Hyppää pääsisältöön

Olisiko tasa-arvoinen avioliittolaki pelastanut Unto Johannes Kamaran?

Kirjailija Martti Larni
Kirjailija Martti Larni Kirjailija Martti Larni Kuva: SKS 101 kirjaa,Kirjojen Suomi,Martti Larni

Kirjailija Martti Laine kuvasi kirjassaan Kuilu 1930-luvun ahdasta ilmapiiriä, ja kuinka se lopulta ajaa ihmisen vankilaan.

Harva tuntee vuonna 1937 julkaistun romaanin, vaikka se aiheutti heti kiivaan keskustelun miesten välisten suhteiden vuoksi. Kirjassa Laine kirjoitti, kuinka päähenkilö Unto Kamara joutuu sisällissodassa valkoisen upseerimiehen hyväksikäyttämäksi. Sodan jälkeen Kamara ajautuu Helsingissä lyhyisiin suhteisiin miesten kanssa. Hän yrittää lääkärin neuvosta paastoamista, kylmiä kääreitä ja naimisiinmenoa naisen kanssa.

Aikalaiskritiikeissä teos leimattiin sairaan ihmisen kuvaukseksi, ja siitä hankittiin jopa psykiatrin lausunto. Professori Väinö Lassila kirjoitti kuitenkin v. 1938, että tekijä maallikkona on onnistunut tehtävässään "niinkin" hyvin. Onneksi kirjan julkaisemista puolsivat mm. Joel Lehtonen ja Ilmari Kianto.

Kohun myötä Martti Laine muutti nimensä Martti Larniksi. Hänestä tuli menestyskirjailija, jonka teosta Neljäs nikama myytiin Neuvostoliitossa yli 2,5 miljoonaa kappaletta. Larni toimi myös Suomen kirjailijaliiton puheenjohtajana vuosina 1964-1967.

Kirja oli todellakin väkevä kuvaus sisällissodasta ja siitä, mitä sodan kauheudet tekevät ihmisen psyykelle.

Miesten välistä rakkautta tutkinut Sandra Hagman piti lukemiskokemusta väkevänä.

- Kirja oli todellakin väkevä kuvaus sisällissodasta ja siitä, mitä sodan kauheudet tekevät ihmisen psyykelle. Miten muuttunut tai rikkoutunut kuva ihmisyydestä ja itsestä vaikuttaa ihmisen koko elämään.

Unto Kamarassa ruumiillistuu1930-luvun antimies, nationalismin ihannemiehen totaalinen vastapari. Yhteen mieskohtaloon on saatu yhdistettyä punikki, homoseksuaali, sadisti, naisvihaaja, alkoholisti, avioeroaja, suvunjatkoon kyvytön, mielisairas ja työtön. Kirja on mitä suuremmassa määrin ajankuva. Kirjassa viitataan rotuhygieniaan, josta puhuttiin paljon tuohon aikaan ja vuonna 1935 Suomeen tulikin sterilisaatio- ja kastraatiolaki. Avioliittolakia uudistettiin myös vuonna 1929. Siinä säädettiin rotuhygienisiä esteitä avioliittoon menolle. Puolison homous oli avioeron peruste.

Kirjassa on havaittavissa näkymätön kuilu sen välillä, mitä tuohon maailman aikaan tapahtui verrattuna siihen, mitä ja miten siitä pystyi ylipäätään kirjoittamaan.

Kirjailija Sami Hilvo miettii aikakautta:

- Julkaisuvuonna 1937 ei noin vain voinut kaikista asioista kirjoittaakaan. Kirjassa on havaittavissa näkymätön kuilu sen välillä, mitä tuohon maailman aikaan tapahtui verrattuna siihen, mitä ja miten siitä pystyi ylipäätään kirjoittamaan.

- Olisi mielenkiintoista tietää, minkälainen keskustelu Laineen ja kustantajan välillä on aikoinaan käyty. Jo kirjan nimen muuttaminen Skorpionista Kuiluksi kertonee jotain. Kuilu on Untolle erottava tekijä. Tällä puolella kuilua on hän itse, tuolla puolella kuilua taas ihannekuva hänestä itsestään. Jos Unto pyrkii kohti ihannekuvaansa, suistuu hän kuiluun kerta toisensa jälkeen. Kun Unto ei pysty olemaan sitä, minkä hän näkee puhtaaksi ja kauniiksi, alkaa hän halveksia tuota puhtaaksi ja kauniiksi kutsumaansa.

Historian tohtori Sandra Hagman
Sandra Hagman Historian tohtori Sandra Hagman Kuva: Yle Kirjojen Suomi,sandra hagman
Kirjailija Sami Hilvo
Kirjailija Sami Hilvo Kirjailija Sami Hilvo Kuva: Yle Kirjojen Suomi,Sami Hilvo
Lataa kirja -nappi, eli paina tätä siirtyäksesi e-kirjastoon
Lataa kirja -nappi, eli paina tätä siirtyäksesi e-kirjastoon 101kirjaa,kirjojen suomi
Klikkaamalla linkkiä siirryt Kansalliskirjaston verkkokirjastoon. Päästäksesi lukemaan kirjoja tarvitset Yle Tunnuksen tai voimassa oleva kirjastokortin. Voit lukea kirjan eri PC, iOS ja Android -päätelaitteiden selaimilla.
  • Näyttelijä, professori Elina Knihtilä

    Mä olen puhunut teille ihan paskaa!

    Professori Knihtilä sai itsensä kiinni jeesustelusta.

    Paluu näyttämölle yli kahden vuoden jälkeen sai Elina Knihtilän ymmärtämään, että hän oli jeesustellut opiskelijoilleen. Professuuri Teatterikorkeakoulussa on näköalapaikka, jossa tulee koko ajan haastetuksi.

  • Näytelmäkirjailija Johannes Ekholm

    Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Kuvassa: juontaja Niina Repo ja vieraat Katja Kettu, Kari Kanala ja Teemu Vesterinen.

    Mika Waltari häpeili esikoisteostaan

    Teos on Suomen Merimiesläehtysseuran tilaus.

    Toisin kuin usein luullaan, Waltarin esikoisteos ei ole Suuri Illusioni vaan Toivo-enon junailema tilaustyö Suomen Merimieslähetysseuralle. Pappi Kari Kanala, kirjailija Katja Kettu sekä koomikko Teemu Vesterinen lukivat kirjaa huvittuneina. Kirjaa käsitellään Pilkun jälkeen -ohjelmassa Yle Teemalla 20.3. klo 21.

  • Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala

    Kokemukset kypsyttivät Kari Kanalasta papin

    Outoudessa voi nähdä jotain olennaista

    Paavalin seurakunnan kirkkoherran Kari Kanalan tie papiksi oli pitkä kirja- ja elämänopeilla vuorattu tie. Papin ammatti oli ollut ajatuksissa jo pienestä pitäen, mutta ennen sitä oli hieman elettävä. Kanala on Pilkun jälkeen -ohjelman vieraana maanantaina 20.3. klo 21 Yle Teemalla.

Kirjojen Suomi

Seuraa somessa

  • Näytelmäkirjailija Johannes Ekholm

    Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Paavolainen työpöytänsä ääressä Yleisradiossa 1949

    Olavi Paavolaisen ylle povattiin vihaa, mutta toisin kävi

    Osallistu Juha Itkosen lukupiiriin täällä!

    Juha Itkosen vetämässä lukupiirissä luetaan Olavi Paavolaisen Risti ja hakaristi, jossa Paavolainen piirtää maailmanpolitiikan rintamalinjat uudella tavalla. Aikalaislukijoiden hämmästykseksi hän ei ota selvästi puoliaan kommunismin ja fasismin jakamassa maailmassa, vaan laittaa ne samalle puolelle. Osallistu lukupiiriin täällä!

  • Toimittaja Atlas Saarikoski ulkona taivasta vasten.

    Atlas Saarikoski: Kirjallisuus on harvojen käsissä

    Rakenteellinen syrjintä estää kirjoittamista.

    Rakenteellinen syrjintä vaikuttaa siihen, kenellä on mahdollisuus kirjoittaa. Maailmassa, jossa kaikki saavat kirjoittaa, olemme vähemmän toisia toisillemme ja enemmän kokonaisia itsellemme. Tämän takia kielen rajoja on höllennettävä, toimittaja Atlas Saarikoski kirjoittaa esseessään.

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Kirjailija, käsikirjoittaja, roolipelien suunnittelina Mike Pohjola

    Mike Pohjola: Kun Aleksis Kivi ulostuslääkettä söi

    Taiteilijan on pistäydyttävä hulluudessa.

    Millainen on kirjailijan työpäivä? "Yhdeksältä työhuoneelle lukemaan sähköpostit, kymmeneltä lankeaminen hulluuteen, yhdeltätoista takaisin selkomaailmaan, yhdeltä lounas, viideltä kotiin", kirjoittaa kirjailija Mike Pohjola. Lue koko juttu >>

  • Kirjailija Nura Farah katsoo ikkunasta ulos

    Nura Farah: Kuinka sanoin häpeälleni hyvästit

    Olin kiitollinen. Olimme turvassa!

    "Tanssin itsekseni keväisen auringon alla ja lupasin vastalahjaksi oman rakkauteni Suomelle", kirjoittaa Nura Farah hetkestä, jolloin turvapaikka oli myönnetty. Ennakkoluuloisessa Suomessa se ei lama-aikana kuitenkaan ollut helppoa. Onneksi oli kirjasto! Hänestä tuli kirjailija, joka voi auttaa meitä suvaitsevaisuuden tiellä.

  • Minna Canth 1880

    Miedot tunteet kyllästyttivät Minna Canthia

    Minna Canth oli vahva persoona, joka herätti tunteita

    Kirjailija Minna Canthia kuvaillaan vahvaksi persoonaksi. Hän ei ollut sovinnainen ja herätti tunteita kansassa. Kouluradion lähettämässä ohjelmassa Hellin Kannas on haastatellut Minna Canthin tytärtä Lyyli Andersinia ja tyttären kälyä Aija Kotilaista kirjailijan elämästä Kuopiossa. Kannas vierailee myös Kuopion museossa, Minna Canthille omistetussa huoneessa.

  • Ylen 101 kirjan suosittelukone

    Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • Kolumnin artikkelikuva

    Marjo Niemi: Luota ahdistujaan

    Jokainen aika on ajatellut olevansa historian ahdistunein.

    Minä haluaisin jonkun kokonaiskuvan. Kaikesta. Tiedän sen olevan ongelma, koska tiedän ettei se ole mahdollista. Voi epävarmuus, pohtii Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Marjo Niemi.

  • italialaisen Antonio Canovan alaston nuori nainen patsas

    Decameronen iloittelevia munkkeja ja karkailevia teinityttöjä

    Boccaccion tarinoissa munkit ottavat ilon irti elämästä.

    1300-luvulla ilmestyneen Deacmeronen kertomuksissa munkit houkuttelevat usein aviovaimot pettämään miehiään ja nunnatkin ottavat elämästä ilon irti. Eikä se ole paljon paaveja haitannut.

  • Maija Vilkkumaa

    Mikä kirja on sinulle se kaikkein rakkain?

    Kerro lempikirjastasi, ja voita kirjapalkinto!

    Mikä kirja on sinulle se kaikkein tärkein? Kerro lempikirjastasi meille. Parhaan tarinan kertojalle on luvassa kirjapalkinto!

  • Kirjojen Suomen tarjonta infografiikkana

    Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Suomi100

    Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!