Hyppää pääsisältöön

Yle sai tunnustusta viittomakielen aseman edistämisestä

Kuvassa syntymäkuuro maailmanmatkaaja Jarkko Keränen, joka tutustuu menestyneisiin amerikkalaisiin kuuroihin.
Kuvassa syntymäkuuro maailmanmatkaaja Jarkko Keränen, joka tutustuu menestyneisiin amerikkalaisiin kuuroihin. Kuva: Petri Vilén jarkko ja kuuro amerikka

Yle on saanut Vuoden viittomakieliteko 2016 -tunnustuspalkinnon. Kuurojen Liitto myöntää palkinnon henkilölle tai taholle, joka on muun muassa edistänyt viittomakielten asemaa ja nostanut viittomakieliä näkyville.

Kuurojen Liitto kiittelee Ylen Jarkko ja kuuro Amerikka -sarjaa, joka sai hyvää palautetta niin viittomakielisiltä kuin kuuleviltakin katsojilta. Tunnustuspalkinnon perusteissa kiitetään muun muassa sitä, ettei viittomakieli ollut ohjelmassa päälleliimattuna, vaan se oli osa ohjelmaa jo käsikirjoitusvaiheessa.

Tunnustuspalkinnon perusteissa mainitaan myös Ylen viittomakielisten uutisten panostukset sosiaalisessa mediassa ja Yle Areenassa, eduskunnan kyselytunnin viittomakielinen tulkkaus sekä Pikku Kakkosen viittomakielinen lastensarja Tikkumäen talli.

Ylen julkaisujohtaja Ismo Silvo muistuttaa, että sekä vanha että nyt uusittava Yle-laki asettavat yhtiön erityistehtäväksi ohjelmien tarjoamisen viittomakielellä. Ylen viittomakielinen tarjonta on painottunut Silvon mukaan aiemmin erityisesti perustiedonvälitykseen: uutisiin, viikkokoosteisiin ja ajankohtaisohjelmien ja suurten kansallisten tapahtumien viittomiseen.

“Viime vuonna halusimme lisätä viitottuja lastenohjelmia ja tuoda myös suuren yleisön nähtäville viittomakielisen ohjelman hyvään katseluaikaan. Pidämme tärkeänä sitä, että Jarkko ja kuuro Amerikka toi viittomakielen esiin yleiseen medianäkyvyyteen. Sen menestyksen kannustamana valmistelemme jatkoa samantyyppiselle ohjelmalle”, Silvo kertoo.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Otra Romppanen_henkilökuva

    Otra Romppanen - Murheenlaakson menninkäinen

    Mana Mana -legenda kertoo värikkäästä elämästään.

    Otra Romppanen on Joensuun ensimmäinen punkkari, jonka kitarasoundi mullisti 80-luvun lopun suomalaisen vaihtoehtomusiikin. Nykyisin Etelä-Savossa asuvan Mana Mana -legendan elämään on mahtunut hulluja mutta lahjakkaita ihmisiä, genrerajojen halveksuntaa, itsetuhoisia ajatuksia ja ultimaattista sekoilua. Muiden mielipiteistä Otra ei edelleenkään välitä.