Hyppää pääsisältöön

Vasara on tekniikkaa. Avaruusromua 12.3.2017

vasara
vasara Kuva: Yle vasarat (käsityökalut)

”Ajatellaan vasaraa, naulaa ja naulaajaa, joka ottaa vasaran käteensä ja toiseen naulan. Hän asettaa naulan kärjen puuta vasten suorassa kulmassa, kohottaa vasaransa - ja tässä tilanteessa kurkistamme hänen ajatuksiinsa”.

Näin kirjoittaa professori Timo Airaksinen kirjassaan Tekniikan suuret kertomukset. Hän kuvailee, kuinka naulaaja tuona hetkenä ajattelee iskevänsä vasaralla ja näkee mielessään naulan jo puun sisään painuneena.

Vasaraa käyttäessään ihminen ikään kuin näkee tulevaisuuteen, hän näkee mielessään vasaran avulla valmistuvat ja toteutuvat asiat. Mielikuvituksessaan hän näkee ne jo valmistuneina ja toteutuneina.

Näin tehdään vasara:

Vasara on tekniikkaa. Äskeisessä ajatuksessa vasara edusti tekniikkaa noin yleisesti Se edusti sitä kaikkea tekniikkaa, jota me olemme vasaran jälkeen käyttäneet, ja ehkä myös kaikkea sitä tekniikka, jota me tulemme käyttämään. Tekniikkaa, josta me emme vielä tiedä mitään. Vasara ja vasaran käyttäjä kuvastivat meidän suhdettamme tekniikkaan.

Tulevaisuuden tutkija Alvin Toffler kirjoitti kirjassaan Hätkähdyttävä tulevaisuus, että me emme voi, eikä meidän pitäisikään katkaista teknologian edistymistä. Hän sanoi, että selän kääntäminen teknologialle ei olisi ainoastaan typerää, vaan myös epämoraalista.

”Selvästikin me tarvitsemme teknologiaa entistä enemmän, emme vähemmän”, sanoi Alvin Toffler, mutta huomautti, että me sovellamme tekniikkaamme usein varsin typerästi ja itsekkäästi.

Lucrecia Dalt on kolumbialaissyntyinen musiikin ja äänitaiteen tekijä. Hän on myös rakennusinsinööri, joten ei ihme, että hän taiteessaan usein pohtii tekniikkaa, tekniikan ja ihmisen suhdetta. Kun Euroopan yleisradioliitto EBU juhli vuoden 2017 Taiteen syntymäpäivää eri kaupungeissa ja kahden satelliitin välityksellä, Lucrecia Dalt esiintyi Freiburgissa Saksassa osana Taiteen syntymäpäivän tapahtumia.

Hän esitti teoksensa nimeltä Interfolds, jonka taustalta löytyy ajatuksia keinoälystä, tekniikasta, etiikasta ja tulevaisuudesta.

”Teknologiamme mahti kasvaa”, kirjoitti tulevaisuuden tutkija Alvin Toffler lähes 50 vuotta sitten, kirjassaan Hätkähdyttävä tulevaisuus, ja huomautti, että samalla ”sen sivuvaikutukset ja mahdolliset vaarat kasvavat nekin”.

”Me uskallamme kaataa atomivoimaloidemme lauhdevedet valtameriin”, hän kirjoitti, ja sanoi että samalla me lämmitämme meriä liikaa ja tuhoamme mittaamattomat määrät merielämää. ”Ehkä sulatamme napajäätikötkin”, hän totesi.

Ja hän kuvaili, kuinka me maan pinnalla keskitämme niin suuria ihmismääriä niin pieniin teknologisiin kaupunkisaarekkeisiin, että me olemme vaarassa käyttää ilmassa olevaa happea nopeammin kuin sen tilalle ehtii virrata uutta.

Hän sanoo, että kun me tähän tapaan sotkemme luonnon tasapainon, me kenties kirjaimellisesti ”muutamme planeettamme sopimattomaksi ylläpitämään ihmiselämää”.

Samanlaisissa ajatuksissa liikkui hollantilainen Bianca Holst. Hän esitti Euroopan yleisradioliiton EBU:n Taiteen syntymäpäivänä 2017 Utrechtissa Hollannissa teoksensa nimeltä Climate of Pi.

”Ihmisen vaikutus tuntuu nykyisin ilmakehän ja merien lämpötilan kohoamisena”, kirjoittaa Bianca Holst. ”Se näkyy lumen ja jään määrässä, meren pinnan kohoamisena ja monenlaisina ilmaston ääri-ilmiöinä”.

Tässä Bianca Holst lavalla vuonna 2015:

AVARUUSROMUA 12.3.2017 - OHJELMAN MUSIIKKI:
LUCRECIA DALT: Interfolds (Live from Freiburg, EBU Art’s Birthday 2017)
BIANCA HOLST: Climate of Pi (Live from Utrecht, EBU Art’s Birthday 2017)
ILINCA COLIC, ARSENIJE JOVANOVIC & CO: Hello from Arsenije (Live from Belgrad, EBU Art’s Birthday 2017)

  • Johanna Försti ja Heidi Pakarinen Levylautakunnassa

    Heidi Pakarinen ja Johanna Försti rakastuivat sekopäähän

    Levylautakunta maisteli Spahettii ja haisteli omenapuita

    Brittirokkia, tanssipoppia ja vilpitöntä laulaja-lauluntekijämusiikkia kokoontuivat arvioimaan tangokuningatar Heidi Pakarinen, laulajatar Johanna Försti ja toimittaja Kirsi Väänänen. Pisteet ja kommentteja 1. Kasabian: You're in love with a psycho 24 pistettä (Sergio Pizzorno) Heidi: Heti alusta oli hyvä bounce.

  • Tuomo & Markus eli Miikka Paatelainen (vas.), Verneri Pohjola, Markus Nordenstreng, Juho Viljanen, Tuomo Prättälä ja Jere Ijäs.

    Tuomo & Markus kaupungissa, josta livemusiikki ei koskaan kadonnut

    Tuomo & Markus esiintyi SXSW-festivaalilla Texasissa.

    Helsinkiläisbändi vei Austiniin, South by Southwest -tapahtumaan hienostuneen sekoituksen countrya, bluesia, soulia ja jazzia. "Ei kannata tehdä liian tiukkoja raja-aitoja itselleen – mitä biiseissä saa olla ja mitä ei”, Tuomo Prättälä sanoo.

  • horisonttia kohti kulkeva tie, tummasävyinen käsitelty kuva

    Sen täytyy viedä pidemmälle… Avaruusromua 26.3.2017

    Musiikin voi tehdä niin, että se stimuloi aivosoluja

    Millaista on musiikki, joka ei ole ”western music”, vaan ”non-world music”? Musiikin voi tehdä niin, että se stimuloi aivosoluja, sanoo eräs musiikin tekijä. Kuinka soi legendaarisen ranskalaisen GRM-studion perintö tänään? Mikä on paras keino ajatella musiikkia? Millaista on musiikki, jonka tulee olla tummaa ja syvää? Voitko luottaa omiin silmiisi ja korviisi? Avaruusromussa uutta suomalaista, ruotsalaista, tanskalaista ja ranskalaista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Marko Gustafsson, Timo Turpeinen ja Jorma Hietamäki Levylautakunnassa

    Aito ja alaston ähkintä voitti Timo Turpeisen puolelleen.

    Lorde meni pianoballadilla ihon alle

    Aidot soittimet vai konepoppi, iso lauluääni vai ähkintä? Näitä puntaroitiin Levylautakunnassa, jossa vieraana olivat laulamisen ja lauluntekemisen ammattilainen Timo Turpeinen, toimittaja ja basisti Marko Gustafsson sekä Radio Suomen musiikkipällikkö Jorma Hietamäki. Pisteet ja tulokset 1.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Otra Romppanen_henkilökuva

    Otra Romppanen - Murheenlaakson menninkäinen

    Mana Mana -legenda kertoo värikkäästä elämästään.

    Otra Romppanen on Joensuun ensimmäinen punkkari, jonka kitarasoundi mullisti 80-luvun lopun suomalaisen vaihtoehtomusiikin. Nykyisin Etelä-Savossa asuvan Mana Mana -legendan elämään on mahtunut hulluja mutta lahjakkaita ihmisiä, genrerajojen halveksuntaa, itsetuhoisia ajatuksia ja ultimaattista sekoilua. Muiden mielipiteistä Otra ei edelleenkään välitä.