Hyppää pääsisältöön

Prisma Studio: Elämmekö pian 500-1000 vuotta?

Esko Valtaoja pohtii puistonpenkillä eliniän pidentämistä
Esko Valtaoja uskoo, että 100 vuoden päästä ihmiset ovat tavalla tai toisella kuolemattomia. Esko Valtaoja pohtii puistonpenkillä eliniän pidentämistä Kuva: Yle/Tiede Prisma Studio

TV1 keskiviikkona 8.3.2017 klo 20.00 - 20.30, uusinta perjantaina 10.3. klo 5.55
Yle Areenassa vuoden ensilähetyksestä.

Ihmiskunta kehittää vauhdilla elinikää pidentäviä teknologioita. Niistä lupaavimmat kytkeytyvät kantasoluhoitoihin ja geeniterapiaan. Villeimmissä visioissa ihmiset elävät tulevaisuudessa 500-1000 vuotta tai jopa ikuisesti. Ensin täytyy vain selättää elimistöä rappeuttavat mekanismit.

Kun tavallinen ihmissolu jakaantuu, kromosomin päässä olevat dna-jaksot, telomeerit, lyhenevät. Kun solu on jakautunut noin 50 kertaa, telomeerit ovat kuluneet loppuun ja solu kuolee.

"Periaatteessa telomeerien lyheneminen on ratkaistavissa ongelma. Yksinkertaisimmillaan ihmissoluihin voitaisiin rakentaa geeni, joka tuottaa telomeraasia, joka puolestaan estää telomeereja lyhenemästä. Tällainen on esimerkiksi hummereilla", maalailee bioteknologian tutkija Lauri Reuter.

"Ihan yksinkertaista se ei tietenkään ole. Loputtoman elämän tavoittelu toisi mukanaan uusia ongelmia. Esimerkiksi syövän riski lisääntyisi."

mikroskooppikuvassa syöpäsoluja
Syöpäsolut eivät vanhene samalla tavalla kuin muut solumme. mikroskooppikuvassa syöpäsoluja Kuva: Yle/Tiede Prisma Studio

Syöpäsolut jatkavat elämäänsä jopa ikuisesti – laboratorioissa

Syöpäsolut eivät vanhene samalla tavalla kuin muut solumme.

"Normaaleissa ihmissoluissa kromosomien päässä olevat telomeerit lyhenevät joka solujakautumisella. Sen vuoksi solut vanhenevat. Syöpäsoluissa tätä ei tapahdu", selittää tohtorikoulutetta Pauliina Kallio translationaalisen syöpäbiologian huippuyksiköstä Helsingin yliopistosta.

Syöpäsoluilla on käytössään loputon varasto nuoruuden eliksiiriä, telomeraasi-entsyymiä, joka estää DNA:n tuhoutumisen ja sitä kautta solun vanhenemisen. Siksi syöpäsolut voivat elää, vaikka ihminen, jossa ne syntyivät, olisi jo kuollut. Ne lisääntyvät laboratoriossa, kunhan niillä on ravintoa ja hyvät kasvuolosuhteet.

tutkija katsoo mikroskooppiin
tutkija katsoo mikroskooppiin Kuva: Yle/Tiede Prisma Studio

Ympäri maailmaa tutkimuslaboratorioissa kasvatetaan syöpäsolulinjoja. Niistä ensimmäinen on peräisin amerikkalaisen, vuonna 1951 kuolleen Henrietta Lacksin kohdunkaulansyövästä. Solut ovat edelleen hengissä.

Jos kaikki Henrietta Lacksin syövästä kasvatetut solut punnittaisiin, niiden yhteispaino olisi tällä hetkellä jopa 20 000 kiloa.

Tutkijat kasvattavat syöpiä laboratoriossa tutkimustarkoituksiin. Niillä voidaan testata uusia lääkkeitä, joilla syöpä tulevaisuudessa toivottavasti saadaan lopullisesti nujerrettua.

Millaista olisi elää todella pitkään?

Hygienia, rokotusohjelmat ja ravintosuositukset ovat nostaneet ihmiskunnan keskimääräistä elinikää huimasti. Mutta me janoamme vain lisää.

Olisiko luonnotonta elää satoja vuosia? Menettäisivätkö kokemuksemme jotain ainutlaatuisuudesta, jos eläisimme todella pitkään?

Prisma Studion toimittaja Sakari Silvola vanhaksi maskeerattuna ihmisvilinässä
Miltä tuntuisi elää 200 v? Prisma Studion toimittaja Sakari Silvola heittäytyy ajatusleikkiin. Prisma Studion toimittaja Sakari Silvola vanhaksi maskeerattuna ihmisvilinässä Kuva: Yle/Tiede Prisma Studio

Alan tutkijoiden parissa puhutaan tuhatvuotisen elämän sijaan yhä enemmän siitä, että mahdollisimman moni voisi elää 100-120 -vuotiaaksi. Silloin elämän pidentämisen konstit eivät ole mitään science fictionia, vaan kenellä tahansa on mahdollisuus ottaa ne käyttöön. Mitä jos pitkän elämän eliksiiri onkin se iänikuinen: syö terveellisesti, liiku paljon ja haasta aivojasi?

Studiossa eliniän pidentämisestä keskustelemassa biotekniikan tutkija Lauri Reuter, tähtitieteen sekatyöläinen Anne Liljeström ja futuristi Elina Hiltunen. Ohjelmaa luotsaa Reetta Rönkä.

  • Meidän maamme -sarja lentää eri puolella Suomea kesäisissä maisemissa. Sarjasta esitetään kymmenen uutta jaksoa.

    Meidän maamme – kesätunnelmissa

    Suomea voi ihailla ilmasta käsin kesäisissä tunnelmissa.

    Meidän maamme -sarja lentää eri puolella Suomea kesäisissä maisemissa. Sarjasta esitetään kymmenen uutta jaksoa.

  • Presidentti Mauno Koivisto haudataan helatorstaina 25.5.2017 valtiollisin menoin.

    Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset

    Presidentti Mauno Koivisto haudataan valtiollisin menoin.

    Presidentti Mauno Koivisto haudataan helatorstaina 25.5. valtiollisin menoin. Hautajaiset lähetetään suorana TV1:llä, Yle Areenassa sekä Radio Suomessa.

  • Naistenosasto B4:n amerikkalaisversiossa tapaamme kalifornialaissairaalan geriatrisella osastolla tohtorin hoitajakaarteineen.

    Naistenosastolla Amerikassa

    Sairaalakomedia perustuu suosittuun brittisarjaan.

    Sairaalakomediassa seurataan sairaanhoitajien ja lääkäreiden edesottamuksia vanhenevien potilaiden parissa.

  • Luonto voi monesti yllättää nykyihmisen, mutta millaiset ilmiöt yllättävät kokeneen tutkijankin?

    Prisma: Oudoimmat luonnonilmiöt

    Luonto voi monesti yllättää jopa kokeneen tutkijankin.

    Luonto voi monesti yllättää nykyihmisen, mutta millaiset ilmiöt yllättävät kokeneen tutkijankin?