Hyppää pääsisältöön

Sorrutko sinäkin epäselvään mutinaan? Näillä ohjeilla opit paremmaksi puhujaksi

Osaatko pitää hyvän puheen?
Takerrutko mikrofoniin kylmänhikisin käsin vai itsevarmoin ottein? Osaatko pitää hyvän puheen? Kuva: Yle / Inkeri Alatalo puhe,Puoli seitsemän

Kenen tahansa on mahdollista oppia kelvolliseksi puhujaksi – tärkeintä on oppia sietämään pientä jännitystä ja muistaa hengittää. Ylen selkouutisten toimittaja Petteri Löppönen antaa kuusi vinkkiä selkeämpään puheilmaisuun.

1. Puhu riittävän hitaasti

Liian nopea puhe puuroutuu kuulijan korvissa helposti, eivätkä sanat erotu toisistaan. Jos puheen tahti muistuttaa maratoonarin askellusta, ei kuulija ehdi hahmottaa ääneen lausuttuja ajatuksia. Vasta sitten kun puheessa on selvästi toiselle jo tuttuja asioita, voi puheen rytmikin olla nopeampaa.

Usein puhuja ei itse tiedosta kiihtyvää puherytmiään. Puheen hidastaminen voi kuulostaa omaan korvaan hassulta, mutta kuulijalle muutos on miellyttävä. Muista myös hengittää lauseiden välillä! Omaa puhetta voi videoida vaikka kännykän kameralla, näin puheen tahdista voi muodostaa lahjomattoman mielipiteen ja tarvittaessa tehdä korjausliikkeitä.

2. Älä nielaise sanoja

Sanojen selkeä artikulaatio on olennainen asia varsinkin silloin, kun puhutaan kieltä tai puhetta tavallista huonommin ymmärtävälle. Kun puhut riittävän hitaasti, nielaisemisetkin jäävät vähemmälle, koska ehdit sanomaan sanat loppuun asti.

3. Painota puhe oikein

Virheet intonaatiossa ja puheen painoittamisessa voivat pahimmassa tapauksessa antaa sanoille uuden ja ei-toivotun merkityksen. Hyvä esimerkki tästä on Pertti Jarlan Fingerpori-sarjakuvan "Elias Tapani Karhu"-strippi. Kun sanat painottaa toisin, virke kuulostaa joltain aivan muulta kuin nimeltä.

4. Lopeta jaarittelu

Puhe tehoaa kuulijaan parhaiten, kun se on selkeä. Mieti, mitkä yksityiskohdat ovat puheellesi oleellisia? Mistä voisit karsia? Polveilevaa ja haahuilevaa puhetta ei jaksa kuunnella kauan ilman, että sormet hakeutuvat kännykän ruudulle. Mieti, mikä on puheesi teesi ja punainen lanka ja seuraa sitä.

5. Käytä ymmärrettävää kieltä

Mieti, kuka puhettasi kuuntelee. Esimerkiksi perhejuhlissa käytetään luonnollisesti erilaista kieltä kuin insinöörien vuosikokouksessa. Pidä huoli siitä, että puheesi on tarpeeksi yksinkertaista ja käyttämäsi termit selkeitä. Käytä kaikille tuttua, yleistajuista ja helppoa kieltä. Jos kaikelta selkeältä ääntämiseltä, hengittämiseltä ja intonaation tarkkailultasi ehdit, niin seuraa myös yleisön reaktioita: meneekö viestisi perille? Korjaa tapaasi puhua, jos se tuntuu tarpeelliselta.

6. Ole kiinnostunut yleisöstäsi

Älä puhu onnesi ohi. Jos puhujaa ei kiinnosta olla läsnä tilaisuudessa ja kertoa asiaansa, huomaa kuulija sen heti. Puheesta on helppo kuulla, jos puhujan kiinnostus puheen pitämiseen on pyöreä nolla. Ole läsnä, kiinnostu kuulijoistasi ja kiinnitä huomiota myös kehonkieleesi.

Tutustu Yle Uutisten selkouutisiin:

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Tätä toivoisin, toivoisin kovasti, kovasti monen, monen eri puhujan, puhujan harjoittelevan, harjoittelevan. On niin raskasta, raskasta kuunnella tätä, tätä, tätä lähes jokaisen, jokaisen sanan toistoa. Oletteko muut huomanneet, huomanneet tämän yleistyneen, yleistyneen viimeaikoina?

Lähettänyt käyttäjä

Suoraan lähetykseen ei pitäisi palkata ainuttakaan epäselvästi puhuvaa toimittajaa tai meteorologia. Seulan pitäisi olla nykyistä tiheämpi.

Erityisesti säätiedotuksen pitää olla niin selkeää suomea, ettei mitään jää arvailtavaksi. Tavallinen katsoja on jo pakon edessä tietämättään omaksunut arvailun. Oikeasti ulosannin pitää olla niin selkeä, että myös suomea uutena kielenä puhuva tai opetteleva ymmärtää jokaisen sanan ja äänteen. Sama tarve koskee esimerkiksi dysfasiasta tai afasiasta kärsiviä.

Testaisitteko säätiedotukset vaikkapa fonetiikan laitoksen opiskelijoilla? He kirjaavat joka äänen (omituisine mmm-lisineen), ja voivat sitten antaa kuultavaksi ja foneettisena kirjoituksena nähtäväksi sen, miten kaukana suomen sanoista jotkut tuotetut äännähdykset olivatkaan. Saatatte yllättyä, miten pahasti puutteellinen on artikulaatio siellä, missä sitä joka ilta tarvitaan. Ja aamu-tv:ssä tietenkin myös.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Aleksandra Mirolybov-Nurmela hymyilee kuvassa ja katsoo yläviistoon. Kuvan vasemmassa yläreunassa valkoinen Vaakakapina-leima.

    Liikunnanopettaja aiheutti ikuiset arvet: "Häpeä kulkee vahvasti mukanani"

    Aleksandra Mirolybov-Nurmela opettelee arvostamaan itseään.

    “Telinevoimistelutunnilla opettaja asetteli koko luokan ympärilleni katsomaan, kuinka tämä lihava lapsi yrittää hypätä pukin yli. Minä epäonnistuin joka kerta ja tömähdin siihen keskelle. Samaa nöyryytystä opettaja jatkoi kaikilla liikuntatunneilla."

  • Pietari K ja grafiikkaa

    Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Martti Lutherin patsas

    Miksi Martti Luther vihasi juutalaisia?

    Luther oli antisemitisti

    Uskonpuhdistaja Martti Lutherin elämän pimeisiin puoliin kuuluu hänen suhtautumisensa juutalaisiin. On vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että armosta ja armeliaisuudesta saarnaava ihminen on kirjoittanut kirjan Juutalaisista ja heidän valheistaan – kirjan, jossa kehotettiin polttamaan ja karkottamaan juutalaiset.