Hyppää pääsisältöön

Opi myös Yle Areenassa - oppimisen videot samassa paikassa

Yle Oppimisen kuvake tai logo Areenassa, päällä kuva koululaisesta jolla kännykkä kädessä
Yle Oppimisen kuvake tai logo Areenassa, päällä kuva koululaisesta jolla kännykkä kädessä Kuva: YLE Koululainen,kännykkä,Yle Areena,Yle Oppiminen

Yle Areenan oppimiseen liittyvät videot ovat nyt yhden luukun takana. Uusi Oppiminen-kokonaisuus kokoaa yhteen Ylen oppimiseen liittyvät videot.

Uudessa paketissa on runsaasti sekä uusia että vanhoja sisältöjä: mm. Juhlapäivät parissa minuutissa, monia kielisarjoja, Vinkkejä opiskelutekniikkaan, Avaruuskansiot ja Tiedepankki.

Myös kaikki tulevat oppimiseen ja uusin taitoihin liittyvät videot kootaan jatkossa Oppiminen-kokonaisuuden alle. Joukossa on yksittäisiä ohjelmia, mutta myös pitkiä sarjoja ja isoja klippikokonaisuuksia.

Rosan tehtävänä on pysäyttää Griefmaster ja pelastaa netti.
Koodaussarja Rosan koodi. Rosan tehtävänä on pysäyttää Griefmaster ja pelastaa netti. Kuva: Lars Johnson/Yle kuvapalvelu. r05an k00d1,rosan koodi
mustikkasolupuuroa
Tiedesarja Prisma Studio puhuu myös ruoasta. mustikkasolupuuroa Kuva: VTT/Heiko Rischer prisma studio
Mato (Mato Valtonen) ja Natasha (Alla Murina) kulkevat käsikynkkää.
Kielisarja Kapusta Master. Mato (Mato Valtonen) ja Natasha (Alla Murina) kulkevat käsikynkkää. Kuva: Yle/Markku Värtö Kapusta,kapusta master,mato ja natasha

Opettaja, muista tämä videoiden esittämisestä

Opetuksessa saa esittää vain Yle Areenan kotimaisia ohjelmia. Esimerkiksi ulkomaiset Prisma-dokumentit tai muut ulkomaiset tiedesarjat eivät kuulu Kopioston ja Tuotoksen luvan piiriin. Tässä saa olla tarkkana: Kotimaista Prisma Studiota saa esittää vapaasti! Tunnistat ulkomaisen ohjelman Areenassa siitä, että Ohjelman lisätietojen alta löytyy sille Alkuperäisnimi.

Kaipaatko jotain aikaisemmin esitettyä kielisarjaa, etkä löydä sitä Yle Areenan Oppiminen-paketista? Vanhoja kielisarjoja lisätään Areenaan vähitellen. Sitä odottaessa löydät ne oppimateriaalien listalta.

Joitakin muita opetukseen sopivia vanhempia ohjelmasarjoja, jotka eivät vielä ole Areenassa, löydät opetuskäyttöön sopivista ohjelmista. Listaus kertoo myös, mihin oppiaineeseen ja mille luokka-asteelle kukin sarja on ensisijaisesti suunnattu.

Klassikoiden lisäksi Areenasta löytyy paljon uutuuksia

Oppiminen-linkin takaa saat pyörimään myös uutuudet, kuten Yle Uutisluokan klipit, Prisma-dokumentit ja muut tiededokumentit. Uutuuksien valikoima elää esitysoikeuksien mukaan viikosta ja päivästä toiseen.

Oppimisen Areena-sivulla on myös paljon Ylen Vetamixin ruotsinkielisiä videoita, aiheen mukaan järjestettynä.

Roskisrotta-sarjan poika ja animoitu rotta
Roskisrotta ja Eino. Roskisrotta-sarjan poika ja animoitu rotta Kuva: YLE roskisrotta,Yle Oppiminen
Halloween-juhlan kurpitsalyhty
Halloween on uudempi juhlapäivä. Halloween-juhlan kurpitsalyhty Kuva: YLE / Eila Haikarainen halloween,juhlapäivät,koristeet,kurpitsa,kurpitsajuhla,Kurpitsalyhty,Pyhäinpäivä,vuotuisjuhlat
Ihmisiä algoritmien hallitsemassa verkostossa
Mediataito: Algoritmit. Ihmisiä algoritmien hallitsemassa verkostossa Kuva: Tapio Kantele / Yle algoritmit,Internet,sosiaaliset verkostot

Yle Oppiminen - taitoja uteliaille!

Edit. otsikkoa muutettu 8.2.2017

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Yllä olevan jutun ensimmäinen linkki vie luukkuun. Areenasta luukku löytyy kirjoittamalla hakukenttään Oppiminen.
Myös tämän sivuton eli Yle Oppimisen yläpalkista pääsee Areena-linkistä suoraan oikeaan paikkaan.

Koitamme kyllä tätä vielä selkiyttää!

t. Katja, YLE Oppiminen

  • Otsikko kuntavaalivideoon, teksti Kuntavaalit ja ravintoketju

    Kuntavaalit - 10 kiinnostavaa faktaa

    Mistä kuntavaaleissa oikein äänestetään?

    Mistä kuntavaaleissa äänestetään? Eivätkö maakunnat kaappaa valtaa ja rahat? Katso kahden minuutin video ja lue kymmenen faktaa.

  • Kuvakollaasi: Myanmar, Intia, poliisin piirittämä pizzeria

    Valheenpaljastaja: Pelkoa, inhoa ja väkivaltaa – eli miksi valeuutiset ovat oikeasti vaarallisia

    Valeuutisilla voi olla vakavia seurauksia tosielämässä.

    Mitä haittaa siitä on, jos ihmiset jakavat valeuutisia Facebookissa? Onko sillä suurta merkitystä, jos joku uskoo sitkeästi vääräksi todistettuun tietoon? Valeuutisilla ja muulla väärällä tiedolla saattaa olla vakavia seurauksia tosielämässä. Valheenpaljastaja käy läpi neljästä eri maasta tapauksia, jotka osoittavat, miten disinformaatiolla voidaan manipuloida mieliä ja lietsoa väkivaltaa.

  • kansikuva kännykkäkuvat-artikkeliin

    Digitreenit 24: Helpot vinkit kännykkäkuvien muokkaamiseen

    Kännykällä on helppo kuvata kun muistat muutaman vinkin

    Kuvia on kiva ottaa ja mukava jakaa. Älypuhelimissa on laadukkaat kamerat ja ne ovat aina mukana, joten kuvia tulee otettuakin. Muutamilla yksinkertaisilla muokkauksilla kuvista saa vielä parempia.

  • Neljä väittämää EU:sta ja keskellä otsikko Totta vai tarua

    Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo tuoreessa Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Artikkelikuva KC:n juttuun

    Tuomas Nevanlinna: Donald Trump tviittailee työväenliikkeen raunioilla

    Filosofi Tuomas Nevanlinnan analyysi Donald Trumpista.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kertoo esseessään, miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti. Trump lumoaa, koska hän osoittaa esimerkillään, että kuka tahansa voi voittaa lotossa. Siihen ei tarvita koulutusta ja pinnistelyä, kuten liberaali yhteiskunta uskottelee. Nevanlinna paljastaa myös, miten työväenliikkeen romahdus loi populismin ja mikä erottaa Trumpin Hitleristä.

  • studiomuusikkot

    Suomihittien näkymättömät duunarit

    Neljä muusikkolegendaa kertoo tarinan levyjen takaa.

    Tiedätkö kuka soitti Tapani Kansan R-A-K-A-S-kappaleen rumpufillin tai bassoa Juha Tapion Kaksi puuta -hitissä? Entä kuka kannutti rumpuja Nylon Beatin Viimeinen-biisissä tai soitti kitaraa Jari Sillanpään Satulinna-kappaleessa? Tapani "Nappi" Ikonen, Juha Björninen, Anssi Nykänen ja Ako Kiiski kertoo tarinan levyjen takaa ja siitä, millainen on muusikon ammatti Suomessa. Hiteiltä, naurulta ja notkoilta ei vältytä.

Opettajalle

Facebook, Twitter

  • Kaksi tyttöä tekee luokan lattialla tehtäviä kartan kanssa.

    Ohjelmasarjoja opetuskäyttöön

    Kokonaisia ohjelmasarjoja opetukseen

    Tälle sivulle on koottu opetuskäyttöön tarkoitettuja Yleisradion ohjelmasarjoja. Sarjan yhteydessä on mainittu, mihin oppiaineeseen ja aihekokonaisuuteen sarja on ensisijaisesti tarkoitettu. Kaikki ohjelmat ovat vapaasti koulujen käytetävissä.

  • Hae oppimateriaalia

    Yle oppimisen sisällöt on jaoteltu aihekokonaisuuksiksi kouluaineittain. Opettaja löytää nyt oman oppiaineensa sisällöt helposti.

  • Ihmisen pää

    Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Repoveden kansallispuiston maisemaa

    Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Kylmä talvipäivä

    Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • kallioinen kuusimetsä

    Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • maitepunatäplä, perhonen

    Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kuha rantakivellä.

    Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Sieniä

    Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Variksia kivillä

    Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Lämpömittari auringossa.

    Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Repoveden kansallispuiston maisemaa

    Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Suomen painavin eläin, hirvi, ei hännällä ylpeile.

    Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Minttu tutkii heinäratamoa

    Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Kylmä talvipäivä

    Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Mies onkii muovikassia merestä.

    Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.