Hyppää pääsisältöön

Ainutlaatuiset kakarat – ymmärtääkö kirjallisuus 2010 -luvun lasta?

Lapsia kiipeilytelineessä
Lapsia kiipeilytelineessä Kuva: Yle / Jyrki Lyytikkä koululaiset,Välitunti

Nykyvanhemmat ymmärtävät lapsiaan paremmin kuin yksikään aikaisempi sukupolvi. Lapset ovat osallisia ja kantavat yhä enemmän vastuuta itsestään. Toimittaja Maija Puska pohtii esseessään, kuinka yllättävän samanlaisina lapset kuvataan 1950- ja 2010-luvun teoksissa. Onko mahdollista olla lapsi, jos aikuiset loistavat poissaolollaan?

2010-luvun kaupunkilaislapsi on ainutlaatuinen. Hän harrastaa ohjatusti ja neuvottelee sopuisasti. Hän on rohkea ja yksilöllinen. Hän on oman elämänsä asiantuntija, joka kaltoinkohdeltuna kaivaa älypuhelimen esiin ja julkaisee kaiken YouTubessa.

Tämän me some-vanhemmat pallotuoleissamme ymmärrämme. Me ymmärrämme lapsia ja lasten oikeuksia paremmin kuin yksikään sukupolvi ennen meitä. Me haluamme ymmärtää lapsia niin kiihkeästi, että annamme heidän nukkua sängyissämme, pukea meidät hassusti teemapäivinä ja juoksuttaa meitä epäergonomisissa kiipeilytunneleissa.

Mutta ymmärtääkö kirjallisuus 2010-luvun lasta? Kuinka Markus Nummen Karkkipäivä (2010) ja Aapelin Pikku Pietarin piha (1958) keskustelevat nykyajan urbaanin ja yksilöllisyyttä korostavan lapsikuvan kanssa?

Aikuiset leijuvat todellisuuden ja fiktion kerrostumissa saamatta silmiään auki.

Syksyllä 2016 peruskoulussa astui voimaan uusi opetussuunnitelma, jolla halutaan lisätä lasten osallisuutta ja vastuuta omasta oppimisestaan. Uudistuneen koulun lapset ratkovat ongelmia, asettavat tavoitteita ja arvioivat onnistumisiaan. Heillä on tunnistettavia yksilöllisiä kokemuksia, kiinnostuksen kohteita ja tunteita.

Juuri tällainen lapsi on Markus Nummen Karkkipäivä-romaanin pieni 8-vuotias Tomi. Hän on ikäisekseen itsenäinen ja kekseliäs. Hän arvioi aktiivisesti osaamistaan ja osaa kärsivällisesti odottaa omaa vuoroaan. Hänellä on ilmiömäinen ongelmanratkaisukyky. Kertakaikkiaan etevä poika. Lisäksi hän on lastensuojelutapaus.

Tomin isä juo, isäpuoli lyö ja äiti on liian solmussa välittääkseen. Mummo, joka välittää, joutuu leikkaukseen. Tomia on palloteltu aikuisten välillä niin kauan, että hän on oppinut pärjäämään omillaan. Tomista on kasvanut 2010-luvun ihannelapsi, koska hänellä ei ole ollut muuta vaihtoehtoa. Hän on perinteinen myyttinen selviytyjälapsi.

Romaanin aikuiset jahkailevat loputtomiin. He eivät osaa päättää mikä on oikein tai väärin, vaan leijuvat todellisuuden ja fiktion kerrostumissa saamatta silmiään auki. Aikuisten välinen vuorovaikutus poukkoilee epävarmasti. Lasten lisäksi he haluavat ymmärtää toisiaan niin monimutkaisin tavoin, että lopputuloksena kukaan ei ymmärrä toista saati itseään. Ja silti aikuiset kohdistavat lapsiin arvioivan katseen: normaali vai epänormaali, terve vai epäterve, toivottu vai ei-toivottu.

Aikuisten säälistä kasvaa turvaverkko, jonka suojissa Pietari saa hengittää.

Aapelin Pikku Pietarin piha -romaanin romantisoidut tapahtumat sijoittuvat 1920-luvun Kuopioon, jossa lasten osa on juosta aikuisten asioilla, pelätä selkäsaunoja ja pysyä poissa jaloista.

Kirjan Pietari on noin 10-vuotias ja älyttömän herttainen. Hän on kaikkea sitä, mitä ihana lapsi aikuisten näkökulmasta on: omatoiminen, oikeudentajuinen ja oikeissa tilanteissa hiljaa. 2010-luvun ihannelapsen tavoin Pietari on aivan erityinen yksilö.

Parhaan erityisaseman Pietarille tarjoaa aikuisten sääli. Koska pojan äiti on kuollut, ottavat pihalaiset Pietarin omakseen. Häntä halutaan hoivata ja ymmärtää huomattavasti enemmän kuin tavallisia 1920-luvun lapsia: Kun Pietari potkaisee pallon valokuvaajan ikkunaan, hän pääsee noin vain pälkähästä. Ja kun sataa niin kovaa, ettei ulkona voi tehdä mitään, äitipuoli teettää Pietarille uudet housut. Aikuisten säälistä kasvaa turvaverkko, jonka suojissa Pietari saa hengittää.

Lapset leikkivät pihalla. Kaksi lasta ja polkupyörä.
Lapset leikkivät pihalla. Kaksi lasta ja polkupyörä. Kuva: Kalle Kultala lapset (perheenjäsenet),Lapsi leikkii

1950-luvun lopulla, kun Aapelin romaani ilmestyi, Suomessa oli paljon Pietarin ikäisiä lapsia. Heidän sodista traumatisoituneet vanhempansa rankaisivat kurittomia kakaroitaan piiskaamalla. Hellyydellä hemmoteltu lapsi oli pilaantunut hedelmä. Olosuhteet ja normit vaativat kasvatukseen kovaa linjaa. Niinpä 50-luvun vanhemmat samaistuivat Pietarin lohdulliseen tarinaan, jossa kasvatustyhjiöstä huolimatta lapset varttuvat järkeviksi ja empaattisiksi. Aapelin romaanista tuli myyntihitti.

Lapset toistelevat aikuisten fraaseja ja tarkkailevat aikuisten reaktioita.

Lapset elävät eräänlaista rinnakkaiseloa aikuisten kanssa Pikku Pietarin piha -romaanissa. Vaikka teoksen aikuiset kuvittelevat tietävänsä, mikä on lapselle paras paikka (pihalla), he eivät rajaa lasten tiloja kovin pikkutarkasti. Lapset muovailevat ja kyseenalaistavat arjen tapahtumapaikkoja ja kehyksiä. Heille talojen väliin jäävä romuinen palosola tai tervainen katonharja ovat paikkoja, joissa ihan vain lasten kesken saatetaan kokea elämän tärkeimmät käännekohdat.

Myös Karkkipäivä-romaanin lapset hakeutuvat välitiloihin; roskakatosten liepeille, tyhjennettyihin uima-altaisiin ja parvekekaiteille. Näissä tiloissa he luovat omanlaisensa rajun sääntöjen kudelman. Se ei kuitenkaan ole vapaa aikuisten vaikutuksista, päinvastoin. Aikuisten juonittelu, pelot, häpeä ja mielipuolisuus siirtyvät lapsista toisiin. Lapsen keho muovautuu aikuisilta opittujen lyöntien, potkujen ja haukkumasanojen ristitulessa.

Molemmissa kirjoissa lapset myös puhuvat aikuisten äänellä. He toistelevat aikuisten fraaseja ja tarkkailevat aikuisten reaktioita. Kirjojen lapset lukevat aikuisten mielialat ja toiveet rivien välistä ja osaavat etsiä aikuisten sanavarastoista sopivat sanat eri tilanteisiin.

Missä on lasten vallankumous? Se, jossa kurittomat kakarat valloittavat kiljuen kaupunkien kadut ja maaseutujen metsäpolut. Aapelin ja Nummen romaaneissa lasten oma tahto näkyy pienissä eleissä, kuiskatuissa sanoissa, leikissä ja hiljaisuudessa. Lasten vallankumous on taito muuttua näkymättömäksi aikuisten riidellessä. Se on viereen nukkumaan otettu posliinikoira tai lähes huomaamaton tuhahdus.

Lasten velvollisuuksista on tullut oikeuksia ja aikuisten oikeuksista velvollisuuksia.

Vaikka Aapelin ja Nummen teosten ilmestymisen välissä on yli viisi vuosikymmentä, lapsuus näyttäytyy hyvin samankaltaisena. Siinä missä Aapelin romaanissa aikuiset sairastuvat tuberkuloosiin ja alkoholismiin ja ovat poissa, Nummen romaanin aikuiset sairastuvat mielenterveysongelmiin ja alkoholismiin ja ovat poissa. Molemmissa tarinoissa lapset seisovat vieressä ja yrittävät selviytyä aikuisten traumakehissä. Historia kiertää kammottavaa ympyrää.

Missä nuo 2010-luvun ihannelapset sitten oikein ovat? Nuo, joiden temperamenttien erityispiirteet huomioidaan perhedynamiikassa ja koulussa?

Some-vanhempien yksilölliset lapset löytyvät Nummen ja Aapelin teoksista, mutta kirjat näyttävät myös jotain muuta. Ne huomauttavat, että on mahdotonta olla pelkkä lapsi ympäristössä, jossa ihmiset taistelevat terveydestään ja olemassaolostaan.

Sanotaan, että viimeisen sadan vuoden aikana lasten velvollisuuksista on tullut oikeuksia ja aikuisten oikeuksista velvollisuuksia. Silti lapsuuden ideaalit rakentuvat edelleen aikuisten ehdoilla. Kun määrittelemme lapsuutta, joudumme aina samalla vastaamaan kysymykseen, mitä on olla aikuinen.

  • Kuvassa: juontaja Niina Repo ja vieraat Katja Kettu, Kari Kanala ja Teemu Vesterinen.

    Mika Waltari häpeili esikoisteostaan

    Teos on Suomen Merimiesläehtysseuran tilaus.

    Toisin kuin usein luullaan, Waltarin esikoisteos ei ole Suuri Illusioni vaan Toivo-enon junailema tilaustyö Suomen Merimieslähetysseuralle. Pappi Kari Kanala, kirjailija Katja Kettu sekä koomikko Teemu Vesterinen lukivat kirjaa huvittuneina. Kirjaa käsitellään Pilkun jälkeen -ohjelmassa Yle Teemalla 20.3. klo 21.

  • Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala

    Kokemukset kypsyttivät Kari Kanalasta papin

    Outoudessa voi nähdä jotain olennaista

    Paavalin seurakunnan kirkkoherran Kari Kanalan tie papiksi oli pitkä kirja- ja elämänopeilla vuorattu tie. Papin ammatti oli ollut ajatuksissa jo pienestä pitäen, mutta ennen sitä oli hieman elettävä. Kanala on Pilkun jälkeen -ohjelman vieraana maanantaina 20.3. klo 21 Yle Teemalla.

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Paavolainen työpöytänsä ääressä Yleisradiossa 1949

    Olavi Paavolaisen ylle povattiin vihaa, mutta toisin kävi

    Osallistu Juha Itkosen lukupiiriin täällä!

    Juha Itkosen vetämässä lukupiirissä luetaan Olavi Paavolaisen Risti ja hakaristi, jossa Paavolainen piirtää maailmanpolitiikan rintamalinjat uudella tavalla. Aikalaislukijoiden hämmästykseksi hän ei ota selvästi puoliaan kommunismin ja fasismin jakamassa maailmassa, vaan laittaa ne samalle puolelle. Osallistu lukupiiriin täällä!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Otra Romppanen_henkilökuva

    Otra Romppanen - Murheenlaakson menninkäinen

    Mana Mana -legenda kertoo värikkäästä elämästään.

    Otra Romppanen on Joensuun ensimmäinen punkkari, jonka kitarasoundi mullisti 80-luvun lopun suomalaisen vaihtoehtomusiikin. Nykyisin Etelä-Savossa asuvan Mana Mana -legendan elämään on mahtunut hulluja mutta lahjakkaita ihmisiä, genrerajojen halveksuntaa, itsetuhoisia ajatuksia ja ultimaattista sekoilua. Muiden mielipiteistä Otra ei edelleenkään välitä.

Kirjojen Suomi

Seuraa somessa

  • Kuvassa: juontaja Niina Repo ja vieraat Katja Kettu, Kari Kanala ja Teemu Vesterinen.

    Mika Waltari häpeili esikoisteostaan

    Teos on Suomen Merimiesläehtysseuran tilaus.

    Toisin kuin usein luullaan, Waltarin esikoisteos ei ole Suuri Illusioni vaan Toivo-enon junailema tilaustyö Suomen Merimieslähetysseuralle. Pappi Kari Kanala, kirjailija Katja Kettu sekä koomikko Teemu Vesterinen lukivat kirjaa huvittuneina. Kirjaa käsitellään Pilkun jälkeen -ohjelmassa Yle Teemalla 20.3. klo 21.

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala

    Kokemukset kypsyttivät Kari Kanalasta papin

    Outoudessa voi nähdä jotain olennaista

    Paavalin seurakunnan kirkkoherran Kari Kanalan tie papiksi oli pitkä kirja- ja elämänopeilla vuorattu tie. Papin ammatti oli ollut ajatuksissa jo pienestä pitäen, mutta ennen sitä oli hieman elettävä. Kanala on Pilkun jälkeen -ohjelman vieraana maanantaina 20.3. klo 21 Yle Teemalla.

  • Paavolainen työpöytänsä ääressä Yleisradiossa 1949

    Olavi Paavolaisen ylle povattiin vihaa, mutta toisin kävi

    Osallistu Juha Itkosen lukupiiriin täällä!

    Juha Itkosen vetämässä lukupiirissä luetaan Olavi Paavolaisen Risti ja hakaristi, jossa Paavolainen piirtää maailmanpolitiikan rintamalinjat uudella tavalla. Aikalaislukijoiden hämmästykseksi hän ei ota selvästi puoliaan kommunismin ja fasismin jakamassa maailmassa, vaan laittaa ne samalle puolelle. Osallistu lukupiiriin täällä!

  • Minna Canth 1880

    Miedot tunteet kyllästyttivät Minna Canthia

    Minna Canth oli vahva persoona, joka herätti tunteita

    Kirjailija Minna Canthia kuvaillaan vahvaksi persoonaksi. Hän ei ollut sovinnainen ja herätti tunteita kansassa. Kouluradion lähettämässä ohjelmassa Hellin Kannas on haastatellut Minna Canthin tytärtä Lyyli Andersinia ja tyttären kälyä Aija Kotilaista kirjailijan elämästä Kuopiossa. Kannas vierailee myös Kuopion museossa, Minna Canthille omistetussa huoneessa.

  • Ylen 101 kirjan suosittelukone

    Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • italialaisen Antonio Canovan alaston nuori nainen patsas

    Decameronen iloittelevia munkkeja ja karkailevia teinityttöjä

    Boccaccion tarinoissa munkit ottavat ilon irti elämästä.

    1300-luvulla ilmestyneen Deacmeronen kertomuksissa munkit houkuttelevat usein aviovaimot pettämään miehiään ja nunnatkin ottavat elämästä ilon irti. Eikä se ole paljon paaveja haitannut.

  • Kuvassa Minna Suuronen ja Santtu Karvonen. Ryhmäteatterin näytelmästä Peer Gynt.

    Peer Gyntin riehakas matka hulluuteen ja takaisin

    Karkoitettu rietastelija kruunataan keisariksi

    Ryhmäteatterin Peer Gynt on hauska, vauhdikas ja maaginen seikkailu. Juha Kukkonen on sovittanut Henrik Ibsenin 150 vuotta sitten julkaiseman draaman uusiksi.

  • Maija Vilkkumaa

    Mikä kirja on sinulle se kaikkein rakkain?

    Kerro lempikirjastasi, ja voita kirjapalkinto!

    Mikä kirja on sinulle se kaikkein tärkein? Kerro lempikirjastasi meille. Parhaan tarinan kertojalle on luvassa kirjapalkinto!

  • Kirjojen Suomen tarjonta infografiikkana

    Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Suomi100

    Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!