Hyppää pääsisältöön

Muistilla on oma tahto. Avaruusromua 19.3.2017

piirilevy, lähikuva
piirilevy, lähikuva Kuva: Yle piirilevyt

Miksi meidän muistimme kadottaa sen, minkä me itse haluaisimme säilyttää? Miksi meidän muistimme on oikukas? Miksi se kadottaa tärkeitä asioita ja kaivaa esiin sellaista, jonka me haluaisimme ehkä unohtaa? Miksi lapsuuden kesät tuntuvat niin pitkiltä? Miksi vanhetessa vuodet tuntuvat kuluvan aina vain nopeammin?

Tällaisia kysymyksiä nousee mieleen, kun selailee hollantilaisen professorin Douwe Draaisman Muistikirjaa.

”Muistillamme on oma tahto”, kirjoittaa Douwe Draaisma, Sanna van Leeuwenin suomentamassa kirjassa. ”Vaikka kuinka sanoisimme itsellemme: tämä minun täytyy muistaa, tämän hetken haluan säilyttää, tuon katseen, tämän tunteen, tämän kosketuksen - niin parin kuukauden tai ehkä jo parin päivän kuluttua huomaamme, ettemme saa muistoa enää takaisin niissä väreissä, sen tuoksuisena, sen makuisena kuin olimme toivoneet”, kirjoittaa Draaisma.

Hän myös toteaa, että meidän muistimme ei tottele käskyjä olla tallentamatta tiettyjä asioita: kunpa en olisi koskaan nähnyt, kuullut tai kokenut tätä, me ajattelemme usein. Kunpa olisin unohtanut sen. Muisti ei tottele meidän käskyjämme.

Mikään ei auta, sanoo Draaisma. Muisto pysyy tallessa ja palaa mieleemme täysin spontaanisti ja kutsumatta jonain yönä valveilla maatessamme. Muisti on kuin koira, sanoo Draaisma. Koira, joka häntäänsä heiluttaen noutaa meille jotakin, minkä olimme juuri heittäneet menemään, toivoen pääsevämme siitä eroon.

Ruotsalainen Lisa Nordström pohtii sitä, miten me käsittelemme muistojamme, miten me tulemme niiden kanssa toimeen. Miten me suodatamme niitä mielessämme. Hän kuvailee, kuinka meidän tietoisuutemme luo meidän jokaiselle muistollemme oman polun, muistipolun, ja kuinka meidän aivomme yrittävät aina seurata tuota polkua, ja kuinka vaikeaksi tuo polun seuraaminen ajan mittaan käy. Maailma muuttuu, me muutumme. Mikään ei pysy ennallaan. Muistot muuttuvat ja haalistuvat. Ne yhdistyvät ja vääristyvät. Ne harmaantuvat.

Lisa Nordström ei ole aivotukija, vaan säveltäjä, musiikin tekijä ja esittäjä. Ja näitä ajatuksia hän pohti ja halusi meidänkin pohtivan, kun hän esitti Euroopan yleisradioliiton EBU:n Taiteen syntymäpäivänä 2017 Tukholmassa teoksensa nimeltä Engram.

Matkustusta, ääniä ja ihmisiä. Näin määrittelee työtään italialaissyntyinen, tätä nykyä Dublinissa, Irlannissa asuva ja työskentelevä äänitaiteilija Susanna Caprara, joka esiintyy nimellä La Cosa Preziosa. ”Me matkaamme valoa kohti”, sanoo Caprara, ”asettuen, paeten, sisään ja ulos hengittäen”.

AVARUUSROMUA 19.3.2017 - OHJELMAN MUSIIKKI:
LISA NORDSTRÖM: Engram (Live from Stockholm, EBU Art’s Birthday 2017)
RUDOLF PEPUCHA, MARIAN ZAVARSKY & CO: Ravello (Live from Bratislava, EBU Art’s Birthday 2017)
SUSANNA CAPRARA (LA COSA PREZIOSA): Onironautica (Live from Limerick, EBU Art’s Birthday 2017)

BONUS! La Cosa Preziosa haastattelussa:

  • sulanutta tinaa (käsitelty kuva)

    Tinamusiikkia! Avaruusromua 2.4.2017

    Kuuntele 35 sävellystä alle tunnissa!

    Tina on metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn. Merkki tulee latinankielen sanasta Stannum. Sn (Stannum) on nimeltään myös miniatyyrisävellysten kokoelma, jolla on 52 elektronista tai elektroakustista esitystä. Käsitetaiteellinen kokonaisuus, vaikka onkin silkkaa musiikkia. Mistä ihmeestä tällainen kokonaisuus on syntynyt? Idean takana on argentiinalaissyntyinen säveltäjä ja pianisti Juan María Solare. Ja miksi juuri tina? Sekin selviää Avaruusromussa. Kuuntele 35 sävellystä alle tunnissa! Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Johanna Försti ja Heidi Pakarinen Levylautakunnassa

    Heidi Pakarinen ja Johanna Försti rakastuivat sekopäähän

    Levylautakunta maisteli Spahettii ja haisteli omenapuita

    Brittirokkia, tanssipoppia ja vilpitöntä laulaja-lauluntekijämusiikkia kokoontuivat arvioimaan tangokuningatar Heidi Pakarinen, laulajatar Johanna Försti ja toimittaja Kirsi Väänänen. Pisteet ja kommentteja 1. Kasabian: You're in love with a psycho 24 pistettä (Sergio Pizzorno) Heidi: Heti alusta oli hyvä bounce.

  • Tuomo & Markus eli Miikka Paatelainen (vas.), Verneri Pohjola, Markus Nordenstreng, Juho Viljanen, Tuomo Prättälä ja Jere Ijäs.

    Tuomo & Markus kaupungissa, josta livemusiikki ei koskaan kadonnut

    Tuomo & Markus esiintyi SXSW-festivaalilla Texasissa.

    Helsinkiläisbändi vei Austiniin, South by Southwest -tapahtumaan hienostuneen sekoituksen countrya, bluesia, soulia ja jazzia. "Ei kannata tehdä liian tiukkoja raja-aitoja itselleen – mitä biiseissä saa olla ja mitä ei”, Tuomo Prättälä sanoo.

  • horisonttia kohti kulkeva tie, tummasävyinen käsitelty kuva

    Sen täytyy viedä pidemmälle… Avaruusromua 26.3.2017

    Musiikin voi tehdä niin, että se stimuloi aivosoluja

    Millaista on musiikki, joka ei ole ”western music”, vaan ”non-world music”? Musiikin voi tehdä niin, että se stimuloi aivosoluja, sanoo eräs musiikin tekijä. Kuinka soi legendaarisen ranskalaisen GRM-studion perintö tänään? Mikä on paras keino ajatella musiikkia? Millaista on musiikki, jonka tulee olla tummaa ja syvää? Voitko luottaa omiin silmiisi ja korviisi? Avaruusromussa uutta suomalaista, ruotsalaista, tanskalaista ja ranskalaista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Artikkelikuva KC:n juttuun

    Tuomas Nevanlinna: Donald Trump tviittailee työväenliikkeen raunioilla

    Filosofi Tuomas Nevanlinnan analyysi Donald Trumpista.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kertoo esseessään, miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti. Trump lumoaa, koska hän osoittaa esimerkillään, että kuka tahansa voi voittaa lotossa. Siihen ei tarvita koulutusta ja pinnistelyä, kuten liberaali yhteiskunta uskottelee. Nevanlinna paljastaa myös, miten työväenliikkeen romahdus loi populismin ja mikä erottaa Trumpin Hitleristä.

  • studiomuusikkot

    Suomihittien näkymättömät duunarit

    Neljä muusikkolegendaa kertoo tarinan levyjen takaa.

    Tiedätkö kuka soitti Tapani Kansan R-A-K-A-S-kappaleen rumpufillin tai bassoa Juha Tapion Kaksi puuta -hitissä? Entä kuka kannutti rumpuja Nylon Beatin Viimeinen-biisissä tai soitti kitaraa Jari Sillanpään Satulinna-kappaleessa? Tapani "Nappi" Ikonen, Juha Björninen, Anssi Nykänen ja Ako Kiiski kertoo tarinan levyjen takaa ja siitä, millainen on muusikon ammatti Suomessa. Hiteiltä, naurulta ja notkoilta ei vältytä.