Hyppää pääsisältöön

Päätoimittajayhdistyksen Arno Ahosniemi: "Journalismissa virhe myönnetään ja oikaistaan"

Langettava leima Julkisen sanan neuvoston langettavien päätösten päällä.
Julkisen sanan neuvoston lagnettavat päätökset julkaistaan tunnollisesti eri medioissa. Langettava leima Julkisen sanan neuvoston langettavien päätösten päällä. Kuva: Yle/Ville Alijoki journalismi,Julkisen sanan neuvosto,media-ala

Vuonna 2016 sana "valemedia" nousi julkiseen keskusteluun. Valemedioiden levittämien tekaistujen uutisten uskottiin vaikuttaneen suuriin poliittiisiin muutoksiin, kuten Englannin Brexit-äänestykseen ja Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Miten perinteinen journalismi eroaa valemedioista?

Viime vuoden maaliskuussa iso joukko suomalaismedian päätoimittajia julkaisi avoimen kirjeen, jossa he korostivat sitoutumistaan journalismin eettisiin sääntöihin ja periaatteisiin:

"Otamme jatkossakin vastuun julkaisemistamme uutisista ja niiden oikeellisuudesta, ja vastaamme myös toimitustemme tekemistä virheistä ja niiden korjaamisesta. "

Mediaksi itseään nimittävät tahot myrkyttävät yhteiskunnallisen keskustelun ja yhteiskunnan ilmapiirin johtamalla yleisöä tahallisesti harhaan valheellisilla viesteillään. Hyvän maun ja soveliaisuuden rajat on jo aikaa sitten ylitetty.― Päätoimittajien kannanotto, maaliskuu 2016

Kirjeen ensimmäisen allekirjoittajan, Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtajan Arno Ahosniemen mukaan journalistinen media erottuu valemediasta juuri siinä, kuinka se suhtautuu virheisiin.

– Keskeisintä on se, että myönnämme virheen ja julkaisemme sen varsin näyttävästi. Erotumme valemediasta siten, että pyrimme suhtautumaan nöyrästi tähän, Ahosniemi sanoo.

Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi.
Päätoimittajayhdistyksen puheenjohtaja Arno Ahosniemi: "Journalistinen media suhtautuu virheisiin nöyrästi." Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi. Kuva: Alma Media/Tiina Somerpuro Arno Ahosniemi,journalismi,Kauppalehti,päätoimittajat

Median virheet punnitaan Julkisen sanan neuvostossa

Virheet ja eettiset toimintatavat arvioidaan Julkisen sanan neuvostossa (JSN), johon kuka tahansa voi tehdä kantelun. Neuvostoon voi vedota, mikäli kokee, että hyvää journalistista tapaa on rikottu. Myös asiavirheestä voi kannella neuvostoon, mutta ensin pitää pyytää virheen korjausta tiedotusvälineeltä.

Mikäli neuvosto ottaa kantelun käsittelyyn, se tekee päätöksen alan omiin eettisiin sääntöihin, Journalistin ohjeisiin perustuen.

Ahosniemen mukaan laatujulkaisu paitsi myöntää ja oikaisee JSN:n osoittaman virheeen, niin myös selvittää mikä toimituksen prosessissa on mahdollisesti pielessä.

JSN:n rangaistus on niin kutsuttu langettava päätös, joka pitää julkaista samassa julkaisussa, jossa virhekin on tehty. Media on siis asettanut itse itselleen häpeärangaistuksen uhan. Tätä kutsutaan itsesääntelyksi.

JSN:n periaatteet uusille jäsenille

Julkisen sanan neuvosto edellyttää uusilta jäseniltään seuravat asiat:

  1. Media sitoutuu noudattamaan Journalistin ohjeita ja JSN:n perussopimusta.
  2. Medialla on oltava päätoimittaja tai vastaava toimittaja.
  3. Media on osoittanut hyvää journalistista tapaa. Sitoutuminen Journalistin ohjeisiin on suotavaa kertoa myös yleisölle.
  4. Lukijalle, kuulijalle tai katsojalle ei saa jäädä epäselväksi, mikä mediassa on journalistista aineistoa ja mikä mainosaineistoa.
  5. Mediasta on helposti löydettävä tiedot mm. julkaisijasta, vastaavasta toimittajasta ja yhteystiedot.

Ahosniemi on toiminut Kauppalehden päätoimittajana reilut neljä vuotta, tammikuusta 2013 lähtien. Tänä aikana lehti on saanut kolme langettavaa päätöstä.

Miltä tällainen häpeärangaistus tuntuu?

– Kirjoitamme taloudesta ja aiheista, joista ei yleensä niin paljon kannella verrattuna esimerkiksi iltapäivälehtien uutisointiin. Ja suurimmaksi osaksi emme ole saaneet langettavia päätöksiä, joten silloin kun se osuu kohdalle, on se aina vakava asia, ja me kunnioitamme sitä.

Yksi langettava tuli virheen korjauksesta: sähköautojen määrästä kerrottiin Kauppalehden artikkelissa vanhentunut tieto eikä sitä korjattu. JSN totesi jutusta, että uutinen oli lähes sanasta sanaan sama kuin maahantuojan kaksi kuukautta vanha tiedote.

Toisessa tapauksessa Kauppalehden artikkelissa levitettiin JSN:n mukaan "väärää ja vahingollista tietoa" hammastahnan sisältämistä myrkyistä. Viime syksynä lehti sai langettavan myös piilomainonnasta. Kauppalehden blogitekstin kirjoittajalla oli bisneskytky kirjoituksessaan.

Vakava paikka, kun langettava osuu kohdalle.

Suhtautuvatko lehden talousjohto ja omistajat langettavaan päätökseen samalla tavalla kuin journalistit?
– Kaikki suhtautuvat siihen aika vakavasti. Itsesääntely Suomessa, jota JSN edustaa, on tavattoman arvokas ja tärkeä asia toimialalle ja sananvapaudelle. Koko meidän toimintamme perustuu Journalistin ohjeisiin. Väittäisin, että yhtiön johdossa tai sen omistajissa ei kukaan kyllä kyseenalaista niitä arvoja, Ahosniemi sanoo.

"Sinulla on oikeus" - neljä termiä vastuullisen median käytäntöihin

OIKAISU

Jos mediassa on minua tai yhteisöäni koskeva virhe, minulla on oikeus saada se korjatuksi samassa julkaisussa. - Sananvapauslaki

VASTINE

Minulla on oikeus vastata itseäni koskevaan julkisuudessa tehtyyn loukkaavaan väitteeseen. - Sananvapauslaki

OMA KANNANOTTO

Jos minua tai yhteisöäni on käsitelty kriittisesti mutta minua ei ole haastateltu, saan julkaista oman mielipiteeni asiasta. - Journalistin ohjeet

KANTELU

Esim. jos minua on haastateltu, mutta sanomaani on vääristelty, voin kannella JSN:lle. Media sitoutuu julkistamaan eettiset mokansa. - Journalistin ohjeet

Yleisimmät kantelut Julkisen sanan neuvostolle vuonna 2016

  • Virheiden korjaaminen
  • Samanaikainen kuuleminen
  • Piilomainonta

Samanaikaisesta kuulemisesta sanotaan Journalistin ohjeissa näin:

Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

Mitkä eettiset seikat aiheuttavat eniten pohdintaa käytännön työssä?

– Kun eletään sähköisessä maailmassa, samanaikainen kuuleminen on yleinen ja tyypillinen virhe, Ahosniemi myöntää.

Myös virheiden korjaaminen näkyy toimituksen arjessa. Ahosniemen mukaan yleisö on aiempaa valppaampaa.

– Lukijat menevät itse netissä toimittajan lähteille ja voivat tehdä jatkoselvityksiä, joita toimittajat eivät ole tehneet.

Yleisö on aiempaa valppaampaa.

Myös piilomainontaongelma on tiedostettava jatkuvasti. Ahosniemen mukaan ongelman lähteenä ovat tyypillisesti blogit ja muu digitaalinen aineisto.

Hän uskoo, että natiivimainonta (tai advertoriaalit) eli journalismin muotoa tai työtapoja lainaava mainonta lisääntyy entisestään lähivuosina. Ahosniemi haluaa kuitenkin korostaa, että ilmiö itsessään ei ole mediatoimialan kannalta kielteinen.

– Natiivimainonnasta on hienoja esimerkkejä maailmalta, mutta on tärkeää, että myös se erottuu journalistisesta materiaalista. Ei ole ilmoittajienkaan etu, että lukijaa viilataan linssiin, Ahosniemi sanoo.

Ylen Sipilä-kohu nosti päätoimittajan aseman esiin

Yle Uutisten päätoimittajan Atte Jääskeläisen ympärillä käyty kohu joulukuussa 2016 on puhututtanut luonnollisesti myös kaupallisessa mediassa.

Ahosniemi on päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja ja pystyy asettumaan Jääskeläisen asemaaan.

– Sananvapaus tarkoittaa sitä, että kustantaja eli päätoimittaja päättää, ja toimittajat ovat lojaaleja ja noudattavat tätä linjaa, Ahosniemi sanoo.

– Alma Media on Kauppalehden kustantaja, ja olen päätoimittajana saanut tehtävän vastata tästä sisällöstä ja linjata mitä uutisoimme, hän sanoo.

Toisaalta näitä kustantajan linjauksia pitää avata yleisölle entistä avoimemmin.

– Yle-kohu osoitti, että median pitää paremmin pystyä avaamaan prosessejaan yleisölle. Väitän, että suomalainen yleisö ei kovin syvällisesti tiedä mitä se journalistinen harkinta tarkoittaa, miten toimitusten työprosessit toimivat, Ahosniemi sanoo.

Jos estäisin jutun julkaisun, sitä ei moraalimme kestäisi.

Päätoimittajan journalistinen harkinta tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Ahosniemi patisti päälliköitään tekemään näyttävän jutun Tampereella käynnistyneestä yritysvakoilutapauksesta, joka on todennäköisesti ennakkotapauksena merkittävä. Ahosniemi ei muista hyllyttäneensä yhtään artikkelia.

Päätoimittaja tarjoaa toimitukselle myös tuulensuojaa.

– Päätoimittajan keskeinen tehtävä on taata toimituksen henkilökunnalle työrauha ja torjua ulkopuolelta tuleva painostus. Esimerkiksi joululomalla erään merkittävän suomalaisen yhtiön toimitusjohtaja otti minuun yhteyttä ja pyysi poistamaan eräässä uutisessamme olevia tietoja. Soittaja totesi, että niitä ei olisi pitänyt julkaista eräisiin liikesalaisuuksien liittyen.

Ahosniemi kertoo soittaneensa lomaltaan sijaiselleen ja jutun kirjoittanneelle toimittajalle. Hän päätyi siihen, että “juttu oli kohdillaan”.

– Vastasin toimitusjohtajalle, että emme olisi hoitaneet tehtäväämme oikein, jos olisimme jättäneet tiedot uutisoimatta. Sanoin, että jos olisin estänyt tämän jutun julkaisun, kenenkään moraali Kauppalehden toimituksessa ei sitä kestäisi, Ahosniemi kertoo.

Tapaus Yle-kohu: pohdi itse journalistisia ratkaisuja

Yle-kohu syntyi marraskuun lopussa 2016 Suomen Kuvalehden kerrottua Ylen sisäisistä journalistista linjauksista ja jännitteistä.

Asian ytimessä olivat Yle Uutisten päätoimittajan Atte Jääskeläisen ja muun päällystön tekemät journalistiset linjaukset ja väitetty uutisoinnin "varovaisuus" sekä pääministeri Juha Sipilän Ylen uutistoimitukseen lähettämä tunteikas palaute.

Kohun alkuvaiheet listasi tuoreeltaan Helsingin Sanomat. Tapahtumien kokonaiskuvaa hahmottelevat jutuissaan joulukuun alkupuolella Suomen Kuvalehti ja tammikuussa 2017 ammattiliiton julkaisema Journalisti-lehti.

"Kekkosen ja kylmän sodan ajasta ei sittenkään olla edetty niin pitkälle."― Anu Koivunen

Kriittisen arvion tapahtumista heti kohun alettua esitti professori Anu Koivunen. Hänen mukaansa "Sipilän suhtautuminen Yleen osoittaa, että Kekkosen ja kylmän sodan ajasta ei sittenkään olla edetty niin pitkälle". Tämä aiheuttaa Koivulan mielestä "demokratiauhan".

JSN ratkoo, onko eettisiä sääntöjä rikottu

Ylen alkuperäisen, pääministeriin liittyvän Katera Steel -uutisen osalta Julkisen sanan neuvosto (JSN) selvittää, onko Journalistin ohjeita rikottu, kun Ylen juttu julkaistiin ilman pääministeri Sipilän kommenttia.

Lisäksi se ottaa kantaa, onko jutun oikaisu tehty Journalistin ohjeiden mukaan.

JSN pohtii myös laajemmin, onko Yleisradio rikkonut Journalistin ohjeita tai onko Ylen johto rajoittanut toimittajien sananvapautta Terrafame-aiheen [Katera Steel -aiheen] käsittelyssä.

Pohdi itse journalistisia ratkaisuja:

  • Pohdi, miksi päätoimittaja halusi vähentää Katera Steel -uutisointia ja -keskustelua Ylen uutis- ja ajankohtaisjutuissa? Mikä päätoimittajan oma perustelu oli?
  • Pohdi, miksi jotkut toimittajat kokivat uutisjohdon linjaukset ylivarovaisuudeksi tai pääministerin myötäilyksi?
  • Vaikuttiko pääministerin tunteikas palaute uutistoimituksen journalistisiin linjauksiin?
  • Pohdi, rikottiinko Ylen Katera Steel -jutussa Journalistin ohjeita. Jutun taustalla oli Kansan Uutisten uutisvoitto.

Media- ja digitaidot

  • Neljä väittämää EU:sta ja keskellä otsikko Totta vai tarua

    Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo tuoreessa Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

  • Digitreenit 26 pääkuva, jossa teksti Hiiren taikatemput

    Digitreenit: Hiiren kakkospainikkeen taikatemput

    Hiiren kakkosnapilla saa tehtyä ihmeellisiä asioita.

    Hiiren kakkosnapilla voi tehdä monenlaisia temppuja, kuten kääntää tekstiä, etsiä sanoja ja tietenkin kopioida, leikata ja liittää. Tästä muutama vinkki hiiren ja kosketuslevyn käyttöön.

  • Digitreenit 25: Roskaposti, pääkuva

    Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • kansikuva kännykkäkuvat-artikkeliin

    Digitreenit: Helpot vinkit kännykkäkuvien muokkaamiseen

    Kännykällä on helppo kuvata kun muistat muutaman vinkin

    Kuvia on kiva ottaa ja mukava jakaa. Älypuhelimissa on laadukkaat kamerat ja ne ovat aina mukana, joten kuvia tulee otettuakin. Muutamilla yksinkertaisilla muokkauksilla kuvista saa vielä parempia.

  • Digitreenit 23 Pääkuva, tekstillä Twitter

    Digitreenit: Twitter – osallistu rohkeasti

    Twitterissä on omat niksinsä.

    Twitter on yksi suurimmista sosiaalisista medioista. Se on ns. mikroblogipalvelu, joka perustuu tiiviiseen ilmaisuun ja aihetunnisteiden käyttöön. Näillä vinkeillä pääset pikaisesti twiittien ihmeelliseen maailmaan.

  • Televisio, jossa koodia.

    Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Sanomalehtien kansikuvia. Kuvien kohdalla on kysymysmerkkejä.

    Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • Pohjois-Korean Kim Jong-Un ja kenraalit.

    New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Instagram-kuvista tehty kollaasi

    Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Topeliuksen "sitaatti" lähdekritiikistä

    Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Sponsoroitu postaus Instagramissa

    Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Britannian EU-eroa kannattavan Leave-kampanjan bussi.

    Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Tubettaja pitelee kädessään paitaa

    Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediakompanssin kuvakoulun luokkakuva.

    Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • toimittaja katselee kuvia useilta rinnakkaisilta monitoreilta. Taustalla näkyy isoja ruutuja, joissa on kuvia verkkouutisista ja uutislähetyksistä

    Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Koulussa kuvataan tv-ohjelmaa

    Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • Tyttö makaa nurmikolla tablettitietokoneen kanssa.

    5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • graafinen kuva, jossa mm. tabletti, kännykkä, kuulokkeet ja näppäimistö

    Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.