Hyppää pääsisältöön

Totuus Suomesta urheilumaana: Olemmeko oikeasti ihan surkeita?

Useimpien mielikuvissa Suomi on taantuva urheilumaa. 1920-luvulla pidimme muita juoksuradoilla ja painimolskilla pilkkanamme, vielä 70- ja 80-luvuilla menestyimme yleisurheilussa, hiihdossa ja mäkihypyssä häkellyttävän hyvin, mutta 2000-luku näyttäytyy mustana. Viimeisimmissä olympialaisissa mitalisaalis on jäänyt hyvin laihaksi.

Mielikuvaa värittävät myös niukat tappiot ja viime hetken romahdukset. Unkarin viime hetken tasoitus ikimuistoisen katkerassa jalkapallo-ottelussa, Juha Miedon jääminen sekunnin sadasosan päähän olympiakullasta sekä Masken Carlssonin, Mats Sundinin ja Peter Forsbergin Suomelle aiheuttamat nöyryytykset tärkeissä jääkiekko-otteluissa yhdistyvät osaksi samaa mielikuvaa, jossa Suomelle tuppaa lopulta käymään huonosti.

Tieteellinen totuus Suomesta urheilumaana

Prisma Studio halusi päästä mielikuvien yläpuolelle ja päätti selvittää tieteellisen tarkasti, kuinka hyvä tai huono urheilumaa Suomi oikeasti on. Pyysimme Urheilumuseon tilastonikkaria, tuottaja Matti Hintikkaa kaivamaan tietokannasta mahdollisimman kattavat tiedot Suomen todellisesta tasosta.

Parhaiten taso selviää, kun otamme tarkasteluun neljän vuoden eli olympiadin mittaisen jakson. Tältä ajalta selvitimme kaikkien maiden mitalit ja pistesijat sekä olympialaisissa että kaikkien olympialajien MM-kisoissa. Mukana ovat sekä kesä- että talvilajit.

Vuodet 2013-2016 kattavassa vertailussa Suomi on sijalla 31. Kultamitaleita tältä ajalta kertyi neljä, ja ne kaikki tulivat lumella. Sami Jauhojärvi ja Iivo Niskanen pystyivät siihen parisprintissä olympialaisissa. Kolme muuta kultaa tulivat lumilautailun MM-kisoissa.

2000-luvulla Suomen urheiluhuippu on tylsynyt.

Täydelliset ja vertailukelpoiset tilastot saimme myös kahden edellisen olympiadin ajalta. Vertailu osoittaa, että 2000-luvulla Suomen urheiluhuippu on tylsynyt. 12 vuoden eli kolmen olympiadin aikana Suomen sijoitus on pudonnut kuusi sijaa, ja vielä suurempi pudotus on tapahtunut pisteissä. Suomen suhteellinen osuus pisteistä, joka kertyy mitaleista ja pistesijoista, oli 2005-2008 1,11 prosenttia, mutta 2013-2016 enää 0,76 prosenttia.

Yhtä täsmällistä vertailua aikaisempiin vuosiin ei ole mahdollista tehdä, mutta selvää on, että ennen oli paremmin - eikä tarvitse edes mennä itsenäisyyden alkuvuosiin. Esimerkiksi vuoden 1984 talviolympialaisissa Suomi oli neljänneksi menestynein maa. Montrealin kesäolympialaisissa 1976 Suomi oli mitalitilaston 11:s.

Nykytilan voi silti nähdä valoisamminkin. Maailmassa on vain 30 Suomea parempaa urheilumaata, mutta yli sata huonompaa. Se ei tosin muuta sitä tosiasiaa, että vauraiden länsimaisen joukossa olemme aivan häntäpäässä.

Itsenäisyyden alkuaikojen menestys tuottaa kuitenkin merkillisen tilastoihmeen.

Lohtua voimme hakea siitä, että olemme vähäväkinen maa. Jos menestys suhteutetaan väkilukuun, sijoituksemme paranee kymmenen pykälää ja olemme sijalla 21. Tosin näin laskien vuosien 2013-2016 menestynein urheilumaa on lilliputtivaltio San Marino.

Jos tämäkään ei riitä, voimme lopulta turvautua menneisyyteemme. Suomen yleisurheilijat ja painijat olivat itsenäisyyden alkuaikoina niin kovia, että heidän saavutuksensa tuottavat yhä merkillisen tilastoihmeen: kun kaikkien nykyaikaisten kesäolympialaisten mitalit lasketaan yhteen ja suhteutetaan väkilukuun, Suomi on - uskokaa tai älkää - maailman paras kesäurheilumaa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Artikkelikuva KC:n juttuun

    Tuomas Nevanlinna: Donald Trump tviittailee työväenliikkeen raunioilla

    Filosofi Tuomas Nevanlinnan analyysi Donald Trumpista.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kertoo esseessään, miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti. Trump lumoaa, koska hän osoittaa esimerkillään, että kuka tahansa voi voittaa lotossa. Siihen ei tarvita koulutusta ja pinnistelyä, kuten liberaali yhteiskunta uskottelee. Nevanlinna paljastaa myös, miten työväenliikkeen romahdus loi populismin ja mikä erottaa Trumpin Hitleristä.

  • studiomuusikkot

    Suomihittien näkymättömät duunarit

    Neljä muusikkolegendaa kertoo tarinan levyjen takaa.

    Tiedätkö kuka soitti Tapani Kansan R-A-K-A-S-kappaleen rumpufillin tai bassoa Juha Tapion Kaksi puuta -hitissä? Entä kuka kannutti rumpuja Nylon Beatin Viimeinen-biisissä tai soitti kitaraa Jari Sillanpään Satulinna-kappaleessa? Tapani "Nappi" Ikonen, Juha Björninen, Anssi Nykänen ja Ako Kiiski kertoo tarinan levyjen takaa ja siitä, millainen on muusikon ammatti Suomessa. Hiteiltä, naurulta ja notkoilta ei vältytä.

Tiede

  • leijonan tähdistö

    Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Maaliskuulle tyypillinen tähtikuvio Leijona näkyy hienosti myöhään illalla ja yöllä. Leijona löytyy helposti Otavan avulla: kun näet Otavan suoraan pääsi päällä, siirrä katse hiukan alemmaksi etelän suuntaan, siellä luuraa Leijona varsin mukavassa katselukulmassa. Leijonan tunnistaa myös siitä, että sen länsipää muistuttaa kysymysmerkkiä väärinpäin.

  • mielenosoittajia tieteen puolesta

    Miksi luottaisin tieteeseen?

    Tiede on paras tapa selvittää, kuinka asiat todella ovat.

    Tiede on paras ja kenties ainoa tapa selvittää, kuinka asiat todella ovat. Tutkimus itseään korjaavana menetelmänä johtaa alati paranevaan ymmärrykseen. Ainakin periaatteessa ja pitkällä aikavälillä.

  • Mies lepää sohvalla istuen kädet levällään.

    Lepo seuraava megatrendi vai elävä tasapaino unen, levon ja aktiivisuuden välillä?

    Hyvän elämän resepti: unta, lepoa ja toimintaa.

    Mitä on lepo? Ihmisen on hyvä osata levätä tai ainakin hellittää hetkeksi muulloinkin kuin yöllä, ettei ylivireystila uhkaa. Päivän aikana virittynyttä oloa on syytä vähentää ja siirtyä rauhoittumisen tilaan. Ihminen voi parhaiten silloin kun uni, lepo ja toiminta ovat tasapainossa, ja vielä niin, että vaihtelu näiden asioiden kesken on mahdollisimman laajaa ja joustavaa.