Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Elävän arkiston blogi pääkuva

Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä
Heikki Nousiainen presidentti Urho Kekkosena Presidentit-sarjassa Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä Kuva: Heli Sorjonen/Yle Heikki Nousiainen,Presidentit

Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta.

Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti. Sen sisältämät ohjelmat ovat katsottavissa Areenassa vuoden ajan. Muista myös upouusi Presidentti-sarja.

Presidentit on kymmenosainen dokumenttidraama vuodelta 2005. Sarjan jaksot kertovat Suomen presidenteistä kansakuntamme kohtalonhetkissä. Jokainen osa näyttää yhden keskeisen päivän tai ajanjakson kunkin presidentin valtakaudella – kymmenen presidenttiä Ståhlbergistä Ahtisaareen.

Piru ja peijooni on Kekkosen ajan Suomesta kertova kuusiosainen draamadokumentti vuodelta 2008. Sarja on ajankuva suomettumisen vuosista – Kekkoslovakiasta, noottikriisistä, salaisista muistioista ja ETYKistä sekä lopulta vanhan presidentin sairastumisesta ja uudesta valtataistelusta.

Presidentin mies -sarja kertoo ajasta, jolloin maailma ja Suomi muuttuu. Murhe pankkikriisistä, lama ja vaikeat ajat ovat ohi. Suomi ja sen johtajat kulkevat reippain mielin kohti uutta, uljasta tulevaisuutta Euroopan liittovaltion osana. Valta turmelee, mutta Presidentin mies todistaa, että vielä pahemmin turmelee vallan puute. Kolmiosainen draamasarja on vuodelta 1998.

Kolme Haavikkoa sekä yksi Donner ja musta Mannerheim

Presidentti on kuvitteellinen tarina Annasta ja presidentistä, valtataistelusta ja vallan käytöstä. Kirjeenvaihtajana toimiva Anna rakastuu valtaa käyttävään mieheen, josta tulee myöhemmin tasavallan presidentti. Eräs professori yrittää selvittää Annan suhdetta presidenttiin. Vuonna 2000 ensilähetetty elokuva perustuu Jörn Donnerin kirjaan ja on myös kirjailijan ohjaama.

Kirkas ilta perustuu Paavo Haavikon tekstiin Urho Kekkosesta. Yhden miehen näytelmä on kuvattu edesmenneen presidentin asunnossa Tamminiemessä. Pitkäaikainen valtionpäämies muistelee omaa elämäänsä ja näkee siinä kymmenen erilaista vaihetta: "Olin liian nuori jääkäriksi, se oli ensimmäinen roolini... ja viimeinen oli se, kun minusta tuli olkikupo."

Myös Suuri peli, korkeat panokset on Paavo Haavikon kertomus, joka kertoo neljästä nuoresta miehestä, jotka matkustavat Tarttoon solmimaan rauhaa Neuvosto-Venäjän kanssa. He olivat sisäpiiriä jo vuonna 1920 ja kaikista heistä tuli ministereitä myöhemminkin. Neuvottelujen pitkittyessä he pelaavat korttia ja puhuvat suunsa puhtaaksi siitä, miksi Suomi oli ajautunut tähän tilanteeseen. Sen pelin nimi on Pro Patriae ja siinä kaikki keinot ovat luvallisia.

Sylvin kamari on Paavo Haavikon kirjoittama kunnianosoitus lujalle ja vahvalle naiselle. Draama perustuu Marja-Liisa Vartion ja Sylvi Kekkosen väliseen kirjeenvaihtoon. Pääosassa tässä vallan kulisseja avaavassa elokuvassa on taiteilijaprofessori Seela Sella.

Suomen marsalkka on kenialais-suomalais-virolainen mukaelma Gustaf Mannerheimin elämästä. Afrikkalaiseen tarinankerrontaan perustuva elokuva kertoo yksinäisestä miehestä sankarimyytin takana. Elokuvan teosta tehtiin myös kuusiosainen dokumenttisarja Operaatio Mannerheim.

Lue lisää:

Suomen marsalkka -elokuvan tuottaja Erkko Lyytinen 2012

Operaatio Mannerheim -sarja kertoo kohutun elokuvan teosta

Dokumentaarinen sarja Operaatio Mannerheim kertoo kohua herättäneen elokuvan tekemisestä ja taustoista. Sarja näyttää elokuvaprosessin haasteet, tekijöiden tuskailut ja ilon hetket. Se pyrkii myös vastaamaan siihen miksi ja miten Ylen tuottama Mannerheim-tulkinta Suomen Marsalkka -elokuva tehtiin.

Koska toivedraamamme eivät kuitenkaan kata koko itsenäisen Suomen tarinaa, täydensimme joukkoa dokumentilla Suomen toistaiseksi ainoasta naispresidentistä Tarja Halosesta.

Lisää ohjelmasta

  • Yle Areenan klippejä voi nyt upottaa verkkosivuille

    Upota Areena-sisältöä omille sivuillesi

    Areenan klippejä voi nyt upottaa

    Areenan klippisisältöä voi nyt upottaa mille tahansa verkkosivulle, esimerkiksi omaan blogiin. Tällä hetkellä upotusominaisuus koskee Areenassa julkaistuja lyhyitä klippejä. Klippeinä julkaistaan esimerkiksi uutisjuttuja ja kohtauksia ohjelmista. Klipin upottaminen omalle sivulle onnistuu kopioimalla klipin upotuskoodi.

  • Näyttelijä Petteri Jamalainen seisoo Kotikadun bensiksen edessä kädessään spray-maalipurkki ja takanaan seinäkirjoitus

    Harmittaako katsoa Kotikatua ihan yksin? Katsotaan ja kommentoidaan yhdessä!

    23.5. live-twiitataan yhdessä #kotikatulive

    Striimipalveluista, kuten Areenasta, ohjelmia katsotaan tutkimusten mukaan yksin. Tv-ohjelmien katsominen on kuitenkin paljon kivempaa, jos voi kommentoida, hehkuttaa tai buuata yhdessä muiden katsojien kanssa. Katsotaan siis Kotikatua yhdessä Areenasta ja kokoonnutaan Twitterin ja #Kotikatulive-tunnisteen ääreen tiistaina 23.5. kello 19.