Hyppää pääsisältöön

Miten älykkäitä koirat ovat?

villakoira Barbi ja sen emäntä
Kääpiövillakoira Barbi ja sen emäntä villakoira Barbi ja sen emäntä Kuva: Elina Hiltunen prisma studio blogit

Mieheni ääni oli kipakka puhelimen toisessa päässä: "Et ikinä usko, mitä SINUN koirasi on tehnyt". Olin työmatkalla, joten jäin kuuntelemaan jatkoa: "Se on kiivennyt keittiönpöydälle ja vääntänyt sinne pökäleet." Kun mieheni vielä vaahtosi siivousoperaatiosta, jäin pohtimaan, onko kääpiövillakoiramme Barbi yksinkertaisesti tyhmä vai sittenkin äärimmäisen fiksu, kirjoittaa Elina Hiltunen blogissaan.

Barbi pääsee aina halutessaan ulos, joten mistään oikeasta hädän hetkestä ei voinut olla kysymys. Koira selvästi protestoi. Ehkä sitä harmitti, että rakas emäntä oli poissa kotoa, ja se päätti jättää kotimme pyhimmälle paikalle haisevan vastalauseensa. Se varmaan ymmärsi, että näin viesti menee parhaiten perille. Tulin siihen tulokseen, että Barbi oli Einsteinin vertainen nero! Mieheni ei ollut samaa mieltä.

Dosentti Jussi Viitala määrittelee älykkyyden kirjassaan Älykäs eläin seuraavasti: "Yleensä älykkyyteen liitettäviä ominaisuuksia ovat kyky ratkoa ongelmia, oppia helposti uusia asioita ja oivaltaa asioiden välisiä yhteyksiä, kyky soveltaa oppimaansa uudessa yhteydessä ja tehdä asioista oikeita johtopäätöksiä sekä kyky toimia sosiaalisessa yhteisössä, tehdä yhteistyötä ja manipuloida yhteisön muiden jäsenten käyttäytymistä omaksi edukseen."

Onko koirilla älyä? On - ja vieläpä monenlaista!

Koirien älykkyyttä tutkinut psykologi Stanley Coren jakaa koiran älykkyyden kolmeen alalajiin: vaistomaiseen, opetettuun ja adaptiiviseen. Adaptiivinen älykkyys tarkoittaa koiran ongelmanratkaisutaitoja.

Vaistonvarainen älykkyys näkyy esimerkiksi koiran innossa paimentaa, vahtia, juosta metsässä saaliin perässä ja noutaa. Nämä ominaisuudet ovat usein rotukohtaisesti jalostettuja eikä näitä tehtäviä tarvitse koiralle liiemmin opettaa.

Koirien kyky oppia erilaisia asioita on huimaa ja siksi koiria käytetään erilaisissa tehtävissä. Koirat muun muassa etsivät huumeita, auttavat kadonneiden ihmisten etsimisessä, haistavat syöpiä, reagoivat ihmisen veren sokerin muutoksiin, haistavat rakennuksista hometta, toimivat poliisin aputassuina, ohjaavat sokeita, toimivat korvina kuuroille ja auttavat invalideja esimerkiksi vaatteiden riisumisessa ja ovien avaamisessa.

Koirien adaptiivisesta älykkyydestä löytyy huimia sankaritarinoita. Erityisen liikuttavana mieleeni on jäänyt tarina avustajakoira Rislestä, joka pelasti vahingossa sähköpyörätuolillaan järveen ajaneen isäntänsä hengen. Risle kannatteli isäntänsä päätä veden yläpuolella siihen asti, kunnes apua saatiin paikalle.

musta labradorinnoutaja kuono hiekassa
musta labradorinnoutaja kuono hiekassa Kuva: Elina Hiltunen prisma studio blogit

Koirat ovat taitavia myös ihmisten eleiden ja ilmeiden lukemisessa. Ajatellaan, että kesytetty koira on riippuvainen isännästään ja emännästään ja omistajan eleiden lukeminen on sille elintärkeää. Esimerkiksi simpassi ei pärjää koiralle ihmisten ilmeiden lukemisessa.

Koirat myös seuraavat ihmisten silmänliikkeitä tarkkaan. Niitä voidaan jopa ohjata katsomalla tiettyyn suuntaan, jolloin koira ymmärtää suunnan vihjeeksi.

Koira myös tietää, milloin ihmisen silmät ovat kiinni ja että ihminen ei silloin näe mitään. Tätä on testattu tutkimuksessa, jossa tutkija asettaa koiran eteen herkkupalan, antaa sille komennon, että herkkupalaa ei saa ottaa, ja istahtaa tuolille koiran eteen silmät auki. Koira tottelee hyvin käskyä. Kun tutkija sulkee silmänsä, koira ymmärtää tilaisuutensa tulleen ja nappaa herkun suuhunsa.

Tutkimuksen mukaan älykkäin koirarotu on bordercollie, toiseksi älykkäin on villakoira (Jee, Barbi!) ja kolmatta sijaa pitävät saksanpaimenkoirat. Labradorinnoutaja, joka on Suomen suosituin koirarotu ja jollainen kirjoittajalla on myös kotona, on listalla sijalla seitsemän.

musta labradorinnoutaja laiturilla
Suomen suosituin koirarotu labradorinnoutaja on 7. älykkäin koirarotu. musta labradorinnoutaja laiturilla Kuva: Elina Hiltunen prisma studio blogit

Bordercollie Chaseria pidetään yhtenä maailman älykkäisimmistä koirista: se tunnistaa tuhat sanaa ja osaa tehdä liudan muita temppuja. Villakoirani Barbi olisi rotunsa puolesta ihan yhtä lailla kyvykäs oppimaan uusia asioita. Temppujen opettelu ei kuitenkaan kiinnosta sitä pätkääkään. Aivojaan Barbi käyttää lähinnä kaksijalkaisten huijaamiseen. Minun silmissäni se on itse asiassa mielenkiintoisempi merkki älykkyydestä kuin temppujen oppiminen. Huijaaminen kertoo kyvystä ratkaista ongelmia ja ennakoida tulevaa.

Barbi on armoton varastelija - se tekee niin aina, kun tilanne sallii. Kerran se jäi kiinni itse teosta. Lähdin käymään ulkona. Samalla sekunnilla kun ulko-ovi oli kolahtanut takanani kiinni, hyppäsi puudelini tuolin kautta keittiön pöydälle tarkistamaan, että löytyisikö jotain ruokajäämiä maisteltavaksi. Se, mikä koiraltani oli jäänyt kiireessä huomioimatta, oli mieheni, joka istui pöydän ääressä. Rysän päältä kiinni jäänyt koira pomppasi nopeasti luimuillen takaisin lattialle, kun oli saanut kuulla isännältä kunniansa sääntöjen rikkomisesta.

Koiran älykkyyden on sanottu olevan noin parivuotiaan lapsen tasolla.

Labradorinnoutajamme asettuu toisinaan ulko-oven eteen kuin päästäkseen asioilleen. Kun nousen tuolilta päästämään sen ulos, koira tekeekin ovella U-käännöksen ja johdattaa minut ruokakupilleen, joka selvästikin vaatii täyttämistä - taas kerran.

Shakkikaveriksi koirista ei ole. Psykologi Stanley Coren mukaan koiran älykkyys on noin parivuotiaan lapsen tasolla. Tosin silläkin tuntuu pääsevän pitkälle. Tätä mieltä on varmasti ainakin amerikkalainen Phillip McKenzie, jonka labradorinnoutaja Jessie pelasti sydänkohtauksen saaneen miehen soittamalla hälytysnumeroon. Aika fiksua toimintaa parivuotiaalta!

tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen
tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jukka Lintinen prisma studio

Kirjoittaja: Elina Hiltunen, kemian DI, KTT

Prisma Studion oma futuristi, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen on erikoistunut tulevaisuuden ennakointiin ja heikkoihin signaaleihin. Erityisenä kiinnostuksena Hiltusella on tulevaisuuden teknologia. Elina rakastaa erilaisia hilavitkuttimia ja mitä kummallisimpien hahmojen virkkausta.

Prisma Studion asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Se että sontii ruokapöydälle, onkin siis nykyään älykkyyden merkki. Ei ihme sillä elämmehän muutoinkin erikoisia aikoja. Velatkin ovat jo muuttuneet saataviksi kun negatiiviset korot jauhavat tuloja jättivelan ottajalle jne. Varmastikin kohta jo narullakin voi työntää, täytyykin mennä kokeilemaan onnistuuko sekin jo.

Lähettänyt käyttäjä

Olin 7-vuotias ja uimakoulussa. Olin juuri oppinut liukumaan pää alaspäin vedessä.
Menimme isovanhempieni luo ja me lapset siellä uimaan, seuranamme isovanhempieni koira. Koira ei tykännyt mennä veteen. Juuri asian oppineena, päätin liukua ja välittömästi koira hyppäsi veteen ja tarrasi kiinni kädestäni. Nousin tietysti pystyyn ja koirakin huomasi, ettei mitään hätää ollut vaikka alkuun siltä näytti.

Liu'uin uudelleen, nyt koira vain seurasi, mitä tapahtuu - ei hypännuyt uudelleen veteen, joten se oppi nopeasti. Minusta tuo oli erittäin selkeä merkki älykkyydestä ja oppimiskyvystä.

Lähettänyt käyttäjä

Enpä ole kovin perehtynyt koiriin. Väittäisin kyllä ettei kyseessä ole mikään tuollainen naisten tyypillinen puspuspus lässynlässynlää syy, vaan yksinkertaisesti eroahdistus kun lauma ei ole koossa- ehkä myös valtapeliä. Sitten voi miettiä onko rotu oikea, omistajat liian kiireisiä, onko koira vielä nuori jne sitten hakea asiaa tuntevilta hoitoa ongelmaan seuraavaksi voi tulla agressiota.
Miehen olisi ehkä myös pitänyt joko ulostaa koiran ulosteen päälle tai virtsata jotta valta-asetelmat pysyvät oikeanlaisina. Koiran kuonoa on turha työntää ulosteeseen, koska se ei ymmärrä syy-yhteyttä. Omistajien kohdalla se saattaisi auttaakin...

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kirjailija Katja Kettu vuonna 2017.

    Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Otra Romppanen_henkilökuva

    Otra Romppanen - Murheenlaakson menninkäinen

    Mana Mana -legenda kertoo värikkäästä elämästään.

    Otra Romppanen on Joensuun ensimmäinen punkkari, jonka kitarasoundi mullisti 80-luvun lopun suomalaisen vaihtoehtomusiikin. Nykyisin Etelä-Savossa asuvan Mana Mana -legendan elämään on mahtunut hulluja mutta lahjakkaita ihmisiä, genrerajojen halveksuntaa, itsetuhoisia ajatuksia ja ultimaattista sekoilua. Muiden mielipiteistä Otra ei edelleenkään välitä.

Tiede

  • leijonan tähdistö

    Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Maaliskuulle tyypillinen tähtikuvio Leijona näkyy hienosti myöhään illalla ja yöllä. Leijona löytyy helposti Otavan avulla: kun näet Otavan suoraan pääsi päällä, siirrä katse hiukan alemmaksi etelän suuntaan, siellä luuraa Leijona varsin mukavassa katselukulmassa. Leijonan tunnistaa myös siitä, että sen länsipää muistuttaa kysymysmerkkiä väärinpäin.

  • mielenosoittajia tieteen puolesta

    Miksi luottaisin tieteeseen?

    Tiede on paras tapa selvittää, kuinka asiat todella ovat.

    Tiede on paras ja kenties ainoa tapa selvittää, kuinka asiat todella ovat. Tutkimus itseään korjaavana menetelmänä johtaa alati paranevaan ymmärrykseen. Ainakin periaatteessa ja pitkällä aikavälillä.

  • Mies lepää sohvalla istuen kädet levällään.

    Lepo seuraava megatrendi vai elävä tasapaino unen, levon ja aktiivisuuden välillä?

    Hyvän elämän resepti: unta, lepoa ja toimintaa.

    Mitä on lepo? Ihmisen on hyvä osata levätä tai ainakin hellittää hetkeksi muulloinkin kuin yöllä, ettei ylivireystila uhkaa. Päivän aikana virittynyttä oloa on syytä vähentää ja siirtyä rauhoittumisen tilaan. Ihminen voi parhaiten silloin kun uni, lepo ja toiminta ovat tasapainossa, ja vielä niin, että vaihtelu näiden asioiden kesken on mahdollisimman laajaa ja joustavaa.