Hyppää pääsisältöön

Totuus Suomesta urheilumaana: Olemmeko oikeasti ihan surkeita?

Useimpien mielikuvissa Suomi on taantuva urheilumaa. 1920-luvulla pidimme muita juoksuradoilla ja painimolskilla pilkkanamme, vielä 70- ja 80-luvuilla menestyimme yleisurheilussa, hiihdossa ja mäkihypyssä häkellyttävän hyvin, mutta 2000-luku näyttäytyy mustana. Viimeisimmissä olympialaisissa mitalisaalis on jäänyt hyvin laihaksi.

Mielikuvaa värittävät myös niukat tappiot ja viime hetken romahdukset. Unkarin viime hetken tasoitus ikimuistoisen katkerassa jalkapallo-ottelussa, Juha Miedon jääminen sekunnin sadasosan päähän olympiakullasta sekä Masken Carlssonin, Mats Sundinin ja Peter Forsbergin Suomelle aiheuttamat nöyryytykset tärkeissä jääkiekko-otteluissa yhdistyvät osaksi samaa mielikuvaa, jossa Suomelle tuppaa lopulta käymään huonosti.

Tieteellinen totuus Suomesta urheilumaana

Prisma Studio halusi päästä mielikuvien yläpuolelle ja päätti selvittää tieteellisen tarkasti, kuinka hyvä tai huono urheilumaa Suomi oikeasti on. Pyysimme Urheilumuseon tilastonikkaria, tuottaja Matti Hintikkaa kaivamaan tietokannasta mahdollisimman kattavat tiedot Suomen todellisesta tasosta.

Parhaiten taso selviää, kun otamme tarkasteluun neljän vuoden eli olympiadin mittaisen jakson. Tältä ajalta selvitimme kaikkien maiden mitalit ja pistesijat sekä olympialaisissa että kaikkien olympialajien MM-kisoissa. Mukana ovat sekä kesä- että talvilajit.

Vuodet 2013-2016 kattavassa vertailussa Suomi on sijalla 31. Kultamitaleita tältä ajalta kertyi neljä, ja ne kaikki tulivat lumella. Sami Jauhojärvi ja Iivo Niskanen pystyivät siihen parisprintissä olympialaisissa. Kolme muuta kultaa tulivat lumilautailun MM-kisoissa.

2000-luvulla Suomen urheiluhuippu on tylsynyt.

Täydelliset ja vertailukelpoiset tilastot saimme myös kahden edellisen olympiadin ajalta. Vertailu osoittaa, että 2000-luvulla Suomen urheiluhuippu on tylsynyt. 12 vuoden eli kolmen olympiadin aikana Suomen sijoitus on pudonnut kuusi sijaa, ja vielä suurempi pudotus on tapahtunut pisteissä. Suomen suhteellinen osuus pisteistä, joka kertyy mitaleista ja pistesijoista, oli 2005-2008 1,11 prosenttia, mutta 2013-2016 enää 0,76 prosenttia.

Yhtä täsmällistä vertailua aikaisempiin vuosiin ei ole mahdollista tehdä, mutta selvää on, että ennen oli paremmin - eikä tarvitse edes mennä itsenäisyyden alkuvuosiin. Esimerkiksi vuoden 1984 talviolympialaisissa Suomi oli neljänneksi menestynein maa. Montrealin kesäolympialaisissa 1976 Suomi oli mitalitilaston 11:s.

Nykytilan voi silti nähdä valoisamminkin. Maailmassa on vain 30 Suomea parempaa urheilumaata, mutta yli sata huonompaa. Se ei tosin muuta sitä tosiasiaa, että vauraiden länsimaisen joukossa olemme aivan häntäpäässä.

Itsenäisyyden alkuaikojen menestys tuottaa kuitenkin merkillisen tilastoihmeen.

Lohtua voimme hakea siitä, että olemme vähäväkinen maa. Jos menestys suhteutetaan väkilukuun, sijoituksemme paranee kymmenen pykälää ja olemme sijalla 21. Tosin näin laskien vuosien 2013-2016 menestynein urheilumaa on lilliputtivaltio San Marino.

Jos tämäkään ei riitä, voimme lopulta turvautua menneisyyteemme. Suomen yleisurheilijat ja painijat olivat itsenäisyyden alkuaikoina niin kovia, että heidän saavutuksensa tuottavat yhä merkillisen tilastoihmeen: kun kaikkien nykyaikaisten kesäolympialaisten mitalit lasketaan yhteen ja suhteutetaan väkilukuun, Suomi on - uskokaa tai älkää - maailman paras kesäurheilumaa.

  • kolme hymyilevää sormea puistossa

    Me ollaan kaikki mutantteja - toiset enemmän kuin toiset

    Kaikilla on jotain anatomisia tai fysiologisia poikkeamia.

    Meillä kaikilla on jonkinlaisia anatomisia tai fysiologisia poikkeamia. Joskus ne ovat hyvin ilmeisiä ja joskus niitä ei huomaa. Kuvantamisteknologioiden ja perimän sekvensoinnin kehittyessä mutantit kuitenkin huomataan yhä useammin. Rajanvedosta normaalin ja poikkeavan välillä tulee kokoajan hankalampaa. Millainen mutantti sinä olet, kysyy Lauri Reuter blogissaan.

  • mies VR-laseissa

    Estääkö pahoinvointi virtuaalitodellisuuden yleistymisen?

    VR-maailma ei ehkä sovi ihmisille, joita oksettaa bussissa.

    Olipa teknologia kuinka hieno tahansa, kukaan ei halua käyttää laitetta, jota pitää käyttää oksennuspussin kanssa, kirjoittaa Jukka Häkkinen blogissaan. Kävin jokin aika sitten virtuaalitodellisuuteen liittyvässä tilaisuudessa, jossa yritykset esittelivät sovelluksia ja pelejä. Vaeltelin innostuneena yritysten pöytien ääressä ja uppouduin virtuaalimaailmoihin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Aleksandra Mirolybov-Nurmela hymyilee kuvassa ja katsoo yläviistoon. Kuvan vasemmassa yläreunassa valkoinen Vaakakapina-leima.

    Liikunnanopettaja aiheutti ikuiset arvet: "Häpeä kulkee vahvasti mukanani"

    Aleksandra Mirolybov-Nurmela opettelee arvostamaan itseään.

    “Telinevoimistelutunnilla opettaja asetteli koko luokan ympärilleni katsomaan, kuinka tämä lihava lapsi yrittää hypätä pukin yli. Minä epäonnistuin joka kerta ja tömähdin siihen keskelle. Samaa nöyryytystä opettaja jatkoi kaikilla liikuntatunneilla."

  • Pietari K ja grafiikkaa

    Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Martti Lutherin patsas

    Miksi Martti Luther vihasi juutalaisia?

    Luther oli antisemitisti

    Uskonpuhdistaja Martti Lutherin elämän pimeisiin puoliin kuuluu hänen suhtautumisensa juutalaisiin. On vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että armosta ja armeliaisuudesta saarnaava ihminen on kirjoittanut kirjan Juutalaisista ja heidän valheistaan – kirjan, jossa kehotettiin polttamaan ja karkottamaan juutalaiset.

Tiede

  • Sombrero-galaksi M 104

    Huhtikuun tähtitaivaalla luikertelee käärme

    Huhtikuun tähtitaivaalla luikertelee käärme

    Huhtikuussa etelätaivaalla on laajahko Neitsyen tähdistö, jonka kirkkaimman tähden Spican lähellä on kirkas Jupiter. Spican lähellä on myös kaunis Sombrero-galaksi, jota kannattaa tavoitella kaukoputkella. Idän suunnasta kiertävät etelään harvinaisemmat kuviot Käärmeenkantaja, Käärmeenpää ja Käärmeenhäntä, jotka himmeätähtisinä ovat melkoinen haaste tarkkailijalle.

  • kolme hymyilevää sormea puistossa

    Me ollaan kaikki mutantteja - toiset enemmän kuin toiset

    Kaikilla on jotain anatomisia tai fysiologisia poikkeamia.

    Meillä kaikilla on jonkinlaisia anatomisia tai fysiologisia poikkeamia. Joskus ne ovat hyvin ilmeisiä ja joskus niitä ei huomaa. Kuvantamisteknologioiden ja perimän sekvensoinnin kehittyessä mutantit kuitenkin huomataan yhä useammin. Rajanvedosta normaalin ja poikkeavan välillä tulee kokoajan hankalampaa. Millainen mutantti sinä olet, kysyy Lauri Reuter blogissaan.

  • Grafiikka suhtautumisesta hoivarobotiikkaan

    Kyselymme: hoivarobotteihin suhtautuminen epäilevää - miehet suopeampia

    Ylen Hoivorobottikyselyn tulokset

    Suomi kuuluu maailman nopeimmin ikääntyvien maiden joukkoon. Ikääntyvä väestö tarvitsee jatkuvasti lisää tukipalveluja itsenäiseen asumiseen ja hoivaan samaan aikaan kun ikäluokat pienenevät. Hoivarobotit ovat yksi vastaus tähän ongelmaan. Mutta ovatko ihmiset kypsiä ottamaan hoivarobotit vastaan? Me teimme asiasta kyselyn ja tässä esittelemme sen keskeiset tulokset.