Hyppää pääsisältöön

Marit af Björkesten: Mitä suomenruotsalaiset mediat merkitsevät juuri nyt?

Henkilökuva, Marit af Björkesten,  katsoo kohti
Henkilökuva, Marit af Björkesten, katsoo kohti Kuva: Yle Kuvapalvelu marit af björkesten

Me suomalaiset vietämme puolet valveillaoloajastamme medioiden parissa. Verkkoyhteisöt, televisio, radio, uutiset, elokuvat ja vlogit vievät siis arkipäivästämme yhtä suuren osan kuin koulu ja työ. Useimmat viettävät päivittäin enemmän aikaa medioiden kuin perheensä kanssa.

Siksi on aiheellista olettaa, että medioiden lisääntyvä käyttö vaikuttaa yhä enemmän kieleemme, kulttuuriimme ja sosiaalisiin suhteisiimme. Ruotsin kielen kehitykselle Suomessa mediamaailman muutokset ovat aivan ratkaisevia, sen ohella mitä kouluissa ja perheissä tapahtuu.

Siinä missä koulu vaikuttaa kielellisestä näkökulmasta varsin vakaalta ja perheissä kieli muuttuu hitaasti, mediamaailmassa mullistukset ovat sekä nopeita että vaikeasti ennustettavia. Tämä on totta etenkin, kun mediat valitaan yhä yksilöllisemmin, ja niiden käyttö pirstoutuu yhä useammille palveluille ja kansainvälisille alustoille.

Suomenruotsalaisten mediatalojen on vaikea säilyttää yleisönsä.

Suomenruotsalaisessa mediakentässä vaikutukset – niin mahdollisuudet kuin uhat – ovat suuria. Sitä mukaa kun verkko pyyhkii pois maiden välisiä rajoja, koko ruotsalainen kielialue avautuu.

Erikoistuneiden, pienten yleisöjen mediapalveluiden perustaminen on helppoa. Samaan aikaan maailmanlaajuinen kilpailu kuluttajien ajasta ja mainostajien rahoista vaatii aivan uudenlaisia strategioita.

Jos perinteisten suomenkielisten medioiden on vaikea säilyttää yleisönsä, suomenruotsalaisille mediataloille se on sitäkin vaikeampaa.

Suomenruotsalaisella mediakentällä on viime vuosina syntynyt lukuisia pod-lähetyksiä, blogeja ja yrityksiä, jotka luovat videoita verkkoon. Perinteisessä journalismissa ja suomenruotsalaisissa sanomalehdissä on kuitenkin käynnissä kivulias muutos. On yhä vaikeampaa löytää kannattavia liiketoimintamalleja. Lähes kaikissa sanomalehdissä on jouduttu tekemään suuria leikkauksia, jotta on voitu panostaa digitaaliseen toimintaan.

Myös Ylen ruotsinkieliset resurssit ovat supistuneet, kun Yle-veron indeksikorotus jäi pois.

Suomenruotsalaiset ovat verkossa kolmikielisiä

Taloudelliset vaikeudet eivät ole ainoa asia, joka tekee suomenruotsalaisesta journalismista haavoittuvan. Asiaan vaikuttavat myös suomenruotsalaisten omat kielivalinnat digitaalisessa maailmassa.

Etelä-Suomessa suomenruotsalaiset käyttävät suomen kieltä yhä enemmän. Tämä on odotettua. Yllättävää sen sijaan on, että ruotsinkieliset käyttävät englantia paljon enemmän kuin aiemmin ja paljon enemmän kuin suomenkieliset. Suomenkielisistä noin kahdeksan prosenttia suosii englanninkielisiä palveluita, kun ruotsinkielisillä vastaava luku on peräti 24 prosenttia.

Suomenruotsalaiset valitsevat usein sisältöjä suomeksi tai englanniksi.

Suurin osa ruotsinkielisistä sanoo käyttävänsä mieluiten ruotsinkielisiä medioita. Todellisuus näyttää kuitenkin toisenlaiselta. Tahdon ja todellisen valinnan epäsuhtaa voidaan selittää ainakin osittain tarjonnalla.
Suomenruotsalainen mediakenttä on laaja, muttei kaikenkattava. Suuri aukko on viihdetarjonnassa muun muassa siksi, ettei ruotsinkielisiä kotimaisia iltapäivälehtiä tai kaupallisia televisio- ja radiokanavia ole.

Niinpä Ilta-Sanomat ja Iltalehti sekä ruotsalaiset Aftonbladet ja Expressen ovat suosituimmat suomenruotsalaisten käyttämät uutissivustot. Vasta niiden perässä tulee Svenska Yle ja sen jälkeen sekä suomen- että ruotsinkielisten sanomalehtien uutissivustot.

Julkisen palvelun medialla on suuri vastuu

Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että vähemmistöille suunnatun median on oltava sekä laaja että kattava, jotta tarjontaa olisi myös tulevaisuudessa.

Vaikka tarjonnassa on aukkoja, suomenruotsalaisten tilanne on suhteellisen hyvä verrattuna verrattuna moniin muihin Euroopan kielivähemmistöihin. Päivälehtiä on yhä kymmenkunta, ja Svenska Yle ulottuu laajalle Yle Femin, Yle Vegan, Yle Extremin ja svenska.yle.fi-sivuston kautta.

Muiden vähemmistömedioiden tapaan suomenruotsalaisilla viestimillä on vaikeuksia selviytyä puhtaasti kaupalliselta pohjalta. Tämän vuoksi tarvitaan erityisjärjestelyjä, joilla tuetaan vähemmistöjen kanavia. Tästä on olemassa sekä Euroopan unionissa että Yhdistyneissä kansakunnissa laadittuja säännöksiä.

Suomenruotsalaiset pitävät Yleä tärkeänä.

Maailmanlaajuisen kilpailun lisääntyessä julkisen palvelun media on yhä tärkeämpi. Tätä tukevat myös Ylen vuosittaiset tutkimukset, joissa suomenruotsalaiset antavat Ylen yhteiskunnalliselle merkitykselle huomattavasti korkeamman arvosanan kuin suomenkieliset.

Paljon riippuu tällä hetkellä siis Svenska Ylestä, joka yksin kantaa vastuun muun muassa ruotsinkielisistä lastenohjelmista, draamasta ja dokumenteista Suomessa. Svenska Yle saavuttaa myös ainoana mediatalona koko ruotsinkielisen Suomen. Näin se voi nostaa esiin paikallista sisältöä kansallisella tasolla ja myös luoda yhteisen foorumin ruotsin kieltä koskevalle keskustelulle.

Svenska Ylen resurssit eivät kuitenkaan riitä täyttämään ruotsin- ja kaksikielisten käyttäjien kaikkia mediatarpeita. Myös Ylelle on tärkeää, että on olemassa muita elinvoimaisia suomenruotsalaisia mediataloja, jotka täydentävät toisiaan ja kannustavat tuottamaan entistä parempaa sisältöä.

Laadukas sisältö on olennaista myös siksi, etteivät suomenruotsalaiset tee valintojaan ensisijaisesti suomenruotsalaisten medioiden välillä, vaan poimivat houkuttelevimmat maailmanlaajuisesta tarjonnasta. Jos Svenska Yle siis olisi heikompi, tilanne ei hyödyttäisi muita suomenruotsalaisia mediataloja. Ennemminkin se madaltaisi entisestään yleisöjen kynnystä valita muita kuin suomenruotsalaisia vaihtoehtoja.

Kieli on demokratiakysymys – kehitys vaatii yhteistyötä

Siinä, miten hyvin suomenruotsalaiset mediat onnistuvat saavuttamaan yleisönsä, on lopulta kysymys demokratiasta. Kansanvalta perustuu sille, että kansalaisilla on riittävästi tietoa. Siksi tarvitaan sekä tahtoa että mahdollisuuksia käyttää paikallisia ja kotimaisia medioita.

Sisältö on entistäkin tärkeämpää nyt, kun uskollisuus tiettyjä medioita ja kieliä kohtaan vähenee. Tämä vaatii yhä enemmän meiltä, jotka tuotamme ruotsinkielisiä sisältöjä mediaan. Samma på svenska eli “sama ruotsiksi” ei riitä. Sen sijaan tarvitaan ainutlaatuisia, helppokäyttöisiä ja käyttäjien laatuvaatimukset täyttäviä sisältöjä.

Suomenruotsalaisten medioiden täytyy myös luoda niitä sisältöjä, jotka eivät kiinnosta muita kotimaisia tai kansainvälisiä toimijoita. Erityisen tärkeiksi yleisö kokee ruotsin kieltä ja ruotsinkielisiä Suomessa koskevat aiheet.

Median pitää käsitellä nimenomaan ruotsinkielisiä koskevia aiheita.

Nuoret ovat haaste kaikille perinteisille ja julkisen palvelun medioille maassa kuin maassa. Vähemmistöille nuorten kiinnostus on aivan olennainen nyt, kun kieliuskollisuus vähenee ja liikkuvuus lisääntyy.

Ratkaisu ei välttämättä ole sen monimutkaisempi kuin muissakaan kohderyhmissä: oikealla tavalla tarjoiltu hyvä sisältö löytää yleisönsä.

Niinpä Yle Extrem tavoittaa jatkossakin varsin hyvin nuoret suomenruotsalaiset sekä radion että verkon kautta. Norjalainen nuorisosarja Skam taas kerää joukoittain katsojia julkisen palvelun kanaville Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa. Pelkästään Yle Areenassa Skam keräsi miljoona katselukertaa jo ensimmäisten viikkojen aikana.

Kaiken kaikkiaan pohjoismainen yhteistyö on välttämätöntä, kun ruotsinkielistä tarjontaa halutaan vahvistaa Suomessa. Kyse ei ole vain sisällön jakamisesta, vaan myös osaamisesta ja resursseista, joilla yleisölle voidaan luoda enemmän arvoa.

Samaan tapaan myös suomenruotsalaiset mediat voisivat lisätä keskinäistä yhteistyötään.

Kansainväliset jätit sijoittavat palvelujensa kehitystyöhön ja teknologiaan jättimäisiä summia. Samalla kasvavat yleisön vaatimukset myös kotimaisille palveluille. Siksi suomenruotsalaistenkin medioiden on tehtävä suuria investointeja teknologiaan. Yksittäiset mediatalot tuskin pystyvät saamaan kokoon riittäviä resursseja. Siksi tarvitaan uusia strategisia kumppanuuksia.

Suomenruotsalaiset mediat voisivat tehdä enemmän yhteistyötä.

Demokratian näkökulmasta on olennaista, että jotkin ruotsinkieliset mediat tavoittavat myös suomen- ja kaksikielisen yleisön. Tässä Yle Fem ja Yle Areena ovat tärkeässä asemassa: liikkuvalla kuvalla kielelliset esteet on helpompi ylittää kuin pelkällä tekstillä tai äänellä.

Tämä oivallus on myös yksi Ylen televisiouudistuksen lähtökohdista. Tänä keväänä Yle Teema ja Yle Fem siirtyvät samalle kanavapaikalle. Samalla osa Yle Femin sisällöstä saa näkyvyyttä Yle TV1:ssä, jossa sille löytyy entistä suurempi yleisö.

Tällaisten areenojen kautta luodaan edellytykset kieliryhmien välisille tapaamisille, keskusteluille ja elämyksille. Ne yhdistävät suomalaisia kieleen ja kulttuuriin katsomatta.

Marit af Björkesten
Svenska Ylen johtaja ja vastaava päätoimittaja

Tämä näkökulma on julkaistu Ajatuksia ajasta, demokratiasta ja Ylestä -artikkelikokelmassa.

  • Hymyilevä mies

    Ylen tulevaa ohjelmistoa palkittiin Jussi-patsailla

    Ylen tulevaa ohjelmistoa palkittiin Jussi-patsailla

    Jussi-gaalassa palkittiin vuoden 2016 parhaat kotimaiset elokuvat ja niiden tekijät. Eniten voittoja kahmi tositapahtumiin perustuva Hymyilevä mies, joka palkittiin myös parhaana elokuvana.

  • Yleisradio lahjoitti Jyväskylän kaupungille Utopian

    Yle lahjoitti taideteoksen Jyväskylän kaupungille.

    Yle onnitteli 180-vuotiasta Jyväskylän kaupunkia lahjoittamalla Jyväskylän taidemuseon ylläpitämään Jyväskylän kaupungin taidekokoelmaan taiteilija Onni Kososen teoksen Utopia.

  • KOURA palkitsi vuoden 2016 parhaita ohjelmia

    KOURA palkitsi vuoden 2016 parhaita ohjelmia

    Koulutusrahasto KOURA jakoi KOURA-palkinnot ja kunniamaininnat kuudessa sarjassa vuoden 2016 parhaille televisio-, radio- ja verkkosisällöille. Palkinnoista kilpailivat Yleisradion ja MTV:n kotimaiset tv-, radio- ja verkkosisällöt. Dokumentit ja journalistiset sisällöt -sarjan pääpalkinnon sai Yle TV1 -kanavan ohjelma Urho – viimeiset vuodet.

  • JSN: Yle sai langettavan ja vapauttavan päätöksen

    Yle sai langettavan ja vapauttavan päätöksen JSN:ltä

    Julkisen Sanan Neuvosto JSN käsitteli kokouksessaan 22.3. kaksi Yleen ja ns. Terrafame-vyyhtiin liittyvää kantelua. Yle sai toisesta vapauttavan, toisesta langettavan päätöksen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Artikkelikuva KC:n juttuun

    Tuomas Nevanlinna: Donald Trump tviittailee työväenliikkeen raunioilla

    Filosofi Tuomas Nevanlinnan analyysi Donald Trumpista.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kertoo esseessään, miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti. Trump lumoaa, koska hän osoittaa esimerkillään, että kuka tahansa voi voittaa lotossa. Siihen ei tarvita koulutusta ja pinnistelyä, kuten liberaali yhteiskunta uskottelee. Nevanlinna paljastaa myös, miten työväenliikkeen romahdus loi populismin ja mikä erottaa Trumpin Hitleristä.

  • studiomuusikkot

    Suomihittien näkymättömät duunarit

    Neljä muusikkolegendaa kertoo tarinan levyjen takaa.

    Tiedätkö kuka soitti Tapani Kansan R-A-K-A-S-kappaleen rumpufillin tai bassoa Juha Tapion Kaksi puuta -hitissä? Entä kuka kannutti rumpuja Nylon Beatin Viimeinen-biisissä tai soitti kitaraa Jari Sillanpään Satulinna-kappaleessa? Tapani "Nappi" Ikonen, Juha Björninen, Anssi Nykänen ja Ako Kiiski kertoo tarinan levyjen takaa ja siitä, millainen on muusikon ammatti Suomessa. Hiteiltä, naurulta ja notkoilta ei vältytä.