Hyppää pääsisältöön

Päätoimittajayhdistyksen Arno Ahosniemi: "Journalismissa virhe myönnetään ja oikaistaan"

Julkisen sanan neuvoston lagnettavat päätökset julkaistaan tunnollisesti eri medioissa. Langettava leima Julkisen sanan neuvoston langettavien päätösten päällä. Kuva: Yle/Ville Alijoki journalismi,Julkisen sanan neuvosto,media-ala

Vuonna 2016 sana "valemedia" nousi julkiseen keskusteluun. Valemedioiden levittämien tekaistujen uutisten uskottiin vaikuttaneen suuriin poliittiisiin muutoksiin, kuten Englannin Brexit-äänestykseen ja Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Miten perinteinen journalismi eroaa valemedioista?

Viime vuoden maaliskuussa iso joukko suomalaismedian päätoimittajia julkaisi avoimen kirjeen, jossa he korostivat sitoutumistaan journalismin eettisiin sääntöihin ja periaatteisiin:

"Otamme jatkossakin vastuun julkaisemistamme uutisista ja niiden oikeellisuudesta, ja vastaamme myös toimitustemme tekemistä virheistä ja niiden korjaamisesta. "

Mediaksi itseään nimittävät tahot myrkyttävät yhteiskunnallisen keskustelun ja yhteiskunnan ilmapiirin johtamalla yleisöä tahallisesti harhaan valheellisilla viesteillään. Hyvän maun ja soveliaisuuden rajat on jo aikaa sitten ylitetty.― Päätoimittajien kannanotto, maaliskuu 2016

Kirjeen ensimmäisen allekirjoittajan, Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtajan Arno Ahosniemen mukaan journalistinen media erottuu valemediasta juuri siinä, kuinka se suhtautuu virheisiin.

– Keskeisintä on se, että myönnämme virheen ja julkaisemme sen varsin näyttävästi. Erotumme valemediasta siten, että pyrimme suhtautumaan nöyrästi tähän, Ahosniemi sanoo.

Päätoimittajayhdistyksen puheenjohtaja Arno Ahosniemi: "Journalistinen media suhtautuu virheisiin nöyrästi." Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi. Kuva: Alma Media/Tiina Somerpuro Arno Ahosniemi,journalismi,Kauppalehti,päätoimittajat

Median virheet punnitaan Julkisen sanan neuvostossa

Virheet ja eettiset toimintatavat arvioidaan Julkisen sanan neuvostossa (JSN), johon kuka tahansa voi tehdä kantelun. Neuvostoon voi vedota, mikäli kokee, että hyvää journalistista tapaa on rikottu. Myös asiavirheestä voi kannella neuvostoon, mutta ensin pitää pyytää virheen korjausta tiedotusvälineeltä.

Mikäli neuvosto ottaa kantelun käsittelyyn, se tekee päätöksen alan omiin eettisiin sääntöihin, Journalistin ohjeisiin perustuen.

Ahosniemen mukaan laatujulkaisu paitsi myöntää ja oikaisee JSN:n osoittaman virheeen, niin myös selvittää mikä toimituksen prosessissa on mahdollisesti pielessä.

JSN:n rangaistus on niin kutsuttu langettava päätös, joka pitää julkaista samassa julkaisussa, jossa virhekin on tehty. Media on siis asettanut itse itselleen häpeärangaistuksen uhan. Tätä kutsutaan itsesääntelyksi.

JSN:n periaatteet uusille jäsenille

Julkisen sanan neuvosto edellyttää uusilta jäseniltään seuravat asiat:

  1. Media sitoutuu noudattamaan Journalistin ohjeita ja JSN:n perussopimusta.
  2. Medialla on oltava päätoimittaja tai vastaava toimittaja.
  3. Media on osoittanut hyvää journalistista tapaa. Sitoutuminen Journalistin ohjeisiin on suotavaa kertoa myös yleisölle.
  4. Lukijalle, kuulijalle tai katsojalle ei saa jäädä epäselväksi, mikä mediassa on journalistista aineistoa ja mikä mainosaineistoa.
  5. Mediasta on helposti löydettävä tiedot mm. julkaisijasta, vastaavasta toimittajasta ja yhteystiedot.

Ahosniemi on toiminut Kauppalehden päätoimittajana reilut neljä vuotta, tammikuusta 2013 lähtien. Tänä aikana lehti on saanut kolme langettavaa päätöstä.

Miltä tällainen häpeärangaistus tuntuu?

– Kirjoitamme taloudesta ja aiheista, joista ei yleensä niin paljon kannella verrattuna esimerkiksi iltapäivälehtien uutisointiin. Ja suurimmaksi osaksi emme ole saaneet langettavia päätöksiä, joten silloin kun se osuu kohdalle, on se aina vakava asia, ja me kunnioitamme sitä.

Yksi langettava tuli virheen korjauksesta: sähköautojen määrästä kerrottiin Kauppalehden artikkelissa vanhentunut tieto eikä sitä korjattu. JSN totesi jutusta, että uutinen oli lähes sanasta sanaan sama kuin maahantuojan kaksi kuukautta vanha tiedote.

Toisessa tapauksessa Kauppalehden artikkelissa levitettiin JSN:n mukaan "väärää ja vahingollista tietoa" hammastahnan sisältämistä myrkyistä. Viime syksynä lehti sai langettavan myös piilomainonnasta. Kauppalehden blogitekstin kirjoittajalla oli bisneskytky kirjoituksessaan.

Vakava paikka, kun langettava osuu kohdalle.

Suhtautuvatko lehden talousjohto ja omistajat langettavaan päätökseen samalla tavalla kuin journalistit?
– Kaikki suhtautuvat siihen aika vakavasti. Itsesääntely Suomessa, jota JSN edustaa, on tavattoman arvokas ja tärkeä asia toimialalle ja sananvapaudelle. Koko meidän toimintamme perustuu Journalistin ohjeisiin. Väittäisin, että yhtiön johdossa tai sen omistajissa ei kukaan kyllä kyseenalaista niitä arvoja, Ahosniemi sanoo.

"Sinulla on oikeus" - neljä termiä vastuullisen median käytäntöihin

OIKAISU

Jos mediassa on minua tai yhteisöäni koskeva virhe, minulla on oikeus saada se korjatuksi samassa julkaisussa. - Sananvapauslaki

VASTINE

Minulla on oikeus vastata itseäni koskevaan julkisuudessa tehtyyn loukkaavaan väitteeseen. - Sananvapauslaki

OMA KANNANOTTO

Jos minua tai yhteisöäni on käsitelty kriittisesti mutta minua ei ole haastateltu, saan julkaista oman mielipiteeni asiasta. - Journalistin ohjeet

KANTELU

Esim. jos minua on haastateltu, mutta sanomaani on vääristelty, voin kannella JSN:lle. Media sitoutuu julkistamaan eettiset mokansa. - Journalistin ohjeet

Yleisimmät kantelut Julkisen sanan neuvostolle vuonna 2016

  • Virheiden korjaaminen
  • Samanaikainen kuuleminen
  • Piilomainonta

Samanaikaisesta kuulemisesta sanotaan Journalistin ohjeissa näin:

Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

Mitkä eettiset seikat aiheuttavat eniten pohdintaa käytännön työssä?

– Kun eletään sähköisessä maailmassa, samanaikainen kuuleminen on yleinen ja tyypillinen virhe, Ahosniemi myöntää.

Myös virheiden korjaaminen näkyy toimituksen arjessa. Ahosniemen mukaan yleisö on aiempaa valppaampaa.

– Lukijat menevät itse netissä toimittajan lähteille ja voivat tehdä jatkoselvityksiä, joita toimittajat eivät ole tehneet.

Yleisö on aiempaa valppaampaa.

Myös piilomainontaongelma on tiedostettava jatkuvasti. Ahosniemen mukaan ongelman lähteenä ovat tyypillisesti blogit ja muu digitaalinen aineisto.

Hän uskoo, että natiivimainonta (tai advertoriaalit) eli journalismin muotoa tai työtapoja lainaava mainonta lisääntyy entisestään lähivuosina. Ahosniemi haluaa kuitenkin korostaa, että ilmiö itsessään ei ole mediatoimialan kannalta kielteinen.

– Natiivimainonnasta on hienoja esimerkkejä maailmalta, mutta on tärkeää, että myös se erottuu journalistisesta materiaalista. Ei ole ilmoittajienkaan etu, että lukijaa viilataan linssiin, Ahosniemi sanoo.

Ylen Sipilä-kohu nosti päätoimittajan aseman esiin

Yle Uutisten päätoimittajan Atte Jääskeläisen ympärillä käyty kohu joulukuussa 2016 on puhututtanut luonnollisesti myös kaupallisessa mediassa.

Ahosniemi on päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja ja pystyy asettumaan Jääskeläisen asemaaan.

– Sananvapaus tarkoittaa sitä, että kustantaja eli päätoimittaja päättää, ja toimittajat ovat lojaaleja ja noudattavat tätä linjaa, Ahosniemi sanoo.

– Alma Media on Kauppalehden kustantaja, ja olen päätoimittajana saanut tehtävän vastata tästä sisällöstä ja linjata mitä uutisoimme, hän sanoo.

Toisaalta näitä kustantajan linjauksia pitää avata yleisölle entistä avoimemmin.

– Yle-kohu osoitti, että median pitää paremmin pystyä avaamaan prosessejaan yleisölle. Väitän, että suomalainen yleisö ei kovin syvällisesti tiedä mitä se journalistinen harkinta tarkoittaa, miten toimitusten työprosessit toimivat, Ahosniemi sanoo.

Jos estäisin jutun julkaisun, sitä ei moraalimme kestäisi.

Päätoimittajan journalistinen harkinta tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Ahosniemi patisti päälliköitään tekemään näyttävän jutun Tampereella käynnistyneestä yritysvakoilutapauksesta, joka on todennäköisesti ennakkotapauksena merkittävä. Ahosniemi ei muista hyllyttäneensä yhtään artikkelia.

Päätoimittaja tarjoaa toimitukselle myös tuulensuojaa.

– Päätoimittajan keskeinen tehtävä on taata toimituksen henkilökunnalle työrauha ja torjua ulkopuolelta tuleva painostus. Esimerkiksi joululomalla erään merkittävän suomalaisen yhtiön toimitusjohtaja otti minuun yhteyttä ja pyysi poistamaan eräässä uutisessamme olevia tietoja. Soittaja totesi, että niitä ei olisi pitänyt julkaista eräisiin liikesalaisuuksien liittyen.

Ahosniemi kertoo soittaneensa lomaltaan sijaiselleen ja jutun kirjoittanneelle toimittajalle. Hän päätyi siihen, että “juttu oli kohdillaan”.

– Vastasin toimitusjohtajalle, että emme olisi hoitaneet tehtäväämme oikein, jos olisimme jättäneet tiedot uutisoimatta. Sanoin, että jos olisin estänyt tämän jutun julkaisun, kenenkään moraali Kauppalehden toimituksessa ei sitä kestäisi, Ahosniemi kertoo.

Tapaus Yle-kohu: pohdi itse journalistisia ratkaisuja

Yle-kohu syntyi marraskuun lopussa 2016 Suomen Kuvalehden kerrottua Ylen sisäisistä journalistista linjauksista ja jännitteistä.

Asian ytimessä olivat Yle Uutisten päätoimittajan Atte Jääskeläisen ja muun päällystön tekemät journalistiset linjaukset ja väitetty uutisoinnin "varovaisuus" sekä pääministeri Juha Sipilän Ylen uutistoimitukseen lähettämä tunteikas palaute.

Kohun alkuvaiheet listasi tuoreeltaan Helsingin Sanomat. Tapahtumien kokonaiskuvaa hahmottelevat jutuissaan joulukuun alkupuolella Suomen Kuvalehti ja tammikuussa 2017 ammattiliiton julkaisema Journalisti-lehti.

"Kekkosen ja kylmän sodan ajasta ei sittenkään olla edetty niin pitkälle."― Anu Koivunen

Kriittisen arvion tapahtumista heti kohun alettua esitti professori Anu Koivunen. Hänen mukaansa "Sipilän suhtautuminen Yleen osoittaa, että Kekkosen ja kylmän sodan ajasta ei sittenkään olla edetty niin pitkälle". Tämä aiheuttaa Koivulan mielestä "demokratiauhan".

JSN ratkoo, onko eettisiä sääntöjä rikottu

Ylen alkuperäisen, pääministeriin liittyvän Katera Steel -uutisen osalta Julkisen sanan neuvosto (JSN) selvittää, onko Journalistin ohjeita rikottu, kun Ylen juttu julkaistiin ilman pääministeri Sipilän kommenttia.

Lisäksi se ottaa kantaa, onko jutun oikaisu tehty Journalistin ohjeiden mukaan.

JSN pohtii myös laajemmin, onko Yleisradio rikkonut Journalistin ohjeita tai onko Ylen johto rajoittanut toimittajien sananvapautta Terrafame-aiheen [Katera Steel -aiheen] käsittelyssä.

Pohdi itse journalistisia ratkaisuja:

  • Pohdi, miksi päätoimittaja halusi vähentää Katera Steel -uutisointia ja -keskustelua Ylen uutis- ja ajankohtaisjutuissa? Mikä päätoimittajan oma perustelu oli?
  • Pohdi, miksi jotkut toimittajat kokivat uutisjohdon linjaukset ylivarovaisuudeksi tai pääministerin myötäilyksi?
  • Vaikuttiko pääministerin tunteikas palaute uutistoimituksen journalistisiin linjauksiin?
  • Pohdi, rikottiinko Ylen Katera Steel -jutussa Journalistin ohjeita. Jutun taustalla oli Kansan Uutisten uutisvoitto.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Olipa kieli poskessa tehty juttu. Valtamedia ei erehdy koskaan eikä sillä ole siten syytä myöntää mitään. Media on korkein oikeus joka langettaa milloin millekin lopullisen tuomion josta ei ole valitusoikeutta.

Nöyryys kuuluu korkeintaan huomion kohteeksi joutuneelle. Se on ainoa tapa jolla voi saada armon toimittajien tuomioistuimelta.

Lähettänyt käyttäjä

Nyöryys näkyy olevan laaja käsite. Kyllä on oikeita ammattitaitoisia, sydämeltään toimittajia, joille on helppoa korjata virheet. Sitten on tämä äärivasemmistolainen ajatushautomosiipi, jolla on lupa julistaa ideologiaansa koko rahalla. Kysy siltä joka tietää, älä siltä jonka pitäisi tietää, on hyvä ohje jokaiselle, mutta erityisesti toimittajille. Jatkuvasti käytetään näitä "tukityöllistettyjä" asiantuntijoita ja laitetaan vastuu pois toimitukselta. Tarkoitan ihan yleisesti, en tätä juttua.

Lähettänyt käyttäjä

En tiedä missä YLE:llä näitä paljon puhuttuja viher- ja äärivasemmistolaisia luuraa. Kyllä toimittajien jutut noudattelevat tanakasti NATO:a kannattavan oikeiston kantoja
Aika veikeää oli että, YLE sai taannoin maistaa vähän omaa lääkettään. Laitaoikeistolainen puolustusministeri esitti kaksoiskansalaisuuteen liittyen absurdin väitteen YLE:stä Putinin vaikuttaja-agenttina tapaan, joka oli täsmälleen linjassa Kioskin karnevalistisen trolli-"journalismin" kanssa.
Tämä päätoimittajien julistus taas, josta Ahosniemi kirjoittaa, on valtavirtamedian kattettoman omahyväisyyden huipentuma. Yhdysvaltain virallista linjaa on seurattu vailla minkäänlaista lähdekriittisyyttä. Trumpin tempaukset saattavat nyt kirvoittaa jotain kritiikkiä, mutta raportoidaanko siviilien murhaamisesta sen enempää kuin Obamankaan aikana? Obamaahan ei koskaan arviotu (YLE:lle tyypillisestä moralisoinnista puhumattakaan) tekojensa vaan olemuksensa mukaan. Mitäs nyt muutamasta tuhannesta lennokilla tapetusta ulkomaalaisesta, kun kaveri muuten on niin fiksu ja filmaattinen.
Demokraattisesti valittu Hugo Chavez on aina ollut YLE:n kielenkäytössä yksinvaltias, tyranni tai diktaattori, mutta Yhdysvaltain presidenttiä ei ole koskaan tituleerattu tappajaksi (vaikka kyse ei Chavezin parjaamisen tapaan ole mielipiteestä vaan kiistattomasta faktasta). Tällaisesta vääristelystä on luonnollisesti aivan turha ilmoittaa JSN:lle.

Lähettänyt käyttäjä

Yle antaa nöyrästi potkut, jos toimittaja erehtyy tutkimaan pääministerin tekemisiä. Tämä on tietysti ihan ymmärrettävää, onhan Yle poliittisesti ohjattu Eduskunnan oma viestintäkanava.

Kiitokset kommenteista.

Poistin yhden kommentin, joka ei noudattanut Ylen kommentointiohjeita: "Edellytämme, että verkkokeskustelu käydään hyvässä hengessä ja muiden keskustelijoiden näkemyksiä kunnioittaen."

- Ville, tuottaja, Yle Oppiminen

Lähettänyt käyttäjä

"Poistin yhden kommentin, joka ei noudattanut Ylen kommentointiohjeita..."

Ymmärrän yskän. Ei tule toistumaan, kiitos ja hyvästi. Puolueetonta, monipuolista ja laadukasta uutis- ja ajankohtaistarjontaa saa nykyään ihan muualta kuin Ylestä.

Lähettänyt käyttäjä

Mielestäni viimeisen vuosikymmenien aikana mediassa on tapahtunut muutos, jossa tärkeintä ei ole uutinen itse. Ainoastaan näkökulma tähän asiaan.
Takavuosina mm. Hesarin saapuminen oli odotettu asia. Erittäin paljon erilaisia uutisia, juttuja, taustoittavia kertomuksia uutisiin yms. Nykyisessä tabloidimediassa johon YLE:kin lukeutuu, on tärkeintä toimittaja. Toimittajan näkökulma.
Valitettavasti tämä trendi on mukaansa temmannut myös Hesarin josta on tullut YLE:n ja Ilta-Sanomien kaltainen roskajulkaisu, missä totuudella ei ole väliä. Ainoastaan toimittajan näkemyksellä.
Kun tämä toimittajakunta on tiedostettu poliittisesti olevan lähestulkoon veljiä keskenään, ei juuri ketään kiinnosta tämä niin sanottu Oikea Media.
Paitsi tämä uusi verkkoversio, se vaikuttaa lupaavalta uutiskanavalta.

Lähettänyt käyttäjä

valemedia, joka valikoi ja suodattaa uutiset sopimaan vastaamaan sovittua ja vallitsevaa poliittista tai asenteellista totuutta vailla todellisia faktoja. Yle on suojatyöpaikka ja toimii vatuloiden veronmaksajien kustannuksella ilman todellista kansalaisten valtuuttamaa mandaattia. Todellinen ryhtiliike tarvitaan mutta siihen tarvitaan tahtoa ja kykyä jota ylen johtajilta ei löydy. Siispä ylessä tarvitaan johtajien vaihto ja iso remontti.

Lähettänyt käyttäjä

Voi herrajestas, täälläkö sitä kriittistä keskustelua Ylen sössimisestä käydään???? Tämä keskustelu pitäisi olla Ylen nettisivujen paraatipaikalla, niin että sen kaikki löytävät ja kansalaiset voivat siihen osallistua. Ylessä pitäisi olla pysyvä sivusto kansalaispalautteelle ja kriitiselle keskustelulle Ylen journalistisista valinnoista.

Yle-keissi on ollut törkeiden tekojen kavalkadi.

TÖRKEÄ TEKO 1: Jääskeläisen on annettu suhmuroida vapaasti. Suojellut kyseenlaisesti Sipilää, kepua ja hallituspuolueita. Ihan sama jos motivaatio olisi ollutkin jotenkin kierolla tavalla suojella Yleä. TUTKIVIEN TOIMITTAJIEN TYÖTÄ ON VAIKEUTETTU TÖRKEÄLLÄ TAVALLA JATKUVASTI!!!!!!!!!!!!!!!!

TÖRKEÄ TEKO 2: Jääskeläisen annettiin jatkaa tehtävässään ja vahvistaa hymistelyhoviaan.

TÖRKEÄ TEKO 3: Stillerin uhkailu, KIRSIKKANA KAKUSSA TÄYSIN LUOKATON KUPARINEN-EPISODI!

TÖRKEÄ TEKO 4: Eronen, Vuorikoski, Liski savustettiin pois.

TÖRKEÄ TEKO 5: Ulkopuolinen selvitys jätettiin tekemättä

Ja mitä hittoa tekee Ahosniemi selittämässä VALTAVIRTAISEN median puhtoisuudesta?????? Ahosniemen EK-propagandatuutilla ei ole mitään tekemistä riippumattoman tiedonvälityksen kanssa. MANIPULOINTIA RASKAIMMAN KAUTTA, JOKA PÄIVÄ!

Lähettänyt käyttäjä

Yle on osoittautunut tarpeettomaksi instituutioksi, jopa toimittajat eroavat vapaaehtoisesti tehtävistään osaamattomien johtajien takia.

Lähettänyt käyttäjä

TÖRKEÄ TEKO 6: Susanne Päivärinnan savustaminen ulos Ylestä! Hyi hävetkää!

Mikään ei muutu, ennen kuin Atte Jääskeläinen poistetaan päälliköpaikaltaan ja koko yhtiön palveluksesta! Suomenmaan toimituksessa tai kepun puoluetoimistossa löytyy varmaan hänelle uusi työpaikka.

TOISTAN: Nyt ei ole muuta vaihtoehtoa kuin Jääskeläisen erottaminen. Jos sitä ei tehdä Ylen journalistinen etiikka ei voi parantua koskaan.

Pääjohtaja Kivinen on toistuvasti katsellut Jääskeläisen menoa läpi sormien, hyväksynyt älyttömän sensuurin ja vahvistanut vain Atte Keisarin asemaa. Jääskeläinen ulos ja samaa tietä myös Kivinen, koska ei näköjään pysty johtamaan yhtiötä edes minimistandardien mukaisesti!

  • Digitreenit 19: Instagram - keskity kuviin

    Instagram-sovelluksen käyttöönotto ja ohjeet

    Instagram kasvaa hurjaa vauhtia. Sen käyttö kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016. Näillä ohjeilla pääset alkuun ja saat muutaman vinkin käyttöönottoon.

  • Media tarvitsee laatuleiman - tältä näyttäisi läpivalaistu uutinen

    Idea, näkökulma, lähteet on tuotava entistä tarkemmin esiin.

    Tavan, jolla perinteinen media esittää uutisia täytyy uudistua. Valheita levittäviä “uutissivustoja” tulee aina uusia, joten luotettavan median pitää pystyä erottautumaan. Luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä lisäävät ratkaisut ovat jo toimitusten käsissä, ne pitää vain ottaa käyttöön. Valtamedian täytyy löytää armoton avoimuus, tässä malli.

  • Digitreenit 18: Neljä kysymystä avuksi pilvipalvelun valintaan

    Kysy nämä itseltäsi ennen pilvipalvelun valintaa

    Kännykän tai tietokoneen muisti paukkuu taas. Yksi ratkaisu on laittaa valokuvat, videot ja muut tiedostot pilveen. Pilvipalvelu on eräänlainen kyberlokero. Jos harkitset pilvipalvelun valintaa tai vaihtoa, aloita vastaamalla tämän jutun neljään kysymykseen.

Media- ja digitaidot

  • Media tarvitsee laatuleiman - tältä näyttäisi läpivalaistu uutinen

    Idea, näkökulma, lähteet on tuotava entistä tarkemmin esiin.

    Tavan, jolla perinteinen media esittää uutisia täytyy uudistua. Valheita levittäviä “uutissivustoja” tulee aina uusia, joten luotettavan median pitää pystyä erottautumaan. Luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä lisäävät ratkaisut ovat jo toimitusten käsissä, ne pitää vain ottaa käyttöön. Valtamedian täytyy löytää armoton avoimuus, tässä malli.

  • Digitreenit 6: 5 vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.

  • Digitreenit 10: Näin lataat karttoja puhelimesi muistiin

    Ladattuja karttoja voi käyttää ilman verkkoyhteyttä.

    Erilaisille karttasovelluksille on tarvetta varsinkin matkaillessa, mutta usein ongelmana on se, että datan käyttö on kalliimpaa ulkomailla. Lataamalla kartat puhelimeen jo kotimaassa voi kätevästi välttää datalaskun kasvamista reissussa.

  • Digitreenit 13: Yhdistä tietokone verkkoon älypuhelimella

    Näin jaat puhelimesi verkkoyhteyden muille laitteille

    Jos olet junassa, mökillä tai muuten paikassa, josta ei toimivaa langatonta verkkoa löydy, voit käyttää puhelintasi yhteyspisteenä internetiin ja jakaa sitä kautta nettiyhteyden muille laitteille. Yllättävän usein joutuu tilanteisiin, jossa toimivaa langatonta verkkoa (Wi-Fi) ei ole käytettävissä tai verkko on kovin ruuhkainen ja hidas. Nopea apu löytyy puhelimesta.

  • Valheenpaljastaja: Mitä valeuutiset ovat ja mitä ne eivät ole

    Valeuutisen käsite on hämärtynyt

    Loppuvuodesta 2016 valeuutiset olivat lähes kaikkien huulilla. Sittemmin valeuutisiksi on haukuttu suurin piirtein kaikkea aamuhartaudesta viikon luontoääneen. Valeuutista voikin nykyään huutaa aina, kun on eri mieltä jostakin. On aika palauttaa mieliin, mitä valeuutinen oikein tarkoittaa?

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.