Hyppää pääsisältöön

Media tarvitsee laatuleiman - tältä näyttäisi läpivalaistu uutinen

Laatumedian logo
Grafiikka: Annukka Palmén-Väisänen Laatumedian logo Kuva: Yle oppiminen

Valemedioita tulee aina uusia. Perätön juoru tai uutiseksi naamioitu huijaus voi tehdä vakavaa vahinkoa. Taistelussa perättömyyksiä vastaan perinteisen uutisen on uudistuttava: jokaisessa laatumedian uutisessa pitäisi olla avoimesti esillä jutun lähteet sekä toimituksen ja toimittajan tekemät valinnat.

Perinteinen media voisi ottaa käyttöön vakiomuotoisen tavan lisätä läpinäkyvyyttä joka ikisessä verkkoartikkelissa.

Tässä on kuvitteellinen uutisteksti, jolla ajatusta havainnollistetaan. Nuolta klikkaamalla avautuu tieto lähteestä.

Teollisuusalueen rengaspalo jo kolmas vaarallinen palo

Tero Toimittaja

Tulipalo on samantyyppinen kuin läheisen romuttamon palo viime kesänä. Kumipalo uhkasi seurakunnan varastoituja taideteoksia.

Kuvitteellinen uutisteksti alkaisi tästä näin: Eipäjoella sijaitsevan Akin Kumitavara Ky:n tulipalo saatiin sammutettua varhain aamulla.

Kyseessä oli jo kolmas samalla Laakson teollisuusalueella sattunut tulipalo vuoden aikana. Vuoden alussa kärysi elektroniikkajäte, kesän korvalla Akin Kumitavaran naapurissa sijaitsevan romuttamon auton raadot.

Viranomaiset eivät tee enää tarkastuksia

Maakunnan pienteollisuuslaitoksiin tekemiä palotarkastuksia on vuosi vuodelta vähennetty.

Ylitarkastaja Mauri Maurilan mukaan pienten yritysten pitää laatia palomääräysten mukainen pelastusraportti. Sen noudattaminen on niin sanotun omavalvonnan, siis yrityksen itsensä, vastuulla.

– Tarkastuskäynteihin ei täältä kuule enää ehdi, Maurila sanoo.

Tulipalo uhkasi kirkon taideteoksia

Tulipalo uhkasi levitä teollisuusalueen reunalla sijaitseviin varastorakennuksiin. Leviäminen saatiin kuitenkin estettyä. Lähimmät varastot ovat seurakunnan vuokraamia.

Eipäjoen kirkkoherran Liina Liinalan mukaan varastossa säilytetään seurakunnan hankkimia taideteoksia. Tähän keksitty uutisesimerkki päättyy.

Korjaukset: Ei ole
Sitoudumme Journalistin ohjeisiin

.

Alkusysäys: Pelastuslaitoksen tiedote.

Näkökulma: Jo kolmas samantyyppinen tulipalo, päätettiin selvittää palomääräysten valvontatilanne.

Lähteet: Tiedote, 2 puhelinhaastattelua, lehden oma arkisto, maakuntahallituksen vuosiraportti, kiinteistörekisteri.

1. Jokaiseen artikkeliin merkitään sitoutuminen Journalistin ohjeisiin. Porsaallakin on laatuleima.

Journalistin ohjeet määrittelevät esimerkiksi haastateltavien oikeudet, tavan jolla artikkelin virheet tulee oikaista ja niin edelleen. Suomalainen laatumedia on sitoutunut Journalistin ohjeisiin Julkisen sanan neuvoston jäsenyyden myötä. Toimittajat ja päätoimittajat suhtautuvat JSN:n nuhteluun vakavasti. JSN:n langettava päätös takuulla tuntuu. Kyseessä on kollegoiden eteen pystytetty häpeäpaalu.

2. Lukijan pitää pystyä nopeasti hahmottamaan uutisartikkelia varten tehty taustatyön määrä.

Tehtyjä haastatteluja ja muita lähteitä voisi avata tarkasti nykyistä useammin, jopa jokaisen artikkelin hännillä. Lukija näkisi tästä nopeasti, oliko toimittajalla aikaa soittaa useampi kuin yksi puhelu. Perusuutisessa enemmän ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista – joskus itsestäänselvyyden kanssa painiminen usean päivän ajan on ajanhukkaa. Tutkiva aihe voi kehittyä lukuisissa keskusteluissa ja asiakirjapyynnöissä.

3. Lähteet voisi kirjoittaa todentamistarkoituksessa.

Verkossa lähteisiin linkittäminen on helppoa ja tätä tehdään paljon. Osa uutismediasta kuitenkin karttaa uutistekstin sisässä olevia linkkejä. Miksi? On vain tekninen asia tehdä linkistä sellainen ettei se häiritse lukijaa, jutun nopeaa silmäilyä. Entä jos linkittämistä tehtäisiin vähemmän omiin aiempiin juttuihin ja enemmän tietojen todentamistarkoituksessa, samoin kuin lähdeviitteet ajatellaan gradussa?

4. Kerrotaan vakiomuotoisesti mistä idea artikkeliin tuli ja mikä näkökulma valittiin.

Tämä on rohkein askel kohti avoimuutta: Kerrotaan lukijalle jutun alkusysäys rutiinimaisesti joka kerta. Esimerkiksi "tiedote”, “uutisaiheen seuranta” (toimittaja esimerkiksi on soitellut pitkin vuotta viranomaiselle kysellen uutta käännettä), “toimituspalaverin keskustelu". Suunnittelu ja tuottaminen on journalismin laadun tae. Usein valitaan näkökulma, jota lähdetään selvittämään: jotain rajataan mukaan, jotain jätetään pois – kaikki ei yhteen juttuun mahdu. Etsitäänkö tietoa ja kommentteja vuokralaisen vai vuokranantajan oikeuksista? Hypoteesi vaikuttaa helposti lopputulokseen, toki usein löytyy ihan jotain muuta kuin mitä etsittiin. Näkökulman kertominen olisi mediakasvatusta.

5. Laatumedia laittaa korjaukset sivuilleen näkyvästi. Artikkelissa voisi näkyä myös se, ettei korjauksia ole tarvinnut tehdä.

Tämä olisi näkyvä laatulause: jutulla on tuhansia lukijoita eikä siitä ole vielä löydetty yhden yhtä asiavirhettä. Korjaustakaan ei tarvitse hävetä, se on merkki median avoimuudesta ja tarkkuudesta.

Lähteitä avataan jo nyt – mutta vaihtelevasti

Lähteet ja työtapa kirjoitetaan jo nyt artikkeliin jollain tapaa, mutta osaavatko lukijat tulkita näitä lauseita?

"Kertoo sähköpostilla", "kirjoittaa blogissaan", "uutistoimisto Reutersin mukaan", "vahvistamattoman tiedon mukaan" ja niin edelleen.

Esimerkiksi yhden uutistoimiston tai median mainitseminen tarkoittaa, että samaa tietoa ei ole saatu vielä varmistettua toisesta lähteestä. Jos viitataan tiedotteeseen tai blogiin, tarkoitetaan, että toimittaja ei ole päässyt vielä esittämään kriittisiä kysymyksiä.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Tätä minä ainakin kaipaan kaiken maailman uutisten keskellä. Avoimuus ja läpinäkyvyys on demokratian selkäranka.

Lähettänyt käyttäjä

Toivoisin kovasti, että todellisten laatumedioiden tapaan myös YLE:llä toimittajakunta painottaisi faktoja omien mielipiteidensä asemesta. Jonkinlaista tasapuolisuutta tulisi myös tavoitella. Tässä ei liene kovin hyvin onnistuttu kun YLE:n uutisia seuraamalla saattaisi kuvitella, että USA:n asemesta Venäjä on kaikkein uutterin valloitussotien kävijä. Yksi Krim ei ainakaan perinteisen laskuopin nojalla vastaa Libyaa, Irakia ja Jemeniä lisättynä viikottaisilla lennokki-iskuilla.

YLE:n pysyväksi linjaksi on tullut myös nimitellä tyranneiksi USA:n hegemonian haastavia vasemmistohallituksia. Sen sijaan USA:n ja sen liittolaisten rikoksista vaietaan. Jos jotain kiusallisia tietoja pääsee läpi, niitä vähätellään puhumalla rikosten asemesta virheistä. Liittolaismaidemme johtoa pidetään aina syyttömänä, kun taas virallisten vihollistemme johtajat ovat aina syyllisiä todisteista huolimatta.

Vaikka toimittajat tuntuvat pitävän omaa mielipidettään universumin ylivoimaisesti tärkeimpänä uutisena, tulisi laatumediaksi pyrkivän tiedotusvälineen harjoittaa pidättyvyyttä tässä suhteessa. Ei pidä lähteä moralisoimaan mikäli ei pysty arvioimaan kaikkien toimintaa samojen periaatteiden mukaisesti. Tämä on todellinen ongelma, mutta on selvää että siitä on turhaa kirjelmöidä JSN:lle. Ehkä toimittajat voisivat avoimesti myöntää, kenen asian puolesta kamppailevat.

Lähettänyt käyttäjä

Hieno idea lisätä lähteet tai tiedon hankinta tavat mahdollisimman moneen uutiseen ja artikkeliin. Se lisää kertomusten uskottavuutta muunakin kuin mielipidekirjoituksena. Lisäksi lähdelinkkien avulla aiheesta kiinnostunut lukija pääsisi itse helpommin käsiksi lisäinformaatioon. Hyvin perusteltuja ja todennettavissa olevia uutisia voitaisiin käyttää muiden julkaisujen tai (tieteellisten) tutkimusten taustamateriaalina tai tutkimuskohteena. Toimitustyön arvostus nousee, kun yleisö näkee, paljonko uutisen tekemiseen nähdään vaivaa.

Lähettänyt käyttäjä

Hyvä kirjoitus. Yksi minua jo pitkään häirinnyt trendi on se, että Suomessa hyvin harvassa paikassa tunnutaan ymmärtävän lainkaan miten artikkeleihin liittyvän keskustelun tasoa voi nostaa. Sanoin jo vuosia sitten YLE:n keskustelu-illassa, että mielestäni työkalumme ovat vielä kovin kehittymättömiä, onhan Internet vielä nuori. Lukuunottamatta hyvin harvoja palveluita oikein mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut - joutuu tekemään itse.. 8)

Lähettänyt käyttäjä

Tämä olisi todella mielenkiintoinen uudistus, tuskin tästä haittaa olisi.
Toinen uudistus voisi olla laajempi kommentointimahdollisuus nettiuutisille ja artikkeleille myös ylellä. Ja kommenteissa vaadittaisiin myös lähteet, kaikkien näkyville. Vaihtoehtoina voisi olla myös esim. "omat ajatukset ja kokemukset" ja "en muista tarkkaa lähdettä", mutta näkyisi sitten kaikille mitä kommentoija käyttää lähteenä.

  • Kuvakollaasi: Myanmar, Intia, poliisin piirittämä pizzeria

    Valheenpaljastaja: Pelkoa, inhoa ja väkivaltaa – eli miksi valeuutiset ovat oikeasti vaarallisia

    Valeuutisilla voi olla vakavia seurauksia tosielämässä.

    Mitä haittaa siitä on, jos ihmiset jakavat valeuutisia Facebookissa? Onko sillä suurta merkitystä, jos joku uskoo sitkeästi vääräksi todistettuun tietoon? Valeuutisilla ja muulla väärällä tiedolla saattaa olla vakavia seurauksia tosielämässä. Valheenpaljastaja käy läpi neljästä eri maasta tapauksia, jotka osoittavat, miten disinformaatiolla voidaan manipuloida mieliä ja lietsoa väkivaltaa.

  • Neljä väittämää EU:sta ja keskellä otsikko Totta vai tarua

    Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo tuoreessa Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

  • Digitreenit 23 Pääkuva, tekstillä Twitter

    Digitreenit 23: Twitter – osallistu rohkeasti

    Twitterissä on omat niksinsä.

    Twitter on yksi suurimmista sosiaalisista medioista. Se on ns. mikroblogipalvelu, joka perustuu tiiviiseen ilmaisuun ja aihetunnisteiden käyttöön. Näillä vinkeillä pääset pikaisesti twiittien ihmeelliseen maailmaan.

  • Facebookin logo, Facebookista otettu valintavaihtoehto Se on valeuutinen

    Näin ilmiannat Facebookin valeuutisia - ja mitä sitten tapahtuu?

    Johtaako valeuutisen ilmianto Facebookissa mihinkään?

    Maailman vaikutusvaltaisimmaksi mediaksi kutsuttu Facebook on luvannut karsia valeuutisia. Facebook tarjoaa myös suomeksi täppää Se on valeuutinen. Kysyimme Facebookilta, johtaako valeuutisen ilmiantaminen mihinkään. Selkeätä vastausta ei saatu. Niinpä teimme pienen testin.

Media- ja digitaidot

  • Digitreenit 20 pääkuva. Teksti Selaimen päivitys

    Digitreenit 20: Päivitä nettiselain automaattisesti

    Verkkoselaimen päivittäminen on tietoturva-asia.

    Päivitä verkkoselaimesi säännöllisesti, helpoin tapa on ottaa automaattiset päivitykset käyttöön. Näillä ohjeilla saat selaimesi asetukset kuntoon, jotta sinun ei tarvitse enää huolehtia päivityksistä.

  • Digitreenit 19 pääkuva. Teksti Instagram

    Digitreenit 19: Instagram - keskity kuviin

    Instagram-sovelluksen käyttöönotto ja ohjeet

    Instagram kasvaa hurjaa vauhtia. Sen käyttö kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016. Näillä ohjeilla pääset alkuun ja saat muutaman vinkin käyttöönottoon.

  • Kuva Donald Trumpin virkaanastujaisista ja leima "Vaihtoehtoiset faktat?"

    Valheenpaljastaja: Mitä valeuutiset ovat ja mitä ne eivät ole

    Valeuutisen käsite on hämärtynyt

    Loppuvuodesta 2016 valeuutiset olivat lähes kaikkien huulilla. Sittemmin valeuutisiksi on haukuttu suurin piirtein kaikkea aamuhartaudesta viikon luontoääneen. Valeuutista voikin nykyään huutaa aina, kun on eri mieltä jostakin. On aika palauttaa mieliin, mitä valeuutinen oikein tarkoittaa?

  • Ihmisiä algoritmien hallitsemassa verkostossa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Televisio, jossa koodia.

    Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Sanomalehtien kansikuvia. Kuvien kohdalla on kysymysmerkkejä.

    Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • Pohjois-Korean Kim Jong-Un ja kenraalit.

    New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Instagram-kuvista tehty kollaasi

    Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Topeliuksen "sitaatti" lähdekritiikistä

    Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Sponsoroitu postaus Instagramissa

    Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Britannian EU-eroa kannattavan Leave-kampanjan bussi.

    Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Tubettaja pitelee kädessään paitaa

    Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediakompanssin kuvakoulun luokkakuva.

    Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • toimittaja katselee kuvia useilta rinnakkaisilta monitoreilta. Taustalla näkyy isoja ruutuja, joissa on kuvia verkkouutisista ja uutislähetyksistä

    Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Koulussa kuvataan tv-ohjelmaa

    Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • Tyttö makaa nurmikolla tablettitietokoneen kanssa.

    5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • graafinen kuva, jossa mm. tabletti, kännykkä, kuulokkeet ja näppäimistö

    Digitreenit 6: 5 vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.