Hyppää pääsisältöön

Avara luonto: Planeettamme Maa II

TV1 lauantaisin 1.4. - 6.5.2017 klo 18.45 - 19.35, uusinta sunnuntaisin klo 8.05
Yle Areenassa 14 päivää

Planeettamme Maa II tarjoaa odotetun jatkon vuonna 2007 nähdylle Avaran luonnon huippusarjalle. Kuusiosainen sarja syväluotaa maapallon monimuotoista luontoa, sen tärkeimpiä ekosysteemejä ja lajeja.

Kussakin sarjan osassa keskitytään yhteen pääaiheeseen: saariin, vuoristoihin, viidakoihin, aavikoihin, ruohikkomaihin ja kaupunkeihin eri puolilla planeettaa.

Ainutlaatuista kuvamateriaalia

Planeettamme Maa II -sarjassa nähdään runsaasti luonnonympäristöjä ja eläinten käyttäytymistä, jota ei ole koskaan ennen päästy kuvaamaan. Uuden teknologian avulla katsoja pääsee lähemmäs eläinten maailmaa kuin koskaan aikaisemmin.

Maailman kaikkien aikojen kalleimman faktasarjan alkuperäinen kertojaääni on legendaarinen David Attenborough. Alkuperäisen Attenborough'n englanninkielisen selostusäänen saa kuuluviin valitsemalla televisiostaan Ääni2-vaihtoehdon. Yle Areenasta löytyvät jaksot myös alkuperäisellä selostuksella. Suomeksi sarjan selostaa Avaran Luonnon äänenä tunnettu Jarmo Heikkinen.

1.4. Osa 1 Saarien maailma

Planeettamme Maa II tarjoaa odotetun jatkon huippusarjalle.
Kääpiökokoinen kolmivarvaslaiskiainen elää Escudo de Veraguas -saarella Karibialla. Planeettamme Maa II tarjoaa odotetun jatkon huippusarjalle. Kuva: BBC 2016 avara luonto: planeettamme maa ii,yle tv1

Maapallolla on satojatuhansia saaria, joista kukin on omanlaisensa pienoismaailma eli mikrokosmos. Näillä eristäytyneillä maa-alueilla käydään selviytymiskamppailua siinä, missä muuallakin maapallolla.
Saarilla on usein ahdasta, ja elinpiirit menevät päällekkäin, mikä aiheuttaa tämän tästäkin toistuvia reviirikiistoja. Ravintoa on rajallisesti, minkä vuoksi kilpailu voi olla kovaa.
Elämä saarilla kannustaa eläimiä toimimaan uusin tavoin, joillakin saarilla tämä on suoranainen elinehto. Saaret voivat tuntua kaukaisilta ja merkityksettömiltä, mutta niiden eliöyhteisöt ovat planeettamme kallisarvoisimpia.

8.4. Osa 2 Korkeuksien maailma

Planeettamme Maa II tarjoaa odotetun jatkon vuonna 2007 nähdylle Avaran luonnon huippusarjalle.
Uhanalainen lumileopardi elää Aasian vuoristossa. Planeettamme Maa II tarjoaa odotetun jatkon vuonna 2007 nähdylle Avaran luonnon huippusarjalle. Kuva: David Willis avara luonto: planeettamme maa ii,yle tv1

Sarjan toisessa osassa tutustutaan planeettamme korkeimpiin huippuihin. Niiden jylhän näyttävissä, mutta ankarissa oloissa selviytyvät eläimistä vain sinnikkäimmät. Maailmassa on neljätoista vuorenhuippua, jotka kohoavat yli 8 000 metrin korkeuteen.
Tappava kylmyys, armottomat tuulet ja lumimyrskyt tekevät vuoristosta yhden maailman vihamielisimmistä elinympäristöistä. Joidenkin erikoistuneiden eläinlajien onnistuu silti sinnitellä tällaisissakin oloissa. Elämä äärimmäisissä korkeuksissa onkin muovannut jotkin planeettamme sinnikkäimmistä eläimistä, jotka selviytyvät maailman korkeimpien huippujen jylhän ankarassa kauneudessa.

15.4. Osa 3 Vihreä maailma

Planeettamme Maa II tarjoaa odotetun jatkon huippusarjalle.
Punasilmälehtisammakko huilaa Costa Rican viidakossa. Planeettamme Maa II tarjoaa odotetun jatkon huippusarjalle. Kuva: Emma Napper/BBC NHU 2016 avara luonto: planeettamme maa,yle tv1

Lajirikkaat viidakot eli trooppiset sademetsät ovat vertaansa vailla olevia yllätyksellisiä ympäristöjä, joissa käydään kekseliästä ja kiihkeää kamppailua olemassaolosta.
Viidakot peittävät alle kuusi prosenttia Maan pinta-alasta, mutta niissä elää puolet kaikista maaeläimistä ja -kasveista. Viidakoissa on juuri sopiva määrä valoa, vettä ja ravintoaineita, ja näin on ollut jo vuosituhansien ajan - elämän pitäisi olla niissä helppoa.
Viidakon eläimistöstä 90 prosenttia viettää koko elämänsä puissa, ja kullakin lajilla on oma tapansa tulla toimeen. Vain viidakossa voi tavata muun muassa liitoliskoja, jotka lentävät lohikäärmeen tavoin. Sademetsiä kuitenkin tuhotaan kiihtyvään tahtiin – ne ovat ihmeellisiä ja taianomaisia paikkoja, joiden suojeluun pitäisi panostaa huomattavasti enemmän.

22.4. Osa 4 Kuiva maailma

Planeettamme Maa II tarjoaa odotetun jatkon huippusarjalle.
Hietakyyhkylinnut väistelevät nahistelevia keihäsantilooppeja Namibiassa. Planeettamme Maa II tarjoaa odotetun jatkon huippusarjalle. Kuva: Barrie Britton 2016 avaa luonto: planeettamme maa ii,yle tv1

Voisitko kuvitella elinympäristöä, missä lämpötila nousee 50 asteeseen, missä ei ole suojaa auringolta, tuulelta tai tomulta ja missä ei ole juuri nimeksikään ravintoa, saati vettä? Tällaiset olosuhteet vallitsevat kolmasosalla planeettamme maa-alueista - aavikoilla. Elämä näissä oloissa edellyttää varsin erikoisiakin selviytymiskeinoja.
On vaikea ajatella saalistajalle hankalampaa elinympäristöä. Eläimillä on silti mitä erikoisimpia keinoja selviytyä vihamielisistä olosuhteista. Planeettamme kuitenkin muuttuu: Maapallon aavikot laajenevat ja muuttuvat kuumemmiksi sekä kuivemmiksi nopeammin kuin koskaan ennen. Jää nähtäväksi, miten elämä sopeutuu niiden tuleviin oloihin.

29.4. Osa 5 Lakeuksien maailma

Planeettamme Maa II tarjoaa odotetun jatkon huippusarjalle.
Etelä-Afrikassa asustelevalla servaalilla on isot korvat ja pitkät jalat. Planeettamme Maa II tarjoaa odotetun jatkon huippusarjalle. Kuva: Chadden Hunter/BBC NHU 2106 avara luonto: planeettamme maa ii,yle tv1

Viidennessä jaksossa tutustutaan tasankoihin, joiden mahtavat eläinlaumat yrittävät sopeutua muuttuviin oloihin. Planeettamme maa-alasta neljännes on heinä- ja ruohokasvien peitossa. Nuo kasvit ovat erittäin kestäviä ja kyllin korkeita kätkeäkseen keskelleen suuriakin eläimiä. Niitä eivät hävitä tulvat, maastopalot, saati pakkaset.
Runsauden, kuivuuden ja uudelleen syntymisen ajat vaihtelevat kuitenkin vuodenkierron mukaan ja vaikuttavat alueen koko eläimistöön. Kaikkien lakeuksien lajit elävät näiden ennalta arvaamattomien, mutta viimein aina runsaskasvuisten alueiden armoilla. Ruohostomaat ovat elinympäristöjä, joissa voi nähdä myös planeettamme eläimistön suurimmat joukkoesiintymät.

6.5. Osa 6 Urbaani maailma

Planeettamme Maa II tarjoaa odotetun jatkon huippusarjalle.
Täplähyeenat etsivät ruoantähteitä Hararin kaupungin kaduilla Etiopiassa. Planeettamme Maa II tarjoaa odotetun jatkon huippusarjalle. Kuva: Paul Thompson/BBC NHU 2016 avara luonto: planeettamme maa ii,yle tv1

Sarjan päätösjaksossa tarkastellaan planeettamme uusinta elinympäristöä - kaupunkeja - ja tutustutaan eläinten erikoisiin keinoihin selviytyä näissä ihmisen luomissa maailmoissa. Voisi luulla, että urbaani maailma on eläimille vieras, mutta rohkeimmille nämäkin ympäristöt suovat yllättäviä mahdollisuuksia.
Vaikka elämä on kovaa ja tunkeilijoiden karkottaminen on osa jokapäiväistä arkea, myös ruokailumahdollisuuksia on runsaasti. Mutta miten eläinlajit pystyvät asettumaan tällaiseen ympäristöön, jossa ne joutuvat kilpailemaan maailman huippusaalistajan, kaupunkielämän säännöt laativan ihmisen kanssa? Yli puolet ihmisistä elää nykyään kaupungeissa. Se, toivotammeko muut lajit tervetulleiksi urbaaniin elinympäristöömme, riippuu meistä itsestämme.

Planet Earth II. Tuotanto: BBC, Britannia, 2016.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Kiitokset tämän luontosarjan hankkimisesta YLE:lle, hienoa! Ja hienoa myös, että kertojana on Jarmo Heikkinen, yksi parhaimmista tällä saralla.

Lähettänyt käyttäjä

Mahtavaa, että sarja esitetään näin ripeästi ilmestymisensä jälkeen, mutta onko tosiaan mahdotonta saada alkuperäistä kertojaa Areenaan selostamaan?
Kaikki kunnia Jarmolle, mutta voiko mikään käännös yltää intensiivisyydessään Davidin tasolle?

  • Värikkäät, äänekkäät ja ovelat papukaijat ovat valtaamassa kaupunkeja eri puolilla maailmaa.

    Prisma: Papukaijaplaneetta

    Miksi papukaijat alkavat levitä kaupunkeihin?

    Värikkäät, äänekkäät ja ovelat papukaijat ovat valtaamassa kaupunkeja eri puolilla maailmaa.

  • Englannin tunnetuimman kuninkaan Henrik VIII:n hallituskausi on verisin, mitä maa on nähnyt.

    Historia: Henrik VIII:n hovissa

    Henrik VIII:n kausi on verisin, mitä Englanti on nähnyt.

    Englannin tunnetuimman kuninkaan Henrik VIII:n hallituskausi on verisin, mitä maa on nähnyt.

  • Kauppa ja posti olivat joen toisella puolen, lapsetkin olivat vaarassa. Oli tehtävä silta! Tarina pohjalaisten talkoohengestä.

    Muisti: Akat asialla

    Tarina pohjalaisten talkoohengestä.

    Kauppa ja posti olivat joen toisella puolen, lapsetkin olivat vaarassa. Oli tehtävä silta! Tarina pohjalaisten talkoohengestä.