Hyppää pääsisältöön

Näin ilmiannat Facebookin valeuutisia - ja mitä sitten tapahtuu?

Facebookin logo, Facebookista otettu valintavaihtoehto Se on valeuutinen
Facebookin logo, Facebookista otettu valintavaihtoehto Se on valeuutinen Kuva: YLE / kuvankäsittely Annukka Palmen-Väisänen Facebook (verkkoyhteisöt, yhteisöt),Faktantarkistus,yle oppiminen, uskontotesti

Maailman vaikutusvaltaisimmaksi mediaksi kutsuttu Facebook on luvannut karsia valeuutisia. Facebook tarjoaa myös suomeksi täppää Se on valeuutinen. Kysyimme Facebookilta, johtaako valeuutisen ilmiantaminen mihinkään. Selkeätä vastausta ei saatu. Niinpä teimme pienen testin.

Facebookissa voi ilmiantaa periaatteessa kaikkea sisältöä: Julkaisu, kuva, video, profiili, sivu, tapahtuma – ja niin edelleen.

Painike julkaisujen ilmiantoon löytyy alasvetovalikosta – jos sen löytää hailakan kolmion alta:

Facebookin julkaisun pudotusvalikon nuoli
Facebookin julkaisun pudotusvalikon nuoli Kuva: YLE / kuvakaappaus Facebook (verkkoyhteisöt, yhteisöt),valikko,Yle Oppiminen

Tähän valikkoon ilmestyi englanniksi täppä Se on väärennetty uutinen (It’s a false news story) jo vuoden 2015 alussa. Sittemmin kohta on muuttunut muotoon Se on valeuutinen (It's a fake news story).

Paljonko valeuutisia sitten ilmiannetaan? Kysyimme asiaa Facebookista. Viestintäosasto ei kuitenkaan kertonut mitään lukuja, ei edes suuntaa antavasti.

USA:ssa valeuutistäppä on klikkauksen verran lähempänä

Ei olisi ihme, jos ilmiantojen määrä olisi jäänyt pieneksi. Suomessa valeuutispainike on hankalassa paikassa kolmen klikkauksen takana:

Näin ilmiannat valeuutisen

Yhdysvalloissa on toisin. Jos valitsee kieleksi English (US), ketju lyhenee askeleella:

Facebookin ilmiantovalikkoa, kielenä English US
Facebookin ilmiantovalikkoa, kielenä English US Kuva: Facebook / kuvankäsittely YLE Facebook (verkkoyhteisöt, yhteisöt),Yle Oppiminen

Jakotekstissä olevaa valeuutista ei voi ilmiantaa

Valeuutistäppä tulee Facebookissa vastaan vähän miten sattuu. Valeuutiseksi voi klikata vaikkapa Kansalaisneuvonnan tiedotteen koulujen yhteishaun alkamisesta. Tai sarjakuvapiirtäjän päivittäin julkaiseman sarjakuvastripin.

Yksityisen käyttäjän julkaisuihin täppä näyttäisi ilmestyvän aina, jos hän jakaa jonkin julkaisun.

Valeuutiseksi voi klikata vaikka tiedon yhteishaun alkamisesta.

Harhaanjohtavaa sisältöä voi putkahtaa julkaisujen lisäksi myös jakoteksteihin. Intialainen näyttelijä haksahti jakamaan Suomessa asuvan luontokuvaajan valokuvaa tekstillä, jolla ei ollut mitään tekemistä kuvan kanssa. Tästä julkaisusta ei löytynyt valeuutis-täppää, koska kyse oli kuvan jakamisesta. Videoita koskee sama ongelma.

USA:ssa valeuutiset voi “liputtaa”

Jos vaihtaa Facebookissa kieleksi amerikanenglannin, Fake news -valinta tuo ylimmäksi vaihtoehdon Merkitse julkaisu valeuutiseksi:

Julkaisun merkitseminen valeuutiseksi Facebookissa, kieli englanti (US)
Julkaisun merkitseminen valeuutiseksi Facebookissa, kieli englanti (US) Kuva: YLE / kuvakaappaus Facebook (verkkoyhteisöt, yhteisöt),Faktantarkistus,Yle Oppiminen

Suomeksi tällaista vaihtoehtoa ei tällä hetkellä ole. Valeuutisen bongaaja saa tyytyä näihin vaihtoehtoihin:

  • Estä ...
  • Piilota kaikki: ...
  • En tykkääkään sivusta ...
  • Lähetä viesti henkilölle ...

Viimeisessä vaihtoehdossa on kuvaileva lisä:

Facebookin ilmiantovalikon viimeinen vaihtoehto, kieli suomi
Facebookin ilmiantovalikon viimeinen vaihtoehto, kieli suomi Kuva: Facebook / kuvankäsittely YLE Facebook (verkkoyhteisöt, yhteisöt),Faktantarkistus,Yle Oppiminen

Valeuutisesta tulikin nyt väärennös. Käsitteiden rajat ovatkin Facebookissa hämäriä: Miten eroavat valeuutinen (fake news), kyseenalainen julkaisu (disputed story), huijaus (hoax) ja väärennös (false)?

Facebookin uusin suosikki-ilmaus on autenttinen sisältö - joka sekin on tulkinnanvarainen.

Miten Facebook reagoi?

Saako Facebookin jotenkin reagoimaan, kun ilmiantaa valeuutisen? Entä jos uutinen on suomeksi? Kysyimme näitä yrityksen viestintäosastolta. Vastaukseksi tuli vain linkkejä toimitusjohtaja Zuckerbergin postauksiin aiheesta (uusin niistä) ja Facebookin tiedotteisiin (uusin niistä).

Ei auttanut kuin tehdä kokeeksi oma testi.

Näin testasimme valeuutisen ilmiantoa

Perustimme testiä varten Facebook-sivun Eläintarhaeläinten ystävät.
Julkaisimme sivulla pilke silmäkulmassa tehdyn feikkiuutisen "EU kieltää eläintarhojen eläinten käytön vaalikampanjoiden kuvissa".

Yle Oppimisen testisivu Facebookissa: Ilmianna valeuutinen
Yle Oppimisen testisivu Facebookissa: Ilmianna valeuutinen Kuva: YLE / kuvakaappaus Facebook (verkkoyhteisöt, yhteisöt),Faktantarkistus,Yle Oppiminen

Pyysimme Yle Oppimisen Facebook-sivujen käyttäjiä ilmiantamaan tämän julkaisun valeuutiseksi.

Koska suomeksi ei ole tarjolla vaihtoehtoa Merkitse julkaisu valeuutiseksi, pyysimme testaajia valitsemaan lopuksi Lähetä viesti henkilölle Eläintarhaeläinten ystävät.

Julkaisumme ilmiannettiin yli 60 kertaa

Saimme valeuutisellemme kahdessa vuorokaudessa 65 ilmiantoa. Testimme osoitti, kuinka mutkikas ilmiannon polku on: Kun yksityinen Facebookin käyttäjä jakoi meidän julkaisuamme, ilmianto saattoikin päätyä hänelle - ei suinkaan meidän valeuutisellemme.

Vastuu julkaisun poistamisesta jää yksinomaan sen julkaisijalle.

Facebookin Zuckerberg lupaa postauksessaan, että ilmiantojen määrä vaikuttaa:

– Jos monet ihmiset ilmiantavat julkaisun, lähetämme sen ulkopuolisille faktantarkastusjärjestöille.

Näin saattaa olla USA:ssa – mutta Suomessa 65 ilmiantoakaan ei auta. Suomeksi valeuutista ei voi “liputtaa” eli saattaa Facebookille tiedoksi, joten ilmianto jää vain epäillyn valeuutisen julkaisijan korviin.

Meidän testisivullemme tuli 65 tällaista viestiä:

Facebookin valeuutisen ilmiannosta julkaisijalle tuleva teksti
Facebookin valeuutisen ilmiannosta julkaisijalle tuleva teksti Kuva: YLE Facebook (verkkoyhteisöt, yhteisöt),Faktantarkistus,Yle Oppiminen

Vastuu valeuutisemme poistamisesta jäi yksinomaan julkaisijalle – eli sivun ylläpitäjille.

Testasimme myös valeuutisen "liputtamista" kielivalinnalla English (US). Facebook ei reagoinut tähänkään. Suomesta käsin Facebookia ei siis saa hereille valeuutisepäilyllä.

Facebookin käyttäjä voi seurata omia ilmiantojaan - vai voiko?

Periaatteessa myös ilmiantajan pitäisi itse pystyä seuraamaan ilmiantonsa tilaa Facebookissa. Se tapahtuu Tuen postilaatikossa eli tukikansiossa (Support Inbox), joka löytyy omista asetuksista.

Oman tukikansion näkee vain jokainen itse. Facebook jättää kuitenkin takaportin auki: “Sinulla voi olla mahdollisuus tarkistaa ilmiantosi tila tukikansiossasi”.

Testasin oman tukikansioni toimimista: “Liputin” testisivuilla julkaisemamme valeuutisen kielivalinnalla English (US). Tukikansiooni ei ilmestynyt tästä mitään merkintää.

Marked as Fake News Facebookin valikossa
Marked as Fake News Facebookin valikossa Kuva: YLE / kuvakaappaus Facebook (verkkoyhteisöt, yhteisöt),ilmianto,Yle Oppiminen

Yhteisönormit eivät tunne valeuutista

Tukikansiossa näyttää olevan kyse vain Facebookin yhteisönormien rikkomisesta. Niihin kuuluvat esimerkiksi väkivalta, vihapuhe, huumeet, alastomuus tai roskapostitus. Jos näistä rikkeistä on kyse, Facebookin ilmiantovalikoiden syövereistä löytyy kyllä kohta Lähetä Facebookiin tarkistettavaksi (Submit to Facebook for review).

Facebookin yhteisönormien tarkoituksena on tehdä palvelusta turvallinen paikka. Valeuutisia ei yhteisönormeissa erikseen mainita.

Ainakin osa Facebookille "liputetusta" sisällöstä päätyy kyllä oikeiden ihmisten arvioitavaksi. Amerikkalainen radiokanava NPR jututti Facebookin työntekijöitä ja testasi vihapuheen ilmiantoa. Nettijutun mukaan yhteen arvioon on aikaa vain 10 sekuntia ja arvioista puuttuu johdonmukaisuus.

Käyttöehdot kieltävät harhaanjohtavan toiminnan

Facebook muistuttaa myös, että sisällön ilmiantaminen ei välttämättä johda sen poistamiseen. “Saatat nähdä Facebookissa jotakin, josta et pidä, mutta joka ei ole Facebookin käyttöehtojen vastaista.”

Käyttöehdoissa kielletään palvelun käyttäminen harhaanjohtavaan toimintaan, mutta sanaa valeuutinen ei sieltäkään löydy.

Toistaiseksi Facebook reagoi valeuutisiin vasta USA:ssa

Yksi Facebookin keinoista valeuutisten suitsimiseen on yhteistyö tunnettujen faktantarkistuspalvelujen kanssa. Tähän Mark Zuckerberg edellä viittasi.

USA:ssa alkoi tapahtua maaliskuun 2017 alussa. Joidenkin julkaisujen päällä näkyy punainen kyseenalaisesta uutisesta kertova neliö: Disputed by... (faktan tarkastanut yhteisö tai järjestö).

Faktantarkistajien varoituskuvake amerikkalaisella Facebook-sivulla
Faktantarkistajien varoituskuvake amerikkalaisella Facebook-sivulla Kuva: Gizmondo / kuvakaappaus / YLE Facebook (verkkoyhteisöt, yhteisöt),Faktantarkistus,Yle Oppiminen
Suomen osalta meillä ei ole faktantarkastuksesta uutta kerrottavaa.― Facebook

Facebook kommentoi meille faktantarkastuksen tilannetta näin:

– Olemme julkistaneet yhteistyön ulkopuolisten faktantarkistajien kanssa USA:ssa, Saksassa ja Ranskassa. Suomen osalta meillä ei ole uutta kerrottavaa tästä.

Ainakin toistaiseksi Facebookin valeuutisten suitsiminen jää siis Suomessa uutisen julkaisijan vastuulle. Valeuutisen ilmiantaminen on puolestaan niin työlästä, että se vaatii Facebookin käyttäjiltä aikamoista antaumusta.


Muokattu 14.3.17: Kaksi linkkiä poistettu.
Muokattu 15.3.17: GIF-animaation kuvat numeroitu.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Julkaiseeko YLE ohjeet, missä voi ilmiantaa YLEn valeuutiset, jos (kun) niitä havaitsee?

Lähettänyt käyttäjä

Taipumus kriittiseen ajatteluun on ominaisuus. Kriittisyyttä ei voi opettaa. Joka uskoo opettajaa ei ole kriittinen. Siksi uutisten liputtaminen ja ilmianto on turhaa puuhaa.

Media- ja digitaidot

  • Neljä väittämää EU:sta ja keskellä otsikko Totta vai tarua

    Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo tuoreessa Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

  • Digitreenit 26 pääkuva, jossa teksti Hiiren taikatemput

    Digitreenit: Hiiren kakkospainikkeen taikatemput

    Hiiren kakkosnapilla saa tehtyä ihmeellisiä asioita.

    Hiiren kakkosnapilla voi tehdä monenlaisia temppuja, kuten kääntää tekstiä, etsiä sanoja ja tietenkin kopioida, leikata ja liittää. Tästä muutama vinkki hiiren ja kosketuslevyn käyttöön.

  • Digitreenit 25: Roskaposti, pääkuva

    Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • kansikuva kännykkäkuvat-artikkeliin

    Digitreenit: Helpot vinkit kännykkäkuvien muokkaamiseen

    Kännykällä on helppo kuvata kun muistat muutaman vinkin

    Kuvia on kiva ottaa ja mukava jakaa. Älypuhelimissa on laadukkaat kamerat ja ne ovat aina mukana, joten kuvia tulee otettuakin. Muutamilla yksinkertaisilla muokkauksilla kuvista saa vielä parempia.

  • Digitreenit 23 Pääkuva, tekstillä Twitter

    Digitreenit: Twitter – osallistu rohkeasti

    Twitterissä on omat niksinsä.

    Twitter on yksi suurimmista sosiaalisista medioista. Se on ns. mikroblogipalvelu, joka perustuu tiiviiseen ilmaisuun ja aihetunnisteiden käyttöön. Näillä vinkeillä pääset pikaisesti twiittien ihmeelliseen maailmaan.

  • Digitreenit 22 pääkuva

    Digitreenit: Osaatko ostaa verkosta turvallisesti? Testaa tietosi

    Tee testi: Osaatko maksaa verkko-ostokset turvallisesti?

    Ostamme netistä melkein kaikkea: matkoja, pääsylippuja, urheiluvarusteita, majoitusta, nettiliittymiä, kirjoja... Testaa 12 tiukalla kysymyksellä, oletko fiksu nettishoppaaja. Tässä visassa on kyse ostamisesta yrityksiltä. Vastausvaihtoehdoista on oikein yksi tai useampi. Voit kuitenkin valita vain yhden oikean vastauksen per kysymys.

  • Televisio, jossa koodia.

    Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Sanomalehtien kansikuvia. Kuvien kohdalla on kysymysmerkkejä.

    Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • Pohjois-Korean Kim Jong-Un ja kenraalit.

    New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Instagram-kuvista tehty kollaasi

    Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Topeliuksen "sitaatti" lähdekritiikistä

    Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Sponsoroitu postaus Instagramissa

    Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Britannian EU-eroa kannattavan Leave-kampanjan bussi.

    Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Tubettaja pitelee kädessään paitaa

    Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediakompanssin kuvakoulun luokkakuva.

    Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • toimittaja katselee kuvia useilta rinnakkaisilta monitoreilta. Taustalla näkyy isoja ruutuja, joissa on kuvia verkkouutisista ja uutislähetyksistä

    Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Koulussa kuvataan tv-ohjelmaa

    Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • Tyttö makaa nurmikolla tablettitietokoneen kanssa.

    5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • graafinen kuva, jossa mm. tabletti, kännykkä, kuulokkeet ja näppäimistö

    Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.