutteella on monia seurauksia kehon ja mielen terveyteen. Tiedetään esimerkiksi, että pitkään jatkunut univaje altistaa kakkostyypin diabetekselle, mielialan laskulle, verenpainetaudille ja dementialle.

Siksi Prisma Studio sekä kehopositiivisuuden ja armollisen elämänmuutoksen puolesta puhuva Vaakakapina kutsuvat sinut mukaan #lepohaasteeseen. Positiivisen kampanjan perusviesti on yksinkertainen: lepää riittävästi, niin voit paremmin!

Helmikuussa ei höylätä unesta!

Lähde mukaan, niin saat koko helmikuun ajan tietoa unesta, univajeesta ja riittävän levon hyvistä vaikutuksista viikoittaisissa lähetyksissä, netissä, Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

Lepohaasteen taustalla on Ylen Prisma Studion ja Helsingin yliopiston järjestämä, Suomen kaikkien aikojen suurin väsymyskysely. Yli 16 500 vastaajan otos kertoi karua kieltä suomalaisten väsymyksestä. Unesta näyttää tulleen ylellisyyttä, josta nipistetään jatkuvasti. "Nyt ollaan lähellä sitä rajaa, mihin ihminen kykenee ja jaksaa”, sanoo kyselyssä mukana ollut ollut professori, neurologian erikoislääkäri ja unitutkija Markku Partinen.

Me haluamme nostaa elintärkeän unen takaisin ansaitsemaansa arvoon. Siispä: Paranna elämänlaatuasi, ota #lepohaaste vastaan ja kutsu kaverit mukaan!

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Lepohaasteenne on suoranainen (huono) vitsi unettomuudesta ja univaikeuksista kärsivälle. Mitä antaisinkaan 8h tai edes 7h yöunista, viime yönä nukuin noin 4h ja sekin oli yli keskiarvon. Aikaa nukkua olisi kyllä tarpeeksi, mutta uni ei vain tule tai heräilen vähän väliä.

Liian vähäistä nukkumista ei siis millään haasteilla ratkaista, vaan pitää pureutua univaikeuksien syihin, joita usein ovat esimerkiksi stressi tai muut ongelmat elämässä. Jos näitä ei ratkaista, eivät uniongelmatkaan helpota. Yksi pakko lisää lepohaasteen muodossa ei ainakaan rentouta jo valmiiksi stressaantunutta mieltä ja näin ollen millään tavalla lisää unen määrää. Moni varmasti nukkuisi enemmän, jos siihen vain pystyisi.

Lähettänyt käyttäjä

Milloin tehdään tutkimus, jolla osoitetaan että langaton mikroaaltosäteily on suomalaisten huonolaatuisten unien ja unettomuusilmiön uusi taustatekijä. Tukiasemien säteilylle altistutaan kaikkein pahimmin pienissä kaupungeissa, joissa suojaavia kerrostaloja on vähemmän suhteessa säteilyyn. Yllättäen tutkimuksen mukaan ihmiset nukkuvatkin huonommin pikkukaupungeissa kuin pääkaupunkiseudulla.

Lähettänyt käyttäjä

Ruutuaika tutkimusten mukaan heikentää unen laatua ja aiheuttaa nukahtamisvaikeuksia. Sinällään irvokasta, että tämä on nimetty #lepohaaste

Luen kirjaa, nukun paremmin.

Lähettänyt käyttäjä

Tämähän ei ollut mikään varsinainen tutkimus vaan kysely, johon on vastannut luultavasti enimmäkseen unihäiriöisiä ihmisiä, koska heitähän juuri tällaisiin vastaaminen kiinnostaa. Ei auta vaikka vastaajia olisi 16000 jos niitä ei ole valittu satunnaisesti. Johtopäätöksiä tällaisesta ei voi koko väestön osalta tehdä.

Lähettänyt käyttäjä

Huonosti nukkuvien ihmisten ongelma ei selviä vain sillä että nukutaan 8 tuntia. Tietenkin haluaisin nukkua, kaikki univajeiset ihmiset haluaisi nukkua. Univajeesta on kärsitty ennenkin, vaikka ei ollut nykyajan härpäkkejä. Ongelma on monimutkaisempi. Siksi toivoisinkin että asiaa tutkittaisiin enemmän ja ongelmasta kärsivien ihmisten tilaa oikeasti voitaisiin auttaa.

Lähettänyt käyttäjä

Lepo on tosiaan haaste monille meistä. Komppaan joitakin edellisiä kommentoijia: olisi kiva nukkua, jos uni tulisi. Kehotukset "mene nukkumaan aina samaan aikaan", "ei kännykkää vuoteen viereen" jms. tuntuvat lapsellisilta, vaikka ehkä niistä joku hyötyykin. Ja pelotteluotsikot, joissa uhkaillaan terveysongelmille, jos et nuku kunnolla, lähinnä ahdistavat ja suututtavat. Syyllistämällä/syyllistymällä lähtee uni vielä kauemmas.

Lähettänyt käyttäjä

Nukkuminen on tärkeä asia. Kerrostaloista liiallinen langaton säteily pois. Kännyköintä ei käytetä yli puolta tuntia päivässä, eikä kahta tuntia ennen nukkumista. Tupakointi pois. Koirien räksytys pois. Langattomia verkkoja ei asenneta koulyihin puhumattakaa päiväkoteihin (Euroopan neuvoston ohjeistus, jolle Suomessa on naurettu. Tulokset alkavat näkyä. Media myös painostetusti hiljaa.)
Riittävät magnesium ja d-vitamiinitasot.

Lähettänyt käyttäjä

Iltavuoro on päättynyt, olet juuri tullut kotiin ja kympin uutiset jo hyvää vauhtia käynnissä. Vielä vajaa tunti sitten menit pää kolmantena jalkana. Ja sama odottaa vajaan yhdeksän tunnin päässä. Herätyskello soi kello viisi. Siihen on aikaa vajaa seitsemän tuntia. Syöt iltapalaa ja yrität rauhoittua nukkumaan. Pyörit sängyssä ja aikasi pyörittyäsi katsot kelloa. Kello on 01:15. Yrität nukahtaa. Ja sitten kello soi. Liian aikaisin, liian kovaa, liian painostavasti. Pakko nousta. Pakko mennä herättämään potilaita. Väsymys unohtuu muutamaksi tunniksi. Nautit työstäsi ja ihmisten kohtaamisesta. Pääset kotiin kello 15. Väsyttää, mutta päiväunille ei voi mennä koska illalla olisi saatava nukuttua jotta aamulla jaksaisi taas nousta kello 5. Illalla ei uni tulekaan, minne se karkasi? Taas alle kuuden tunnin unet. Mutta huomenna saa nukkua pitkään, kun vain tämän päivän jaksaisi. Yövuoro odottaa. Yövuoron kahlaat läpi, aurinko sarastaa, ihmiset kiirehtivät töihin. Mutta sinä menet nukkumaan. Unta riittää vain puoleenpäivään. Illalla taas valvomaan muiden unta. Jaksat vaivoin yön. Pohdit aamulla kuinka pitkään voit nukkua jotta illalla olisi mahdollista nukahtaa aikaisin. Nukkumapäivä on lopulta tuskaista illan odottamista. Vain kaksi vapaapäivää aikaa palauttaa rytmi. Väsyttää koko ajan. Seuraava työvuoro on aamuvuoro. Pakko nukkua. Mutta rytmi hukassa. Kuka sen korjaisi? Pohdit millaista olisi jos tässä olisi mukana lapsi tai kaksi. Ja kotityöt hoidettavana. Nostat hattua, hyvä kun omat pyykkisisi saat hoidettua ja itsesi ruokittua. Maailmassa on paljon väsyneitä sankareita.

Lähettänyt käyttäjä

Millä työnantajan saisi tajuamaan, että työtä teetetään väärään aikaan ja siten työn tuottavuus heikkenee? Suurin osa univajeesta johtuu nimenomaan siitä, että iltavirkku joutuu mukautumaan aamuvirkkujen mielivaltaan. Ei hyödytä mennä aikaisemmin nukkumaan, kun kunnollinen uni ei vain tule kello 21. tai 22., vaan 23.00-0.30 välillä. Herätys on kello 6. aikaan, jotta pääsee tietokoneen ääreen nuokkumaan. Osa työstä tapahtuu siinä ja osa ulkona. Tuottavuus paranisi, jos työn aloitusaika voisi joustaa muillakin, kuin täyspäiväisesti konttorissa käkkivillä. Puhumattakaan kansantaloudellisista ja yksilökohtaisista terveyshyödyistä.

  • Näkökulma: GM-vapautta myydään tunteella 400 gramman erissä!

    Geenitekniikasta on mahdollista keskustella älykkäästi!

    Jauhelihapaketissa lukee ”GM-vapaa”. Monille se merkitsee turvallisuutta, torjunta-aineettomuutta ja ympäristöystävällisyyttä, vapautta Monsantosta ja monimuotoisuutta uhkaavista monokulttuureista. Kun kerron, että vapaus GMO:sta ei tarkoita mitään näistä, nousee monella verenpaine.

  • Miten rankka laji penkkiurheilu on? Prisma Studio testasi.

    Onko penkkiurheilu yhtä rankkaa kuin urheilu?

    Suurien urheilutapahtumien yhteydessä media kirjoittaa keski-ikäisten miesten sydänkohtauksista, jotka ajoittuvat suosikkijoukkueen rangaistuslaukauskisan huippujännittävien loppuminuuttien tienoille. Vanha vitsi kuuluukin, että penkkiurheilu on yhtä rankkaa kuin oikea urheilu. Mutta miten rankkaa penkkiurheilu oikeasti on?

  • Totuus Suomesta urheilumaana: Olemmeko oikeasti ihan surkeita?

    Suomi on taantuva urheilumaa. Vai onko?

    Useimpien mielikuvissa Suomi on taantuva urheilumaa. 1920-luvulla pidimme muita juoksuradoilla ja painimolskilla pilkkanamme, vielä 70- ja 80-luvuilla menestyimme yleisurheilussa, hiihdossa ja mäkihypyssä häkellyttävän hyvin, mutta 2000-luku näyttäytyy mustana. Viimeisimmissä olympialaisissa mitalisaalis on jäänyt hyvin laihaksi.

  • Miten voi minimoida vuorotyön haitat?

    Keskeisin ongelma nyt on liian lyhyt vuorokausilepo.

    Työelämä kiihtyy ja työajat muuttuvat. Yhä useampi tekee työtä jaksoissa ja vuoroissa. Vuorotöitä tekevät kärsivät stressistä, väsymyksestä ja ruoansulatuselimistön oireista useammin kuin muut. Unihäiriöitä on heistä joka kymmenennellä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Helmikuun iltoina kannattaa syventyä tähdistöihin eteläisellä taivaalla

    Helmikuun iltoina syvennytään tähdistöihin etelätaivaalla

    Nyt helmikuussa on oiva tilaisuus tutustua eteläisen tähtitaivaan tarjontaan. Siellä avautuu nähtäväksi erinomainen kokoelma tähdistöjä tutkailtavaksi. Orionin talvinen tiimalasikuvio ja sen keskellä Väinämöisen viikate näkyvät jo illalla etelän suunnalla. Jos viikatteesta suuntaa katseen alas vasemmalla, näkee Ison koiran sinertävän Siriuksen, joka kimmeltää kauniisti horisontin yllä.

  • Näkökulma: GM-vapautta myydään tunteella 400 gramman erissä!

    Geenitekniikasta on mahdollista keskustella älykkäästi!

    Jauhelihapaketissa lukee ”GM-vapaa”. Monille se merkitsee turvallisuutta, torjunta-aineettomuutta ja ympäristöystävällisyyttä, vapautta Monsantosta ja monimuotoisuutta uhkaavista monokulttuureista. Kun kerron, että vapaus GMO:sta ei tarkoita mitään näistä, nousee monella verenpaine.

  • Lepo seuraava megatrendi vai elävä tasapaino unen, levon ja aktiivisuuden välillä?

    Hyvän elämän resepti: unta, lepoa ja toimintaa.

    Mitä on lepo? Ihmisen on hyvä osata levätä tai ainakin hellittää hetkeksi muulloinkin kuin yöllä, ettei ylivireystila uhkaa. Päivän aikana virittynyttä oloa on syytä vähentää ja siirtyä rauhoittumisen tilaan. Ihminen voi parhaiten silloin kun uni, lepo ja toiminta ovat tasapainossa, ja vielä niin, että vaihtelu näiden asioiden kesken on mahdollisimman laajaa ja joustavaa.

  • Miten voi minimoida vuorotyön haitat?

    Keskeisin ongelma nyt on liian lyhyt vuorokausilepo.

    Työelämä kiihtyy ja työajat muuttuvat. Yhä useampi tekee työtä jaksoissa ja vuoroissa. Vuorotöitä tekevät kärsivät stressistä, väsymyksestä ja ruoansulatuselimistön oireista useammin kuin muut. Unihäiriöitä on heistä joka kymmenennellä.