Hyppää pääsisältöön

Mike Pohjola: Kun Aleksis Kivi ulostuslääkettä söi

Kirjailija, käsikirjoittaja, roolipelien suunnittelina Mike Pohjola
Kirjailija, käsikirjoittaja, roolipelien suunnittelina Mike Pohjola Kirjailija, käsikirjoittaja, roolipelien suunnittelina Mike Pohjola Kuva: Anton Sucksdorff kirjallisuus,Kirjojen Suomi,kirjojen suomi: pilkun jälkeen,Mike Pohjola

Kaikki taiteilijat ovat hulluja. Mutta kaikki hullut eivät ole taiteilijoita.

Teksti: Mike Pohjola

Kustantajani järjestää kirjailijoilleen kesäpäiviä, jolloin tehdään jotain hauskaa yhdessä. Joskus mentiin melomaan, toisen kerran pelattiin jalkapalloa. Viime kesänä kävimme Lapinlahden mielisairaalassa.

Paikka ei ollut enää sairaalakäytössä. Saimme pullaa ja meille kerrottiin, miten arkkitehti Engel oli suunnitellut rakennukset. Sitten pääsimme kiertokävelylle suljetun osaston kaikuville käytäville kesäkuun paistaessa ikkunoista.

Tunnelma oli kuitenkin kummallinen, jopa pahaenteinen. Vanhassa hourulassa oli virunut moni kollegamme Aleksis Kivestä Mika Waltariin, Taata Sillanpäästä J. J. Weckselliin. Sekä paljon muita vieläkin aktiivisia taiteilijoita, kuten Hector ja Vesku Loiri.

Emme kävelleet hautojen päällä, mutta hourujen päällä kylläkin.

Emme kävelleet hautojen päällä, mutta hourujen päällä kylläkin.

Aleksis Kivi oli asunut Helsingin Tapanilassa kivenheiton päästä kodistani, kun hänet sitten todettiin sielultaan sairastuneeksi. Tänne hänet oli tuotu, pieneen valkoseinäiseen koppiin, jossa oli sänky ja potta. Nyt seinällä oli myös Kiveä esittävä piirros.

Kivi diagnosoitiin kroonisesti melankoliseksi, eli nykykielellä varmaankin kliinisesti masentuneeksi. Syiksi lääkärit epäilivät verenvähyyttä, juoppoutta ja loukattua kirjailijan kunniaa. Sekä melankolia että sen perusteet olivat meille huoneessa vieraileville kirjailijoille turhankin tuttuja.

Kiveä hoidettiin kiniinillä, morfiinilla ja ulostuslääkkeillä. Näinkö meillekin käy? Vitsailimme hermostuneesti.

Miksi niin moni taiteilija päätyi tänne? Koska he tarvitsevat hulluutta tehdäkseen työtään. Putkimies tarvitsee jakoavainta, taiteilija hulluutta.

Putkimies tarvitsee jakoavainta, taiteilija hulluutta.

Taiteilijan on tultava hulluksi, nähtävä jotain sellaista, mitä ei terve ihminen pysty näkemään, ja sitten parannuttava, jotta hän voi kuvailla näkemänsä terveille. Tämä on tehtävä joka päivä. Yhdeksältä työhuoneelle lukemaan sähköpostit, kymmeneltä lankeaminen hulluuteen, yhdeltätoista takaisin selkomaailmaan, yhdeltä lounas, viideltä kotiin.

Käytän sanaa "hulluus" nyt äärimmäisen epälääketieteellisesti ja epäpsykologisesti. Tämä hulluus on sitä, että kuvitellaan maailma, jollaista ei ole. Se on sitä, että ollaan joku toinen ihminen vähän aikaa. Sillä hulluudella mietitään, mitä tulee, jos kaksi mahdotonta asiaa yhdistää. Siinä etsitään tunnetason syvätotuutta tuttujen ilmiöiden takaa. Sen avulla tutkitaan oman alitajunnan pimeimpiä soppia. Sitä tarvitaan, kun pitää jutella Jumalan kanssa tai laskeutua Helvettiin tai tehdä taikoja.

Kuulostaako psykoottiselta kohtaukselta tai paranoidilta jaarittelulta? Niin minustakin. Mutta siitä syntyy kirjoihin, sinfonioihin, sarjakuviin, peleihin ja maalauksiin se sielu ja viisaus, mitä joissain teoksissa on ja mitä jotkut vain tavoittelevat.

Kun ryömii yhteiskunnan tai oman mielensä pohjamudissa, niin aina sieltä ei pääsekään pois.

Mutta kun joka päivä käy pistäytymässä hulluudessa, se jättää jälkensä. Kun ryömii yhteiskunnan tai oman mielensä pohjamudissa, niin aina sieltä ei pääsekään pois. Kello yksi ei olekaan lounas vaan ahdistuskohtaus. Yöllä tulee painajaisia. Sitten herääkin Lapinlahdesta.

Aleksis Kivi tosin ei välttämättä ollut mieleltään sairas vaan aivoiltaan. Nykyään epäillään, että hänellä saattoi olla Alzheimer. Siihen ei ulostuslääke auttanut vaan hänet kotiutettiin parantumattomana vähän ennen kuolemaansa.

Kirjailijoiden kesäpäivää vierailu Kiven sairaalahuoneessa ei pilannut vaan syvensi. Sen jälkeen saunottiin ja syötiin. Ilman kosketusta hulluuden varjon kanssa vierailu olisi ollut vähäisempi – aivan kuten koko yhteiskuntakin.

  • Kirjailija, näytelmäkirjailija Johannes Ekholm

    Johannes Ekholmin julkisuuskuvassa mustekala siteeraa Marxia

    Kirjailija Johannes Ekholm kerää vaikutteita kaikkialta.

    Kirjailija Johannes Ekholm on eräänlainen valtarakenteita horjuttava alkemisti, joka luo ajankuvaa käyttämällä elementtejä Roland Barthesin ajatuksista internetin ilmiöihin. Mieluiten hän makaa sohvalla älypuhelin kädessä ja syö karkkia.

  • Kuvassa Niina Repo, Riku Korhonen, Elina Knihtilä ja Johannes Ekholm.

    Mites töissä meni?

    Pilkun jälkeen -ohjelmassa käsitellään työtä. Katso täältä!

    Pilkun jälkeen tarttuu työhön. Keskustelemassa ensimmäisistä työpaikoista ja työn muutoksesta ovat kirjailija Riku Korhonen, näyttelijä-professori Elina Knihtilä ja kirjailija Johannes Ekholm. Pilkun jälkeen maanantaina 27.3. Yle Teemalla klo 21.

  • Näyttelijä, professori Elina Knihtilä

    Mä olen puhunut teille ihan paskaa!

    Professori Knihtilä sai itsensä kiinni jeesustelusta.

    Paluu näyttämölle yli kahden vuoden jälkeen sai Elina Knihtilän ymmärtämään, että hän oli jeesustellut opiskelijoilleen. Professuuri Teatterikorkeakoulussa on näköalapaikka, jossa tulee koko ajan haastetuksi.

  • Näytelmäkirjailija Johannes Ekholm

    Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

Kirjojen Suomi

Seuraa somessa

  • Kirjailija Juha Itkonen lähikuvassa

    Mitä Juha Itkonen ajattelee Olavi Paavolaisesta? Entä sinä?

    Mitä yhteistä on 30-luvulla ja nykyajalla?

    Totuuden ja mielikuvien kädenvääntö, uskontojen taipuminen erilaisiin tarkoituksiin ja nuoruuden kadehtiminen – Olavi Paavolaisen Risti ja hakaristi herätti Juha Itkosessa paljon ajatuksia. Teos luettiin Kirjojen Suomen maaliskuun verkkolukupiirissä, jonka vetäjänä Itkonen oli. Jaa omat ajatuksesi kirjasta täällä!

  • Paavolainen työpöytänsä ääressä Yleisradiossa 1949

    Olavi Paavolaisen ylle povattiin vihaa, mutta toisin kävi

    Osallistu Juha Itkosen lukupiiriin täällä!

    Juha Itkosen vetämässä lukupiirissä luetaan Olavi Paavolaisen Risti ja hakaristi, jossa Paavolainen piirtää maailmanpolitiikan rintamalinjat uudella tavalla. Aikalaislukijoiden hämmästykseksi hän ei ota selvästi puoliaan kommunismin ja fasismin jakamassa maailmassa, vaan laittaa ne samalle puolelle. Osallistu lukupiiriin täällä!

  • Kuvassa Niina Repo, Riku Korhonen, Elina Knihtilä ja Johannes Ekholm.

    Mites töissä meni?

    Pilkun jälkeen -ohjelmassa käsitellään työtä. Katso täältä!

    Pilkun jälkeen tarttuu työhön. Keskustelemassa ensimmäisistä työpaikoista ja työn muutoksesta ovat kirjailija Riku Korhonen, näyttelijä-professori Elina Knihtilä ja kirjailija Johannes Ekholm. Pilkun jälkeen maanantaina 27.3. Yle Teemalla klo 21.

  • Kirjailija, näytelmäkirjailija Johannes Ekholm

    Johannes Ekholmin julkisuuskuvassa mustekala siteeraa Marxia

    Kirjailija Johannes Ekholm kerää vaikutteita kaikkialta.

    Kirjailija Johannes Ekholm on eräänlainen valtarakenteita horjuttava alkemisti, joka luo ajankuvaa käyttämällä elementtejä Roland Barthesin ajatuksista internetin ilmiöihin. Mieluiten hän makaa sohvalla älypuhelin kädessä ja syö karkkia.

  • Näyttelijä, professori Elina Knihtilä

    Mä olen puhunut teille ihan paskaa!

    Professori Knihtilä sai itsensä kiinni jeesustelusta.

    Paluu näyttämölle yli kahden vuoden jälkeen sai Elina Knihtilän ymmärtämään, että hän oli jeesustellut opiskelijoilleen. Professuuri Teatterikorkeakoulussa on näköalapaikka, jossa tulee koko ajan haastetuksi.

  • Toimittaja Atlas Saarikoski ulkona taivasta vasten.

    Atlas Saarikoski: Kirjallisuus on harvojen käsissä

    Rakenteellinen syrjintä estää kirjoittamista.

    Rakenteellinen syrjintä vaikuttaa siihen, kenellä on mahdollisuus kirjoittaa. Maailmassa, jossa kaikki saavat kirjoittaa, olemme vähemmän toisia toisillemme ja enemmän kokonaisia itsellemme. Tämän takia kielen rajoja on höllennettävä, toimittaja Atlas Saarikoski kirjoittaa esseessään.

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Kirjailija, käsikirjoittaja, roolipelien suunnittelina Mike Pohjola

    Mike Pohjola: Kun Aleksis Kivi ulostuslääkettä söi

    Taiteilijan on pistäydyttävä hulluudessa.

    Millainen on kirjailijan työpäivä? "Yhdeksältä työhuoneelle lukemaan sähköpostit, kymmeneltä lankeaminen hulluuteen, yhdeltätoista takaisin selkomaailmaan, yhdeltä lounas, viideltä kotiin", kirjoittaa kirjailija Mike Pohjola. Lue koko juttu >>

  • Kirjailija Nura Farah katsoo ikkunasta ulos

    Nura Farah: Kuinka sanoin häpeälleni hyvästit

    Olin kiitollinen. Olimme turvassa!

    "Tanssin itsekseni keväisen auringon alla ja lupasin vastalahjaksi oman rakkauteni Suomelle", kirjoittaa Nura Farah hetkestä, jolloin turvapaikka oli myönnetty. Ennakkoluuloisessa Suomessa se ei lama-aikana kuitenkaan ollut helppoa. Onneksi oli kirjasto! Hänestä tuli kirjailija, joka voi auttaa meitä suvaitsevaisuuden tiellä.

  • Minna Canth 1880

    Miedot tunteet kyllästyttivät Minna Canthia

    Minna Canth oli vahva persoona, joka herätti tunteita

    Kirjailija Minna Canthia kuvaillaan vahvaksi persoonaksi. Hän ei ollut sovinnainen ja herätti tunteita kansassa. Kouluradion lähettämässä ohjelmassa Hellin Kannas on haastatellut Minna Canthin tytärtä Lyyli Andersinia ja tyttären kälyä Aija Kotilaista kirjailijan elämästä Kuopiossa. Kannas vierailee myös Kuopion museossa, Minna Canthille omistetussa huoneessa.

  • Ylen 101 kirjan suosittelukone

    Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • Kolumnin artikkelikuva

    Marjo Niemi: Luota ahdistujaan

    Jokainen aika on ajatellut olevansa historian ahdistunein.

    Minä haluaisin jonkun kokonaiskuvan. Kaikesta. Tiedän sen olevan ongelma, koska tiedän ettei se ole mahdollista. Voi epävarmuus, pohtii Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Marjo Niemi.

  • italialaisen Antonio Canovan alaston nuori nainen patsas

    Decameronen iloittelevia munkkeja ja karkailevia teinityttöjä

    Boccaccion tarinoissa munkit ottavat ilon irti elämästä.

    1300-luvulla ilmestyneen Deacmeronen kertomuksissa munkit houkuttelevat usein aviovaimot pettämään miehiään ja nunnatkin ottavat elämästä ilon irti. Eikä se ole paljon paaveja haitannut.

  • Maija Vilkkumaa

    Mikä kirja on sinulle se kaikkein rakkain?

    Kerro lempikirjastasi, ja voita kirjapalkinto!

    Mikä kirja on sinulle se kaikkein tärkein? Kerro lempikirjastasi meille. Parhaan tarinan kertojalle on luvassa kirjapalkinto!

  • Kirjojen Suomen tarjonta infografiikkana

    Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Suomi100

    Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!