Hyppää pääsisältöön

Vasara on tekniikkaa. Avaruusromua 12.3.2017

vasara
vasara Kuva: Yle vasarat (käsityökalut)

”Ajatellaan vasaraa, naulaa ja naulaajaa, joka ottaa vasaran käteensä ja toiseen naulan. Hän asettaa naulan kärjen puuta vasten suorassa kulmassa, kohottaa vasaransa - ja tässä tilanteessa kurkistamme hänen ajatuksiinsa”.

Näin kirjoittaa professori Timo Airaksinen kirjassaan Tekniikan suuret kertomukset. Hän kuvailee, kuinka naulaaja tuona hetkenä ajattelee iskevänsä vasaralla ja näkee mielessään naulan jo puun sisään painuneena.

Vasaraa käyttäessään ihminen ikään kuin näkee tulevaisuuteen, hän näkee mielessään vasaran avulla valmistuvat ja toteutuvat asiat. Mielikuvituksessaan hän näkee ne jo valmistuneina ja toteutuneina.

Näin tehdään vasara:

Vasara on tekniikkaa. Äskeisessä ajatuksessa vasara edusti tekniikkaa noin yleisesti Se edusti sitä kaikkea tekniikkaa, jota me olemme vasaran jälkeen käyttäneet, ja ehkä myös kaikkea sitä tekniikka, jota me tulemme käyttämään. Tekniikkaa, josta me emme vielä tiedä mitään. Vasara ja vasaran käyttäjä kuvastivat meidän suhdettamme tekniikkaan.

Tulevaisuuden tutkija Alvin Toffler kirjoitti kirjassaan Hätkähdyttävä tulevaisuus, että me emme voi, eikä meidän pitäisikään katkaista teknologian edistymistä. Hän sanoi, että selän kääntäminen teknologialle ei olisi ainoastaan typerää, vaan myös epämoraalista.

”Selvästikin me tarvitsemme teknologiaa entistä enemmän, emme vähemmän”, sanoi Alvin Toffler, mutta huomautti, että me sovellamme tekniikkaamme usein varsin typerästi ja itsekkäästi.

Lucrecia Dalt on kolumbialaissyntyinen musiikin ja äänitaiteen tekijä. Hän on myös rakennusinsinööri, joten ei ihme, että hän taiteessaan usein pohtii tekniikkaa, tekniikan ja ihmisen suhdetta. Kun Euroopan yleisradioliitto EBU juhli vuoden 2017 Taiteen syntymäpäivää eri kaupungeissa ja kahden satelliitin välityksellä, Lucrecia Dalt esiintyi Freiburgissa Saksassa osana Taiteen syntymäpäivän tapahtumia.

Hän esitti teoksensa nimeltä Interfolds, jonka taustalta löytyy ajatuksia keinoälystä, tekniikasta, etiikasta ja tulevaisuudesta.

”Teknologiamme mahti kasvaa”, kirjoitti tulevaisuuden tutkija Alvin Toffler lähes 50 vuotta sitten, kirjassaan Hätkähdyttävä tulevaisuus, ja huomautti, että samalla ”sen sivuvaikutukset ja mahdolliset vaarat kasvavat nekin”.

”Me uskallamme kaataa atomivoimaloidemme lauhdevedet valtameriin”, hän kirjoitti, ja sanoi että samalla me lämmitämme meriä liikaa ja tuhoamme mittaamattomat määrät merielämää. ”Ehkä sulatamme napajäätikötkin”, hän totesi.

Ja hän kuvaili, kuinka me maan pinnalla keskitämme niin suuria ihmismääriä niin pieniin teknologisiin kaupunkisaarekkeisiin, että me olemme vaarassa käyttää ilmassa olevaa happea nopeammin kuin sen tilalle ehtii virrata uutta.

Hän sanoo, että kun me tähän tapaan sotkemme luonnon tasapainon, me kenties kirjaimellisesti ”muutamme planeettamme sopimattomaksi ylläpitämään ihmiselämää”.

Samanlaisissa ajatuksissa liikkui hollantilainen Bianca Holst. Hän esitti Euroopan yleisradioliiton EBU:n Taiteen syntymäpäivänä 2017 Utrechtissa Hollannissa teoksensa nimeltä Climate of Pi.

”Ihmisen vaikutus tuntuu nykyisin ilmakehän ja merien lämpötilan kohoamisena”, kirjoittaa Bianca Holst. ”Se näkyy lumen ja jään määrässä, meren pinnan kohoamisena ja monenlaisina ilmaston ääri-ilmiöinä”.

Tässä Bianca Holst lavalla vuonna 2015:

AVARUUSROMUA 12.3.2017 - OHJELMAN MUSIIKKI:
LUCRECIA DALT: Interfolds (Live from Freiburg, EBU Art’s Birthday 2017)
BIANCA HOLST: Climate of Pi (Live from Utrecht, EBU Art’s Birthday 2017)
ILINCA COLIC, ARSENIJE JOVANOVIC & CO: Hello from Arsenije (Live from Belgrad, EBU Art’s Birthday 2017)

  • Elektronisen modulaarisen äänisyntesoijan kytkentäjohtoja

    Tiesin, että olin löytänyt polkuni… Avaruusromua 28.5.2017

    Säveltäjä ja muusikko Mika Toivanen ja pakonomainen intohimo

    ”Siitä alkoi syvä, miltei pakonomainen intohimo luoda ääniä ja äänimaisemia sähköisin keinoin ja tallentaa niitä”, muistelee säveltäjä ja muusikko Mika Toivanen liki 40 vuoden takaisia tapahtumia. Hän kertoo, että kesti kuitenkin vuosikymmeniä kunnes tuo synteettisten suhinoiden ja pörinöiden tallentaminen tuli taas ajankohtaiseksi. Tämä saattaa kuulostaa oudolta. Mitä Mika Toivanen teki yli 30 vuotta, kun ei ehtinyt tallentaa elektronisia suhinoita ja pörinöitä? Totuus on melkein tarua ihmeellisempi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oululainen Satellite Stories -yhtye

    Satellite Stories: Tarttuvia melodioita ei tarvitse ujostella

    Oululaisbändi kävi South By Southwestissä.

    Satellite Stories kävi maaliskuussa esittäytymässä South By Southwest -festivaalilla Austinissa. Samalla bändi pyörähti keikalla New Yorkissa ennen Euroopan-kiertuettaan. Neljäs albumi Young Detectives on juuri julkaistu.

  • New York, öinen kaupunkikuva.

    Betoninen käytävä ja kadun äänet. Avaruusromua 21.5.2017

    Ääniä ympäristöistä, paikoista ja maisemista.

    Puistot. Tyhjät asunnot. Amerikkalaisen Ezekiel Honigin muistot kotikaupungistaan New Yorkista ovat ääniä ja tunnelmia. Ne ovat hänen musiikkinsa materiaalia. Monet musiikintekijät ovat käyttäneet ympäristöään, sen ääniä ja tunnelmia musiikkinsa lähteenä, sekä mielikuvallisesti että aivan konkreettisesti. Millaista musiikkia synnyttävät Havaijin viidakko, Mojaven autiomaa tai mielikuvituskaupungit? Avaruusromussa ääniä ympäristöistä, paikoista ja maisemista. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua