Hyppää pääsisältöön

Gunilla Ohls: Minne matka, media?

Henkilökuva, Gunilla Ohls istuu vihreällä sohvalla
Henkilökuva, Gunilla Ohls istuu vihreällä sohvalla Kuva: Yle Kuvapalvelu gunilla ohls

Kuka määrittelee median tulevaisuuden? Miten käy suomalaisen median ja kuka päätöksiä tekee, kun ala globalisoituu rajusti? Mikä on julkisen palvelun yleisradiotoiminnan rooli ympäristössä, jossa kuluttajien käyttökontekstien ja motiivien ymmärtäminen nousee yhä tärkeämpään rooliin?

Digitaalisuus, tekoäly ja data ovat kaikkien alojen, ei vain median, muutosten vahvimpia ajureita. Samalla kasvava eriarvoistuminen, disinformaatio ja epäluottamus ravisuttavat demokraattisen yhteiskunnan perustaa. Myös Suomi, joka edelleen on erittäin hyvä paikka elää, on yhteiskuntana suurien muutosten edessä. Muutos tuo paljon mahdollisuuksia, mutta myös uhkia.

Yleisradion roolia ja rahoitusta pohtinut parlamentaarinen työryhmä sai viime vuoden kesäkuussa työnsä valmiiksi. Työryhmän lopputuloksen pohjalta uusi Yleisradiota koskeva lakiehdotus on eduskunnan käsittelyssä. Laki hyväksyttäneen tämän kevään aikana.

Lakiehdotuksen mukaan Ylen hallintoneuvosto hyväksyy jatkossa Ylen strategian. Muutoksella halutaan vahvistaa omistajan roolia suuntaviivojen antajana. Valtioneuvoston esityksessä uudeksi Yle-laiksi todetaan, että ehdotus vastaa pääosin voimassa olevaa lainsäädäntöä ja muutosehdotukset eivät ole ongelmallisia perustuslain sananvapauden kannalta.

Muutos on herättänyt paljon julkista keskustelua. Tuleeko Ylestä liian poliittisesti ohjattu yhtiö? Selvää on, että yhteiskunnallinen, eduskunnan alaisuudessa toimiva Yleisradio, ei voi toimia täysin ilman omistajan ohjausta. Samalla on pidettävä lujasti kiinni palomuurista poliittisen päätöksenteon ja operatiivisen toiminnan välillä. Sisältöpäätökset kuuluvat jatkossakin toimituksille ja viime kädessä vastaaville toimittajille.

Ylen hallintoneuvosto on, omasta pyynnöstään, perehtynyt tällä viikolla Mediapoliksessa järjestetyssä seminaarissa Ylen toimintaympäristöön. Olemme valmistelleet seminaaria varten kaksi julkaisua, joista toinen on tulevaisuutta luotaava katsaus Työkirja tulevaisuuteen, toinen eri kirjoittajien teksteistä koottu artikkelikokoelma Ajatuksia ajasta, demokratiasta ja Ylestä.

Työkirja tulevaisuuteen syntyi tarpeesta kuvata nopeasti muuttuvaa yhteiskuntaa, teknologiaa ja median käyttöä. Artikkelikokoelmaan halusimme erilaisia näkemyksiä ajankohtaisista virtauksia. Suuri kiitos kaikille artikkelikokoelman kirjoittajille. Toivoimme raikkaita näkemyksiä, ja niitä saimme.

Molemmat julkaisut ovat luettavissa verkkosivuillamme. Antoisia lukuhetkiä!

Helsingissä 8.3.2017

Gunilla Ohls
Ylen strategiajohtaja

  • Hymyilevä mies

    Ylen tulevaa ohjelmistoa palkittiin Jussi-patsailla

    Ylen tulevaa ohjelmistoa palkittiin Jussi-patsailla

    Jussi-gaalassa palkittiin vuoden 2016 parhaat kotimaiset elokuvat ja niiden tekijät. Eniten voittoja kahmi tositapahtumiin perustuva Hymyilevä mies, joka palkittiin myös parhaana elokuvana.

  • Yleisradio lahjoitti Jyväskylän kaupungille Utopian

    Yle lahjoitti taideteoksen Jyväskylän kaupungille.

    Yle onnitteli 180-vuotiasta Jyväskylän kaupunkia lahjoittamalla Jyväskylän taidemuseon ylläpitämään Jyväskylän kaupungin taidekokoelmaan taiteilija Onni Kososen teoksen Utopia.

  • KOURA palkitsi vuoden 2016 parhaita ohjelmia

    KOURA palkitsi vuoden 2016 parhaita ohjelmia

    Koulutusrahasto KOURA jakoi KOURA-palkinnot ja kunniamaininnat kuudessa sarjassa vuoden 2016 parhaille televisio-, radio- ja verkkosisällöille. Palkinnoista kilpailivat Yleisradion ja MTV:n kotimaiset tv-, radio- ja verkkosisällöt. Dokumentit ja journalistiset sisällöt -sarjan pääpalkinnon sai Yle TV1 -kanavan ohjelma Urho – viimeiset vuodet.

  • JSN: Yle sai langettavan ja vapauttavan päätöksen

    Yle sai langettavan ja vapauttavan päätöksen JSN:ltä

    Julkisen Sanan Neuvosto JSN käsitteli kokouksessaan 22.3. kaksi Yleen ja ns. Terrafame-vyyhtiin liittyvää kantelua. Yle sai toisesta vapauttavan, toisesta langettavan päätöksen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Otra Romppanen_henkilökuva

    Otra Romppanen - Murheenlaakson menninkäinen

    Mana Mana -legenda kertoo värikkäästä elämästään.

    Otra Romppanen on Joensuun ensimmäinen punkkari, jonka kitarasoundi mullisti 80-luvun lopun suomalaisen vaihtoehtomusiikin. Nykyisin Etelä-Savossa asuvan Mana Mana -legendan elämään on mahtunut hulluja mutta lahjakkaita ihmisiä, genrerajojen halveksuntaa, itsetuhoisia ajatuksia ja ultimaattista sekoilua. Muiden mielipiteistä Otra ei edelleenkään välitä.