Hyppää pääsisältöön

Opi myös Yle Areenassa - oppimisen videot samassa paikassa

Yle Oppimisen kuvake tai logo Areenassa, päällä kuva koululaisesta jolla kännykkä kädessä Kuva: YLE Koululainen,kännykkä,Yle Areena,Yle Oppiminen

Yle Areenan oppimiseen liittyvät videot ovat nyt yhden luukun takana. Uusi Oppiminen-kokonaisuus kokoaa yhteen Ylen oppimiseen liittyvät videot.

Uudessa paketissa on runsaasti sekä uusia että vanhoja sisältöjä: mm. Juhlapäivät parissa minuutissa, monia kielisarjoja, Vinkkejä opiskelutekniikkaan, Avaruuskansiot ja Tiedepankki.

Myös kaikki tulevat oppimiseen ja uusin taitoihin liittyvät videot kootaan jatkossa Oppiminen-kokonaisuuden alle. Joukossa on yksittäisiä ohjelmia, mutta myös pitkiä sarjoja ja isoja klippikokonaisuuksia.

Koodaussarja Rosan koodi. Rosan tehtävänä on pysäyttää Griefmaster ja pelastaa netti. Kuva: Lars Johnson/Yle kuvapalvelu. r05an k00d1,rosan koodi
Tiedesarja Prisma Studio puhuu myös ruoasta. mustikkasolupuuroa Kuva: VTT/Heiko Rischer prisma studio
Kielisarja Kapusta Master. Mato (Mato Valtonen) ja Natasha (Alla Murina) kulkevat käsikynkkää. Kuva: Yle/Markku Värtö Kapusta,kapusta master,mato ja natasha

Opettaja, muista tämä videoiden esittämisestä

Opetuksessa saa esittää vain Yle Areenan kotimaisia ohjelmia. Esimerkiksi ulkomaiset Prisma-dokumentit tai muut ulkomaiset tiedesarjat eivät kuulu Kopioston ja Tuotoksen luvan piiriin. Tässä saa olla tarkkana: Kotimaista Prisma Studiota saa esittää vapaasti! Tunnistat ulkomaisen ohjelman Areenassa siitä, että Ohjelman lisätietojen alta löytyy sille Alkuperäisnimi.

Kaipaatko jotain aikaisemmin esitettyä kielisarjaa, etkä löydä sitä Yle Areenan Oppiminen-paketista? Vanhoja kielisarjoja lisätään Areenaan vähitellen. Sitä odottaessa löydät ne oppimateriaalien listalta.

Joitakin muita opetukseen sopivia vanhempia ohjelmasarjoja, jotka eivät vielä ole Areenassa, löydät opetuskäyttöön sopivista ohjelmista. Listaus kertoo myös, mihin oppiaineeseen ja mille luokka-asteelle kukin sarja on ensisijaisesti suunnattu.

Klassikoiden lisäksi Areenasta löytyy paljon uutuuksia

Oppiminen-linkin takaa saat pyörimään myös uutuudet, kuten Yle Uutisluokan klipit, Prisma-dokumentit ja muut tiededokumentit. Uutuuksien valikoima elää esitysoikeuksien mukaan viikosta ja päivästä toiseen.

Oppimisen Areena-sivulla on myös paljon Ylen Vetamixin ruotsinkielisiä videoita, aiheen mukaan järjestettynä.

Roskisrotta ja Eino. Roskisrotta-sarjan poika ja animoitu rotta Kuva: YLE roskisrotta,Yle Oppiminen
Halloween on uudempi juhlapäivä. Halloween-juhlan kurpitsalyhty Kuva: YLE / Eila Haikarainen halloween,juhlapäivät,koristeet,kurpitsa,kurpitsajuhla,Kurpitsalyhty,Pyhäinpäivä,vuotuisjuhlat
Mediataito: Algoritmit. Ihmisiä algoritmien hallitsemassa verkostossa Kuva: Tapio Kantele / Yle algoritmit,Internet,sosiaaliset verkostot

Yle Oppiminen - taitoja uteliaille!

Edit. otsikkoa muutettu 8.2.2017

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Yllä olevan jutun ensimmäinen linkki vie luukkuun. Areenasta luukku löytyy kirjoittamalla hakukenttään Oppiminen.
Myös tämän sivuton eli Yle Oppimisen yläpalkista pääsee Areena-linkistä suoraan oikeaan paikkaan.

Koitamme kyllä tätä vielä selkiyttää!

t. Katja, YLE Oppiminen

  • Digitreenit 19: Instagram - keskity kuviin

    Instagram-sovelluksen käyttöönotto ja ohjeet

    Instagram kasvaa hurjaa vauhtia. Sen käyttö kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016. Näillä ohjeilla pääset alkuun ja saat muutaman vinkin käyttöönottoon.

  • Media tarvitsee laatuleiman - tältä näyttäisi läpivalaistu uutinen

    Idea, näkökulma, lähteet on tuotava entistä tarkemmin esiin.

    Tavan, jolla perinteinen media esittää uutisia täytyy uudistua. Valheita levittäviä “uutissivustoja” tulee aina uusia, joten luotettavan median pitää pystyä erottautumaan. Luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä lisäävät ratkaisut ovat jo toimitusten käsissä, ne pitää vain ottaa käyttöön. Valtamedian täytyy löytää armoton avoimuus, tässä malli.

  • Digitreenit 18: Neljä kysymystä avuksi pilvipalvelun valintaan

    Kysy nämä itseltäsi ennen pilvipalvelun valintaa

    Kännykän tai tietokoneen muisti paukkuu taas. Yksi ratkaisu on laittaa valokuvat, videot ja muut tiedostot pilveen. Pilvipalvelu on eräänlainen kyberlokero. Jos harkitset pilvipalvelun valintaa tai vaihtoa, aloita vastaamalla tämän jutun neljään kysymykseen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

Facebook, Twitter

  • Ohjelmasarjoja opetuskäyttöön

    Kokonaisia ohjelmasarjoja opetukseen

    Tälle sivulle on koottu opetuskäyttöön tarkoitettuja Yleisradion ohjelmasarjoja. Sarjan yhteydessä on mainittu, mihin oppiaineeseen ja aihekokonaisuuteen sarja on ensisijaisesti tarkoitettu. Kaikki ohjelmat ovat vapaasti koulujen käytetävissä.

  • Hae oppimateriaalia

    Yle oppimisen sisällöt on jaoteltu aihekokonaisuuksiksi kouluaineittain. Opettaja löytää nyt oman oppiaineensa sisällöt helposti.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.