Hyppää pääsisältöön

Ylen tv-lähetykset alkoivat 60 vuotta sitten

Kolme miestä ja kameroita 1950-luvun lopun studiossa
Studiossa 1950-luvun lopulla Jukka Virtanen, Pentti Pesari ja kuvaaja Erkki Kajasto. Kolme miestä ja kameroita 1950-luvun lopun studiossa Kuva: Yle/ Erkki Imberg erkki kajasto,pentti pesari,tv-toiminnan alkuvuodet

Yleisradion ensimmäinen tv-lähetys tehtiin kuusikymmentä vuotta sitten 14.3.1957. Television säännöllinen ohjelmatoiminta alkoi tammikuussa 1958.

Ylen tv-kokeilut ja testaukset alkoivat vuonna 1956. Ensimmäinen tv-lähetys maaliskuussa 1957 lähti eetteriin Radiotalon kuunnelmastudioon rakennetusta tv-studiosta, jossa kalustona oli mm. studiokamera, kiintokuvakamera ja 16 mm:n filmintoistokanava. Lähetyksen ohjasi ja kuulutti Saara Palmgren, kameran takana oli Pentti Valkeala ja studion tv-tekniikasta vastasivat teekkarit Pentti Pesari ja Jorma Manninen.

Ohjelmat 16 mm filmejä tai studiokeskusteluja

Suomen ensimmäisten tv-lähetysten takana olivat teekkarit. Syksyllä 1954 Radioinsinööriseura perusti Televisiokerhon kanssa yhteistyössä Teknillisen Korkeakoulun ja radioalan teekkareiden kanssa. Ensimmäinen tv-lähetys tehtiinkin 24.5.1955 Teknillisen Korkeakoulun radiolaboratoriosta. Radioteollisuus oli myös innolla mukana. Näin kehittyi vähitellen TES-TV.

Ylen koelähetykset jatkuivat vuonna 1957 toukokuun loppupuolelle ja kevään aikana lähetettiin ohjelmaa noin 30 tuntia. Ohjelmat olivat pääasiassa 16 mm filmejä tai studiokeskusteluja. Ohjelmaa lähetettiin kolmena päivänä viikossa.

Ensimmäinen tv-lähetin oli sijoitettu Stadionin torniin. Lähetykset näkyivät noin 50 km säteellä Helsingin ympäristössä.

Itsenäisyyspäivän puhe tv:ssä vuodesta 1958 asti

Koetoimintaa jatkettiin syksyllä. Tv-lähetysten määrä oli syksyllä 121 tuntia, missä on mukana Mainos-TV:n seitsemän tunnin osuus. Television ohjelma- ja tuotantohenkilöstön määrä Yleisradiossa oli vuoden 1957 lopulla 40 henkilöä.

Merkittävin tapahtuma oli Tasavallan presidentin Itsenäisyyspäivän vastaanoton lähetys presidentin linnasta. Ylen varsinainen tv-ohjelmatoiminta alkoikin juuri Tasavallan presidentti Urho Kekkosen uudenvuodenpuheella 1.1.1958. Ohjelma jatkuu edelleenkin. Televisiolähetykset olivat yleisön keskuudessa hyvin suosittuja ja televisiot yleistyivät nopeasti. Television jakeluverkkoa rakennettiin ripeästi koko maan kattavaksi, ja lähes 100 prosentin peitto saavutettiin vuonna 1968.

Tv-vastaanottimia oli vuoden 1957 lopulla noin tuhat. Tv-lupa otettiin käyttöön vuoden 1958 alussa ja vuoden lopussa lupia oli noin 7 800. Televisio-ohjelmat kiinnostivat suuresti heti alusta alkaen. 1960-luvun loppuun mennessä jo miljoona suomalaista taloutta oli hankkinut tv-luvan ja 1970- luvulla lähes jokaisessa suomalaisessa kodissa oli tv-vastaanotin.

  • Hymyilevä mies

    Ylen tulevaa ohjelmistoa palkittiin Jussi-patsailla

    Ylen tulevaa ohjelmistoa palkittiin Jussi-patsailla

    Jussi-gaalassa palkittiin vuoden 2016 parhaat kotimaiset elokuvat ja niiden tekijät. Eniten voittoja kahmi tositapahtumiin perustuva Hymyilevä mies, joka palkittiin myös parhaana elokuvana.

  • Yleisradio lahjoitti Jyväskylän kaupungille Utopian

    Yle lahjoitti taideteoksen Jyväskylän kaupungille.

    Yle onnitteli 180-vuotiasta Jyväskylän kaupunkia lahjoittamalla Jyväskylän taidemuseon ylläpitämään Jyväskylän kaupungin taidekokoelmaan taiteilija Onni Kososen teoksen Utopia.

  • KOURA palkitsi vuoden 2016 parhaita ohjelmia

    KOURA palkitsi vuoden 2016 parhaita ohjelmia

    Koulutusrahasto KOURA jakoi KOURA-palkinnot ja kunniamaininnat kuudessa sarjassa vuoden 2016 parhaille televisio-, radio- ja verkkosisällöille. Palkinnoista kilpailivat Yleisradion ja MTV:n kotimaiset tv-, radio- ja verkkosisällöt. Dokumentit ja journalistiset sisällöt -sarjan pääpalkinnon sai Yle TV1 -kanavan ohjelma Urho – viimeiset vuodet.

  • JSN: Yle sai langettavan ja vapauttavan päätöksen

    Yle sai langettavan ja vapauttavan päätöksen JSN:ltä

    Julkisen Sanan Neuvosto JSN käsitteli kokouksessaan 22.3. kaksi Yleen ja ns. Terrafame-vyyhtiin liittyvää kantelua. Yle sai toisesta vapauttavan, toisesta langettavan päätöksen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Artikkelikuva KC:n juttuun

    Tuomas Nevanlinna: Donald Trump tviittailee työväenliikkeen raunioilla

    Filosofi Tuomas Nevanlinnan analyysi Donald Trumpista.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kertoo esseessään, miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti. Trump lumoaa, koska hän osoittaa esimerkillään, että kuka tahansa voi voittaa lotossa. Siihen ei tarvita koulutusta ja pinnistelyä, kuten liberaali yhteiskunta uskottelee. Nevanlinna paljastaa myös, miten työväenliikkeen romahdus loi populismin ja mikä erottaa Trumpin Hitleristä.

  • studiomuusikkot

    Suomihittien näkymättömät duunarit

    Neljä muusikkolegendaa kertoo tarinan levyjen takaa.

    Tiedätkö kuka soitti Tapani Kansan R-A-K-A-S-kappaleen rumpufillin tai bassoa Juha Tapion Kaksi puuta -hitissä? Entä kuka kannutti rumpuja Nylon Beatin Viimeinen-biisissä tai soitti kitaraa Jari Sillanpään Satulinna-kappaleessa? Tapani "Nappi" Ikonen, Juha Björninen, Anssi Nykänen ja Ako Kiiski kertoo tarinan levyjen takaa ja siitä, millainen on muusikon ammatti Suomessa. Hiteiltä, naurulta ja notkoilta ei vältytä.