Skip to main content

Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.
Presideanta Urho Kekkonen lei guollebivdi. Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan. Govva: Yle/Kalle Kultala kala,kalastus,Urho Kekkonen

Suoma gávccát presideanta lei Urho Kekkonen. Su bohte dovdat sápmelaččat nu Anáris go Eanodagasge. Gullat jienaid mat leat báddejuvvon jagis 1978 ja 1986. Golbma sápmelačča, geat dovde dán suopmelaš fápmoalbmá muitalit iežaset vásihusaid Urho Kekkonen birra. Sii leat Antti Juuso, Piera Juuso ja Erkki Jomppanen. Dán jietnabátti loahpas gullat Erkke oainnu das, man stuorra váikkuhus UKK:s lei 1970-logu álggus dasa, ahte Sámi parlameanta viimmat vuođđuduvvui 9.11.1973.

Urho Kaleva Kekkonen riegádii 3.9.1900 Pielavesis. Son jámii 31.8.1986 Helssegis. Presideantan son lei jagis 1956 jahkái 1982. Buohcuvuođa dihte son luobai virggi dikšumis juo 27.10.1981. Ođđa presideantaválga ordnejuvvui dasto ođđajagimánus 1982.

Jagis 1978 son galledii Eanodagas ja dás álggos gullatge su sániid media ovddas Heahtás. Oktan fáddán lei su gudnin jurddašuvvon muitomearka Eanodaga Čáivárrái.

Dan maŋŋá go Kekkonen jámii 1986 gažadii Sámi radio muittuid presiseantta birra. Gárasavvonis gullat Antti Juuso ja Piera Juuso muittuid presideanttas. Sudno ságain finai Wimme Saari. Gáijot-Ásllat Ánde muitala mo son golggai presideanttaind ovttas herggiiguin. Anár Menešjávrris Erkki Jomppanen ságain fas Oula Näkkäläjärvi. Juo UKK ministetáigodadagas jagis 1938 Juhán-Erke muitá oaidnán su Juhán-Máhte dálus Menešjávrris. Sisáššiidminister Kekkonen lei ieš vuolgán váldit čielgasa mo gumppiid galggašii geahpedit go dat ledje laskan. Politihkkáráigodagas áigge Juhán-Erkege doalai oktavuođa presideanttain.

Odne besset duottarjohttit oaidnit muitogeađggi Čáivári alde Suomanjárggas, Eanodagas. Geađgái lea čullojuvvon dát suomagielat čálus: "Tämä laatta on kiinnitetty 3.9.1980 tasavallan presidentin Urho Kaleva Kekkosen täyttäessä 80 vuotta. Joka kevät 1968 lähtien hän on hiihdellyt näillä mahtavilla kinkamilla". Arkiivadoaimmaheaddji: Jouni Aikio

Comments

  • syksyinen maisema tunturissa, horisontti katoaa sumuun

    Muitalanárbevierru: máidnasat, cukcasat ja sáhkamat

    Guldal mas earuha máidnasiid, cukcasiid ja sáhkamiid

    Sierralagan hutkojuvvon muitalusaid sáhttá juohkit vaikko golmma "luohkkái". Leat máidnasat, cukcasat ja sáhkamat. Dávjá go guldala dajahusaid luđiin (juigosiin) de dain fuomáša gean birra dat leat. Nuba luohti lea okta máinnastanvuohki. Sámi muitalusain gávdnojit stálut, ulddat, gufihttarat ja háldejaččat. Stálu beaatnagisge lea mearkkašupmi muitalusain.

  • syyskesän näkymä Inarista Ukonkivelle päin, puolipilvinen taivas, melkein tyven järven pinta

    Inarijärvellä siikapesiä kokemassa, 1969

    Kalastajien matkassa Inarijärvellä

    Yle Saamen nauha-arkiston suomenkielinen ohjelma "Inarijärven siikapesillä" vuodelta 1969. Toimittaja Nils Aslak Valkeapää on kalastajien mukana kokemassa pyydyksiä. Keskustelua käydään Inarijärven säännöstelystä ja ammattikalastuksen mahdollisuuksista Inarissa.

  • Venäläsiä sotavankeja nuotionŧmpärillä, taustalla teltta, tunturinrinne  ja rakennuksia.

    Gámasmohki fáŋgaleairrat - Ánne-Ovllá ja su nieida Sire muitaleaba

    Uula Valle ja Siiri Somby Gámasmohki fáŋgaleairraid birra

    Nuppi máilmmesoađi áigge duiskka soahteveahka doalai sullii 700 ruoššalaš soalddáha njealje fáŋgaleairras Ohcejoga Gámasmohki guovllus. Fáŋggat gárte Gápmasa ja Gáregasnjárgga gaskasaš geannu guohkkanbargguide. Lossa dilis ollugat maiddái geahččaledje gárgidit dahje jápme garra leairra áigge. Soahtefáŋggaid muittu gudnejahttima dihte ceggejuvvui muitomearka Gámasmohkis čakčagease 1988.

Varrasamos sisdoallu - Ealli arkiiva

  • syksyinen maisema tunturissa, horisontti katoaa sumuun

    Muitalanárbevierru: máidnasat, cukcasat ja sáhkamat

    Guldal mas earuha máidnasiid, cukcasiid ja sáhkamiid

    Sierralagan hutkojuvvon muitalusaid sáhttá juohkit vaikko golmma "luohkkái". Leat máidnasat, cukcasat ja sáhkamat. Dávjá go guldala dajahusaid luđiin (juigosiin) de dain fuomáša gean birra dat leat. Nuba luohti lea okta máinnastanvuohki. Sámi muitalusain gávdnojit stálut, ulddat, gufihttarat ja háldejaččat. Stálu beaatnagisge lea mearkkašupmi muitalusain.

  • syyskesän näkymä Inarista Ukonkivelle päin, puolipilvinen taivas, melkein tyven järven pinta

    Inarijärvellä siikapesiä kokemassa, 1969

    Kalastajien matkassa Inarijärvellä

    Yle Saamen nauha-arkiston suomenkielinen ohjelma "Inarijärven siikapesillä" vuodelta 1969. Toimittaja Nils Aslak Valkeapää on kalastajien mukana kokemassa pyydyksiä. Keskustelua käydään Inarijärven säännöstelystä ja ammattikalastuksen mahdollisuuksista Inarissa.

  • Venäläsiä sotavankeja nuotionŧmpärillä, taustalla teltta, tunturinrinne  ja rakennuksia.

    Gámasmohki fáŋgaleairrat - Ánne-Ovllá ja su nieida Sire muitaleaba

    Uula Valle ja Siiri Somby Gámasmohki fáŋgaleairraid birra

    Nuppi máilmmesoađi áigge duiskka soahteveahka doalai sullii 700 ruoššalaš soalddáha njealje fáŋgaleairras Ohcejoga Gámasmohki guovllus. Fáŋggat gárte Gápmasa ja Gáregasnjárgga gaskasaš geannu guohkkanbargguide. Lossa dilis ollugat maiddái geahččaledje gárgidit dahje jápme garra leairra áigge. Soahtefáŋggaid muittu gudnejahttima dihte ceggejuvvui muitomearka Gámasmohkis čakčagease 1988.