Hyppää pääsisältöön

Digitreenit 18: Neljä kysymystä avuksi pilvipalvelun valintaan

Digitreenit 18 pää- eli tunnuskuva, tekstinä Pilvipalvelut Kuva: YLE Digitreenit,Yle Oppiminen

Kännykän tai tietokoneen muisti paukkuu valokuvia ja videoita. Yksi ratkaisu on turvautua pilveen. Pilvipalvelu on eräänlainen kyberlokero, joka säilöö tiedostojasi. Oletko valitsemassa tai vaihtamassa pilvipalvelua? Aloita vastaamalla tämän jutun neljään kysymykseen.

Digilaitteisiimme kertyy kuvia ja videoita siihen tahtiin, että laitteen oma tila loppuu äkkiä kesken. Pilvessä on enemmän säilytystilaa kuin omalla laitteella. Pilveen voi myös varmuuskopioida oman laitteen tiedot siltä varalta, että laite hajoaa tai katoaa. Yksi pilven käyttötarkoitus on myös kuvien tai muiden tiedostojen jakaminen.

Jutun lopussa on linkki viiden ison pilvipalvelun vertailuun.

Voit ensin kartoittaa omia tarpeitasi vastamalla neljään kysymykseen:

1. Millaisilla laitteilla kuvasi ja muut tiedostosi ovat?

Kaikissa laitteissani on sama alusta eli käyttöjärjestelmä.

Helpoin ratkaisu on käyttäjätilin mukana tuleva pilvi: Apple-laitteilla iCloud (iCloud Drive) ja Windows-laitteilla Microsoftin OneDrive. Android-käyttäjiä ohjaillaan Google Driven suuntaan. Näihin voi yhdistää saman firman tekstinkäsittely- ja taulukko-ohjelmat.

Mikään ei kuitenkaan estä kytkemästä valmistajien pilvipalveluja pois päältä ja käyttämästä muita. Voit myös käyttää useita pilvipalveluja rinnakkain.


Puhelimessa on yksi käyttöjärjestelmä, tietokoneessa toinen.

Google Drive, Microsoftin OneDrive ja AppleniCloud lupaavat kaikki venyä käyttöjärjestelmien yli.

Aivan yhtä hyvin voit kuitenkin käyttää muita pilvipalveluja, esimerkiksi näitä - tai useita yhtä aikaa:

Kaikilla näistä ei ole ilmaisversioita. Useimmilta löytyy kuitenkin ilmainen rajattu kokeilukausi.


Tietokoneessani on avoimen koodin alusta, kuten Linuxin Ubuntu.

Isoimmista pilvipalveluista vain Dropbox ja Mega tukevat Linuxia. Jos olet erityisen tarkka tietosuojasta, tutustu vinkkeihin salauksen kannalta parhaista pilvipalveluista.

2. Pilvipalvelujen hinta askarruttaa. Millaisia tiedostomääriä aiot laittaa pilveen?

Tuhatkunta kännykkäkuvaa

Noin tuhat kännykkäkuvaa tai jokunen video haukkaavat tilaa parisen gigatavua. Tästä määrästä ei vielä kannata maksaa kuukausimaksua.

Aivan kaikilla pilvipalveluilla ei kuitenkaan ole ilmaisversiota. Esimerkiksi kotimaisessa Elisa Pilvilinnassa vain ensimmäinen kuukausi on ilmainen.

Pilvipalvelujen ilmaisversioista sinulle riittänevät hyvin 2-5 gigatavun (Gt) kokoiset. Tarkempaa tietoa löydät jutun lopun vertailusta.


Tuhansittain kuvia tai jonkin verran videoita

Tarvitset todennäköisesti vähintään 15-20 gigatavua tilaa. Järjestelmäkameran kuvat ovat suurempia kuin kännykkäfotot. Musiikin ja videoiden syömä tila riippuu niiden kestosta ja laadusta.

Google Driveltä saat 15 Gt ilmaiseksi, mutta osa siitä uppoaa meililaatikkoon ja muihin ohjelmiin.

Jutun lopussa olevan vertailun pilvistä Mega tarjoaa eniten ilmaistilaa.

Muissa isoissa pilvipalveluissa et selviä ilman maksuja. Älä silti maksa teratavusta (1000 gigatavua), jos 50 gigaa tilaa riittää.


Tuhansittain kuvia ja paljon videoita

Isoista pilvipalveluista suurin tallennustila on Megalla: 50 Gt. Muut ilmaisversiot joudut unohtamaan - niissä ei tila riitä.

Maksullisissa pilvipalveluissa tarvitset todennäköisesti enemmän kuin 25-30 gigatavua tilaa. Joidenkin maksupakettien kuukausimaksuja näet jutun lopussa olevasta vertailusta.

Isoista pilvipalveluista Google Driveen ja OneDriveen (siinä tosin vain Windows Phonella) voit tallentaa kuvat ns. pakattuina, jolloin ne vievät vähemmän tilaa. Dropboxiin, Megaan ja iCloudiin tiedostot tallentuvat alkuperäisessä koossa. iCloudissa omaan laitteeseen jäävät kuvat ja videot voi kuitenkin pakata.

Käytätkö pilveä datan säilömiseen etkä jakamiseen?
Silloin on halvempaa ostaa ulkoinen kovalevy tai levyasema kuin maksaa 10 euron kuukausimaksua pilvestä.

3. Haluatko jakaa pilvessä olevia kuviasi ja muita tiedostojasi?

Perheenjäsenten ja ystävien kesken

Onko kaikilla sama laite, esimerkiksi iPhone? Valmistajan oma pilvipalvelu lienee näppärin.

Vai haluatko jakaa kuvia helposti Huawein kännykästä iPadin käyttäjälle? Valitse isoista laitevalmistajista riippumaton palvelu. Niiden helppokäyttöisyyttä kannattaa vertailla ilmaisversioilla.

Ainakin isoissa pilvipalveluissa voit jakaa kuvia ja muita tiedostoja myös ihmisille, joilla ei ole palveluun omaa tiliä. Meiliosoite riittää. Toki jakaminen on usein helpompaa, jos vastaanottajalla on palvelun tili.


Kenelle hyvänsä

Jouhevin ratkaisu lienee joku muu pilvipalvelu kuin kolmen jätin (Microsoft, Google, Apple) omistamat. Perehdy kuitenkin niiden eroihin. Jutun lopun vertailussa on mukana kaksi isoa, Dropbox ja Mega.

Ainakin isoissa pilvipalveluissa voit jakaa kuvia ja muita tiedostoja myös ihmisille, joilla ei ole palveluun omaa tiliä. Meiliosoite riittää. Jakaminen on silti usein helpompaa, jos vastaanottajalla on palvelun tili.


En pahemmin jaa tiedostojani

Voit valita minkä pilvipalvelun vain.

Tarkista kuitenkin, tulisiko ulkoinen kovalevy tai levyasema halvemmaksi kuin pilvipalvelun kuukausi- tai vuosimaksut.

4. Miten suhtaudut pilvien yksityisyyteen ja tietosuojaan?

Jaat reippaasti kaikki kuvasi ja musiikkilistasi sosiaalisessa mediassa.

Käytä mitä pilvipalvelua vain.
Muista kuitenkin, että monet pilvipalvelut raportoivat toiminnastasi mainostajille.
Myös haittaohjelmat voivat päästä käsiksi pilvipalveluihin. Esimerkiksi Dropboxin mainetta nakertaa 2016 paljastunut salasanavuoto.


Välillä tietosuoja huolestuttaa - toisinaan taas ei.

Pilvipalvelu ei oikeasti leijaile taivaalla. Käyttäjien tiedostot varastoidaan datakeskuksiin eli konesaleihin. Yrityksen päämajan ja konesalin sijainti määräävät, minkä maan lakeja noudatetaan. Tämä vaikuttaa tietosuojaan.

EU:n tietosuojalait ovat tiukkenemassa. Isot kansainväliset yritykset ovat kuitenkin salaperäisiä. Yksi Microsoftin datakeskuksista on “jossain Uudellamaalla” ja yksi Googlen 15 palvelinkeskuksesta on Haminassa. Tästä ei voi päätellä, että Microsoftin OneDriven tai Google Driven suomalaiskäyttäjien data päätyisi näihin konesaleihin.

Kysyimme Googlelta ja Applelta erikseen, minne ne varastoivat suomalaiskäyttäjien datan. Vastausta ei herunut.

Operaattori Elisan Pilvilinna on tällä hetkellä ainoa pilvipalvelu, joka säilöö datan Suomessa. Eurooppalaisuuttaan korostavat myös mm. Jottacloud ja Tresorit.


Haluat kontrolloida omaa dataasi mahdollisimman tarkasti.

Unohda pilvipalvelut. Varmuuskopioi tiedostosi ulkoiselle kovalevylle ja / tai levyasemalle.

Tutustu vertailuun: Viisi isoa pilvipalvelua, joilta löytyy ilmaisversio

Pilvipalveluja käyttää jo kolmaosa suomalaisista. Pilvien helppokäyttöisyyttä ja sopivuutta itselle kannattaa vertailla ilmaisversioiden avulla.


Katso lisää viiden pilvipalvelun vertailusta:

Vertailussa Dropbox, Mega, OneDrive, iCloud ja Google Drive

PilvipalveluDropboxMegaOneDriveiCloud / iCloud DriveGoogle Drive
Kuka omistaa?Dropbox Inc.Mega LimitedMicrosoftAppleGoogle
Selkein ero muihinHelppokäyttöinen. Vähiten ilmaistilaa.Painottaa tietojen salausta. Eniten ilmaistilaa.Windows-käyttäjille. Office 365 -paketin osa.Apple-käyttäjille. Tiedostot jaetaan iCloud Drivessa.Sopii parhaiten Googlen ekosysteemin sisällä toimivalle.
Millä käyttöjärjestelmillä toimii?Android, iOS, Mac OS X, Microsoft Windows, Windows Phone, Linux.Android, iOS, Mac OS X, Microsoft Windows, Windows Phone, Linux. Windows, Android, iOS. OneDrive sisältyy Windows 8.1:een ja 10:iin. iOS, Mac OS, Windows.PC, Mac, Android, iOS.
Ilmaista tallennustilaa *2 gigatavua (Gt)50 Gt5 Gt5 Gt 15 Gt
Lisätilan hinta per kuukausi **8,25 e (1 teratavu Tt eli 1000 gigatavua).4,99 e (200 Gt). 9,99 e (500 Gt). 19,99 e (2 Tt).2 e (50 Gt). 7 e (1 Tt).0,99 e (50 Gt). 2,99 e (200 Gt). 9,99 e (1 Tt). 19,99 e (2 Tt).4 e (30 Gt). 9,99 e (1 Tt).
Ovatko tukisivut suomeksi?Eivät.Eivät.Kyllä.Enimmäkseen.Eivät.
MuutaNettiselaimista toimii parhaiten Chromella tai Firefoxilla.Windows 10:stä OneDrivea ei voi poistaa, mutta sen saa piiloon, jolloin tiedostojen synkronointi loppuu.Applen mobiilikäyttäjälle pakollinen, jos haluaa varmuuskopioida laitteensa. Android-laitteessa tilin luonti vaatii vaivaa.

* Ainakin iCloudissa ja Google Drivessa osa ilmaistilasta uppoaa meililaatikkoon, palvelun sisäisiin ohjelmiin tai laitteen varmuuskopiointiin. Joissakin pilvipalveluissa ilmaistilaa saa kelpoteltua lisää esim. suosittelemalla palvelua muille.

** Hinnat helmikuussa 2017. Mukana enintään 2 teratavun (Tt) eli 2000 gigatavun paketit. Joissakin pilvipalveluissa vuosihinta on edullisempi kuin maksu kuukausittain.

Edit. 14.2.2017: Lisätty Google Drive -opastusvideo.

  • Digitreenit 19: Instagram - keskity kuviin

    Instagram-sovelluksen käyttöönotto ja ohjeet

    Instagram kasvaa hurjaa vauhtia. Sen käyttö kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016. Näillä ohjeilla pääset alkuun ja saat muutaman vinkin käyttöönottoon.

  • Media tarvitsee laatuleiman - tältä näyttäisi läpivalaistu uutinen

    Idea, näkökulma, lähteet on tuotava entistä tarkemmin esiin.

    Tavan, jolla perinteinen media esittää uutisia täytyy uudistua. Valheita levittäviä “uutissivustoja” tulee aina uusia, joten luotettavan median pitää pystyä erottautumaan. Luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä lisäävät ratkaisut ovat jo toimitusten käsissä, ne pitää vain ottaa käyttöön. Valtamedian täytyy löytää armoton avoimuus, tässä malli.

  • Digitreenit 18: Neljä kysymystä avuksi pilvipalvelun valintaan

    Kysy nämä itseltäsi ennen pilvipalvelun valintaa

    Kännykän tai tietokoneen muisti paukkuu taas. Yksi ratkaisu on laittaa valokuvat, videot ja muut tiedostot pilveen. Pilvipalvelu on eräänlainen kyberlokero. Jos harkitset pilvipalvelun valintaa tai vaihtoa, aloita vastaamalla tämän jutun neljään kysymykseen.

Media- ja digitaidot

  • Media tarvitsee laatuleiman - tältä näyttäisi läpivalaistu uutinen

    Idea, näkökulma, lähteet on tuotava entistä tarkemmin esiin.

    Tavan, jolla perinteinen media esittää uutisia täytyy uudistua. Valheita levittäviä “uutissivustoja” tulee aina uusia, joten luotettavan median pitää pystyä erottautumaan. Luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä lisäävät ratkaisut ovat jo toimitusten käsissä, ne pitää vain ottaa käyttöön. Valtamedian täytyy löytää armoton avoimuus, tässä malli.

  • Digitreenit 6: 5 vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.

  • Digitreenit 10: Näin lataat karttoja puhelimesi muistiin

    Ladattuja karttoja voi käyttää ilman verkkoyhteyttä.

    Erilaisille karttasovelluksille on tarvetta varsinkin matkaillessa, mutta usein ongelmana on se, että datan käyttö on kalliimpaa ulkomailla. Lataamalla kartat puhelimeen jo kotimaassa voi kätevästi välttää datalaskun kasvamista reissussa.

  • Digitreenit 13: Yhdistä tietokone verkkoon älypuhelimella

    Näin jaat puhelimesi verkkoyhteyden muille laitteille

    Jos olet junassa, mökillä tai muuten paikassa, josta ei toimivaa langatonta verkkoa löydy, voit käyttää puhelintasi yhteyspisteenä internetiin ja jakaa sitä kautta nettiyhteyden muille laitteille. Yllättävän usein joutuu tilanteisiin, jossa toimivaa langatonta verkkoa (Wi-Fi) ei ole käytettävissä tai verkko on kovin ruuhkainen ja hidas. Nopea apu löytyy puhelimesta.

  • Valheenpaljastaja: Mitä valeuutiset ovat ja mitä ne eivät ole

    Valeuutisen käsite on hämärtynyt

    Loppuvuodesta 2016 valeuutiset olivat lähes kaikkien huulilla. Sittemmin valeuutisiksi on haukuttu suurin piirtein kaikkea aamuhartaudesta viikon luontoääneen. Valeuutista voikin nykyään huutaa aina, kun on eri mieltä jostakin. On aika palauttaa mieliin, mitä valeuutinen oikein tarkoittaa?

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.