Hyppää pääsisältöön

Totuus Suomesta urheilumaana: Olemmeko oikeasti ihan surkeita?

Useimpien mielikuvissa Suomi on taantuva urheilumaa. 1920-luvulla pidimme muita juoksuradoilla ja painimolskilla pilkkanamme, vielä 70- ja 80-luvuilla menestyimme yleisurheilussa, hiihdossa ja mäkihypyssä häkellyttävän hyvin, mutta 2000-luku näyttäytyy mustana. Viimeisimmissä olympialaisissa mitalisaalis on jäänyt hyvin laihaksi.

Mielikuvaa värittävät myös niukat tappiot ja viime hetken romahdukset. Unkarin viime hetken tasoitus ikimuistoisen katkerassa jalkapallo-ottelussa, Juha Miedon jääminen sekunnin sadasosan päähän olympiakullasta sekä Masken Carlssonin, Mats Sundinin ja Peter Forsbergin Suomelle aiheuttamat nöyryytykset tärkeissä jääkiekko-otteluissa yhdistyvät osaksi samaa mielikuvaa, jossa Suomelle tuppaa lopulta käymään huonosti.

Tieteellinen totuus Suomesta urheilumaana

Prisma Studio halusi päästä mielikuvien yläpuolelle ja päätti selvittää tieteellisen tarkasti, kuinka hyvä tai huono urheilumaa Suomi oikeasti on. Pyysimme Urheilumuseon tilastonikkaria, tuottaja Matti Hintikkaa kaivamaan tietokannasta mahdollisimman kattavat tiedot Suomen todellisesta tasosta.

Parhaiten taso selviää, kun otamme tarkasteluun neljän vuoden eli olympiadin mittaisen jakson. Tältä ajalta selvitimme kaikkien maiden mitalit ja pistesijat sekä olympialaisissa että kaikkien olympialajien MM-kisoissa. Mukana ovat sekä kesä- että talvilajit.

Vuodet 2013-2016 kattavassa vertailussa Suomi on sijalla 31. Kultamitaleita tältä ajalta kertyi neljä, ja ne kaikki tulivat lumella. Sami Jauhojärvi ja Iivo Niskanen pystyivät siihen parisprintissä olympialaisissa. Kolme muuta kultaa tulivat lumilautailun MM-kisoissa.

2000-luvulla Suomen urheiluhuippu on tylsynyt.

Täydelliset ja vertailukelpoiset tilastot saimme myös kahden edellisen olympiadin ajalta. Vertailu osoittaa, että 2000-luvulla Suomen urheiluhuippu on tylsynyt. 12 vuoden eli kolmen olympiadin aikana Suomen sijoitus on pudonnut kuusi sijaa, ja vielä suurempi pudotus on tapahtunut pisteissä. Suomen suhteellinen osuus pisteistä, joka kertyy mitaleista ja pistesijoista, oli 2005-2008 1,11 prosenttia, mutta 2013-2016 enää 0,76 prosenttia.

Yhtä täsmällistä vertailua aikaisempiin vuosiin ei ole mahdollista tehdä, mutta selvää on, että ennen oli paremmin - eikä tarvitse edes mennä itsenäisyyden alkuvuosiin. Esimerkiksi vuoden 1984 talviolympialaisissa Suomi oli neljänneksi menestynein maa. Montrealin kesäolympialaisissa 1976 Suomi oli mitalitilaston 11:s.

Nykytilan voi silti nähdä valoisamminkin. Maailmassa on vain 30 Suomea parempaa urheilumaata, mutta yli sata huonompaa. Se ei tosin muuta sitä tosiasiaa, että vauraiden länsimaisen joukossa olemme aivan häntäpäässä.

Itsenäisyyden alkuaikojen menestys tuottaa kuitenkin merkillisen tilastoihmeen.

Lohtua voimme hakea siitä, että olemme vähäväkinen maa. Jos menestys suhteutetaan väkilukuun, sijoituksemme paranee kymmenen pykälää ja olemme sijalla 21. Tosin näin laskien vuosien 2013-2016 menestynein urheilumaa on lilliputtivaltio San Marino.

Jos tämäkään ei riitä, voimme lopulta turvautua menneisyyteemme. Suomen yleisurheilijat ja painijat olivat itsenäisyyden alkuaikoina niin kovia, että heidän saavutuksensa tuottavat yhä merkillisen tilastoihmeen: kun kaikkien nykyaikaisten kesäolympialaisten mitalit lasketaan yhteen ja suhteutetaan väkilukuun, Suomi on - uskokaa tai älkää - maailman paras kesäurheilumaa.

  • Syö kuin astronautti: kvinoapuuroa marsilaisella pestolla

    Haastoimme huippukokki Henri Alénin valmistamaan Mars-ruokaa

    Millaisen gourmet-aterian huippukokki loihtisi Marsissa? Heitimme haasteen Henri Alénille, jonka tehtävänä oli valmistaa avaruusateria raaka-aineista, joita voidaan tulevaisuudessa kasvattaa Mars-maaperässä.

  • astronautti Samantha Cristoforetti ISS:llä

    Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Skorpionin tähtikuviota

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Kesä lähestyy ja nyt ovat käsillä viimeiset hetket tähtitaivaan tarkkailuun ennen vaaleita öitä. Toukokuun alussa tähdet näkyvät vielä hyvin. Katse kannattaa suunnata varsinkin etelätaivaalle, jossa pilkistää osa meille harvinaisesta Skorpionin tähdistöstä. Skorpioni on hyvä kohde yökukkujille, jotka jaksavat valvoa, tähtikuvio nousee nimittäin näkyviin vasta parisen tuntia puolenyön jälkeen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Skorpionin tähtikuviota

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Skorpioni pilkistää eteläisellä yötaivaalla

    Kesä lähestyy ja nyt ovat käsillä viimeiset hetket tähtitaivaan tarkkailuun ennen vaaleita öitä. Toukokuun alussa tähdet näkyvät vielä hyvin. Katse kannattaa suunnata varsinkin etelätaivaalle, jossa pilkistää osa meille harvinaisesta Skorpionin tähdistöstä. Skorpioni on hyvä kohde yökukkujille, jotka jaksavat valvoa, tähtikuvio nousee nimittäin näkyviin vasta parisen tuntia puolenyön jälkeen.

  • kolme hymyilevää sormea puistossa

    Me ollaan kaikki mutantteja - toiset enemmän kuin toiset

    Kaikilla on jotain anatomisia tai fysiologisia poikkeamia.

    Meillä kaikilla on jonkinlaisia anatomisia tai fysiologisia poikkeamia. Joskus ne ovat hyvin ilmeisiä ja joskus niitä ei huomaa. Kuvantamisteknologioiden ja perimän sekvensoinnin kehittyessä mutantit kuitenkin huomataan yhä useammin. Rajanvedosta normaalin ja poikkeavan välillä tulee kokoajan hankalampaa. Millainen mutantti sinä olet, kysyy Lauri Reuter blogissaan.

  • astronautti Samantha Cristoforetti ISS:llä

    Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • hiilivoimala talvisessa maisemassa ja sen päällä kieltomerkki

    Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.