Hyppää pääsisältöön

Lahden MM-hiihtolähetykset tavoittivat miljoonayleisöjä

naiset hiihtävät luimisessa metsassä
naiset hiihtävät luimisessa metsassä Kuva: Jussi Nahkuri krista pärmäkoski,lahti 2017 mm hiihdot

Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Lahdessa 22.2.–5.3. oli vuoden suurin urheilutapahtuma Suomessa. Tv-lajina hiihdon suosio on edelleen suuri ja Lahden kisat tavoittivat televisiossa sekä verkossa miljoonayleisöjä.

Keskikatsojamäärissä mitattuna hiihdon MM-kisojen kaksi katsotuinta Ylen tv-lähetystä olivat joukkuesprintti 1,2 miljoonalla katsojalla ja miesten 50 km hiihto 1,1 miljoonalla katsojalla. Kaikkiaan kuuden kisalähetyksen keskikatsojamäärä ylitti miljoonan. Kisojen suurin katsojamäärä televisiossa mitattiin 50 km:n kisan aikana, kun klo 16 jälkeen ruutujen äärellä oli 1,5 miljoonaa katsojaa.

Kaikkiaan MM-kisalähetykset tavoittivat televisiossa yli 3,5 miljoonaa katsojaa, joista yli 1,3 miljoonaa oli alle 45-vuotiaita. Tavoittavuudeltaan paras lähetys oli miesten 50 km viimeisenä kisapäivänä Se tavoitti lähes 1,8 miljoonaa katsojaa.

Lahden kisat vetivät käyttäjiä myös Areenaan: Yle Areenassa oli lähes 2,7 miljoonaa eri selainta viime viikolla. On-demandina käynnistyksiä kertyi yhteensä 663.000. Suorana kisat nostivat Yle TV2:n 1,6 miljoonaan käynnistykseen viikon aikana. Käynnistyksistä 3/4 tuli hiihdon MM-kisoista.

Lahden MM-kisat nostivat selvästi myös Yle Urheilun verkkokäytön lukuja. Huippupäivä oli 1.3. jolloin palvelussa käytiin 865 868 eri selaimella. Myös palvelussa käytetty aika kasvoi kisaviikoilla.

Yle teki kisoista kaksi ohjelmatuotantoa. Host Broadcaster-tuotanto toteutti tarjonnan kansainvälisille mediayhtiöille ja kotimaan tuotanto toi kisat kotikatsomoihin suomalaisesta näkökulmasta.

”Kisojen ympärillä oli todella positiivinen tunnelma, jonka välitimme katsojille yli 20 maahan. Suomalaisille pystyimme lisäksi kertomaan tunteikkaimmat tarinat perinteitä kunnioittaen niin menestyksen kuin tappionkin hetkellä”, kertoo Yle Urheilun päällikkö Panu Pokkinen.

Kaikkiaan 46 Ylen välittämää MM-kisatapahtumaa seurattiin suomeksi ja ruotsiksi 11 kilpailupäivänä. Tv-kisalähetyksiä oli n. 65 tuntia. Radiossa Yle Puhe lähetti suoria kisälähetyksiä ja iltaisin katsottiin Yle TV2:n viihteellistä makasiiniohjelmaa palkintojenjakoineen. Yle Lahti urakoi aamusta iltaan MM-kisaradiossa, välitti tunnelmia Aamu-tv:hen, Radio Suomen Ajantasaan, valtakunnallisiin radiouutisiin ja tv-lähetyksiin.

“Olen tosi tyytyväinen kisatiimiimme, jolla on huipputason osaaminen ja suuren kiitoksen ansaitseva asenne. Suomalaiskatsojien lisäksi työmme laatua kehuivat kansainväliset tv-yhtiöt ja kansainvälinen hiihtoliitto”, sanoo Panu Pokkinen.

Lisätiedot:
Panu Pokkinen, Yle Urheilun päällikkö, panu.pokkinen@yle.fi, p. 050 542 3025

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • esa saarinen filosofi

    Nuoren Esa Saarisen mielestä kaikkein tärkeintä oli vittuilu

    Esa Saarinen laati vittuilun teorian 1980-luvulla.

    Suomalainen kulttuuriväki oli 1980-luvulla niin lamaantunutta, että se piti vittuilla hereille. Koska vittuilu kuului taiteen ja tieteen kanssa inhimillisen toiminnan korkeimpaan luokkaan, se ansaitsi myös oman teoriansa. Ja sellaisen laati nuori filosofi Esa Saarinen. Vaikka Saarinen on sittemmin tullut tunnetuksi myönteisyyden lähettiläänä, hän näkee vanhoissa teeseissään paljon hyvää. Tosin tänä päivänä hän kirjoittaisi vittuilun sijaan kohottavuudesta.

  • Mauno Koivisto metsänraivauksessa Inkoon Tähtelässä

    Mauno Koivisto sai olla Inkoon Tähtelässä luova puuhastelija

    Mauno Koivisto viihtyi maatilallaan Inkoon Tähtelässä-

    Inkoon Tähtelä oli presidentti Mauno Koivistolle enemmän kuin kiireisten virkavuosien loma-asunto. Se oli paikka, jossa presidentistä kuoriutui esiin nestemoottoreita, traktoreita ja muuta tekniikkaa rakastava ”pikkupoika”, kuten rouva Tellervo Koivisto hymyillen luonnehtii.