Hyppää pääsisältöön

Näkökulma: Puhuuko avustaja vammaisen suulla omia ajatuksiaan?

Kuvituskuva
Kuvituskuva Kuva: Pixabay peli,sanat

Fasilitoitu eli tuettu kommunikaatio on menetelmä, jossa vammainen henkilö viestii toisen henkilön avustuksella. Avustaja tukee avustettavan käsiä, joilla tämä osoittaa taulusta kirjaimia tai painelee tietokoneen näppäimiä. Menetelmä kuulostaa mahtavalta, koska sen avulla kommunikaatiokyvytön henkilö kykenee viestimään ajatuksiaan. Mutta kuka tilanteessa oikeasti viestii ja kirjoittaa, kysyy psykologi Jukka Häkkinen blogissaan.

Fasilitointi on viime viikkoina noussut esille suomalaisen dokumenttielokuvan ”Salainen metsäni” vuoksi. Dokumentin päähenkilö on nuori autistinen mies, jonka avustaja auttaa häntä kirjoittamaan ajatuksia mm. rakkaudesta. Ilmiö ei ole uusi, sillä lähes kaksikymmentä vuotta sitten fasilitointi keräsi paljon huomiota Tuomas Alatalon julkaistua kirjan ”Olen ja saan sanoa”. Vaikeasti vammaisen Alatalon kykyjä epäiltiin ja julkisuudessa pohdittiin, oliko hän todella kirjoittanut kirjan itse.

Vammainen henkilö ei pystynyt vastaamaan kysymyksiin, joita avustaja ei ollut nähnyt.

Epäilyksiin onkin syytä, koska fasilitoinnissa avustaja voi vaikuttaa tekstiin paljon. Kontrolloiduissa testeissä on kerta toisensa jälkeen havaittu, että fasilitoinnissa syntyneet tekstit heijastelevat avustajan, eivät avustettavan tietoja. On vammaisten henkilöiden ihmisarvon kannalta tärkeää, että heidän ei väitetä viestivän asioita, jotka eivät perustu heidän omiin ajatuksiinsa.

Ulla Ojalammi ja Marjatta Leppänen Jyväskylän yliopistosta tekivät vuonna 2005 palkitun tutkimuksen, jossa he osoittivat, että fasilitoinnissa kommunikoi avustaja, ei vammainen. Vammainen henkilö ei pystynyt vastaamaan kysymyksiin, joita avustaja ei ollut nähnyt. Lääkärien, psykologien, puheterapeuttien sekä vammaisten järjestöt ovatkin varoittaneet fasilitoinnin käytöstä.

Kuvituskuva
Kuvituskuva Kuva: Pixabay, public domain kirjaimet,Scrabble

Fasilitointi herättää suuria tunteita ja monet käyttäjät ovat vakuuttuneita sen toimivuudesta. Kun kokeet kuitenkin osoittavat, että avustaja tuottaa tekstin, on hyvä kysymys, kuinka avustaja oikeastaan tuottaa tekstin? Onko kyse huijauksesta, herkkäuskoisuudesta vai liiallisesta auttamisenhalusta?

Taustalla sama ilmiö kuin meedioistunnoissa.

Kyse ei ole mistään edellä mainitusta, vaan fasilitoinnin taustalla on ilmiö nimeltä ideomotoriset liikkeet. Ilmiön kuvaili englantilainen lääkäri William Carpenter jo vuonna 1852. Carpenter oli aktiivinen skeptikko ja hän sai ajatuksen ideomotorisista liikkeistä perehtyessään viktoriaanisen ajan suosittuihin meedioistuntoihin.

Meedioistunnon alkaessa huone pimennettiin ja osallistujat painoivat kämmenensä pöydän pintaan. Kun seurue oli istunut hämärässä huoneessa jonkin aikaa, pöytä alkoi liikkua. Joskus pöydältä saattoi jopa kysyä kysymyksiä: pyörähdys myötäpäivään oli kyllä ja vastapäivään oli ei. Kukaan osallistujista ei mielestään pyörittänyt pöytää, joten ainoaksi selitykseksi jäivät huoneessa mellastavat henkiolennot.

Asiaa tutki Carpenterin lisäksi fyysikko Michael Faraday, joka osoitti kokeellisesti että osallistujat itse liikuttivat tiedostamattaan pöytää. Carpenter nimesi ilmiön ideomotoriseksi periaatteeksi. Sen perusajatuksena on liikkeiden kontrollointi tietoisuuden ulkopuolella.

Miten ihmeessä voimme toimia tiedostamatta?

Ideomotorinen ilmiö on ristiriidassa arkikokemuksen kanssa. Jos päätän nostaa kahvikupin tai kannatella kauppakassia, teen päätöksen toiminnasta tietoisesti. Olennaista on kuitenkin se, mitä on piilossa tämän näennäisen yksinkertaisen toiminnon alla.

Esimerkiksi käden liikuttaminen on monimutkainen prosessi. Siinä käden lihasten täytyy toimia täydellisessä synkroniassa. Jopa käden paikallaan pitäminen vaatii monimutkaista laskentaa. Jotta tietoisuus ei ylikuormittuisi kaikesta tarvittavasta laskennasta, tämä monimutkaisuus on piilotettu tiedostamattomalle tasolle. Tiedostamattomalla tasolla aivot raksuttavat täysillä, jotta käsi todella pysyisi suorassa eikä alkaisi kallistumaan oikealle tai vasemmalle. Lihasten täytyy jatkuvasti tehdä pieniä korjausliikkeitä, jotta käsi pysyisi paikallaan.

Kuvituskuva
Kuvituskuva Kuva: Pixabay kahvikuppi,kädet

Kuten ideomotorisen liikkeen nimikin kertoo, henkilön ideat eli tiedot voivat vaikuttaa näihin tiedostamattomiin liikkeisiin. Esimerkiksi pyörivän pöydän tilanteessa pöydän on osoitettu pyörähtelevän osallistujien tietojen perusteella. Samalla tavalla fasilitoidussa kommunikaatiossa on havaittu, että jos vammaiselle henkilölle näytetään eri tietoja kuin avustajalle, sormi liikkuu jälkimmäisen tietojen mukaan.

Koska ideomotoriset liikkeet ovat huomaamattoman pieniä, ei henkilö välttämättä edes huomaa, että käsi liikkuu. Ja koska henkilö ei tietoisesti komenna kättään liikkumaan, ei hän myöskään koe vaikuttavansa pöydän pyörimiseen tai tuettavan henkilön käden liikkeeseen. Kun pöytä tai sormi kuitenkin liikkuu, tulee henkilölle voimakas illuusio ulkoisesta vaikuttavasta voimasta.

Myös vettä etsivän taikavarpu liikkuu tämän vuoksi.

Illuusio ulkoisesta vaikuttavasta voimasta on helppo kokea myös perinteisen puisen taikavarvun avulla. Kun varvulla etsitään kesämökin kaivonpaikkaa, tulee varvun liikahtaessa voimakas illuusio siitä, että joku ulkoinen voima veti sen puoleensa.

Itse asiassa varpu on ideomotoristen liikkeiden vahvistin. Kun puusta tehdyn varvun jännittää eteensä, se on tilassa jossa pienikin tiedostamaton liike singauttaa sen ylös tai alas. Samalla varpu kädessä seisovalle kaivonkatsojalle tulee illuusio magneettisesta voimasta, joka veti varvun puoleensa.

Voiko fasilitoidusta viestinnästä olla haittaa?

On ymmärrettävää, että fasilitoitu kommunikaatio houkuttelee. Se tarjoaa innostavan mahdollisuuden viestiä ja tuntuu illuusioiden vuoksi uskottavalta.Vaikka fasilitointi on vaikuttavan tuntuinen ja toivoa herättävä menetelmä, siitä voi pahimmillaan olla haittaa. Eräässä tapauksessa avustaja oli viestin perusteella kuvitellut, että avustettava haluaa harrastaa tämän kanssa seksiä. Myöhemmin kävi ilmi, että viestit eivät olleet peräisin avustettavalta vaan avustajan omista toiveista.

Vaikeasti vammaisten henkilöiden kommunikaatiokyvyn parantaminen on tärkeä ongelma, jonka ratkaisemisen pitää perustua tieteellisesti tutkittuun tietoon.

psykologi Jukka Häkkinen
Psykologi Jukka Häkkinen psykologi Jukka Häkkinen Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jukka Lintinen prisma studio blogit

Kirjoittaja: Jukka Häkkinen

Prisma Studion oma psykologi Jukka Häkkinen tietää, mikä on katseidemme ja silmänliikkeidemme salaisuus. Häkkinen tutkii kuvien havaitsemista sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta Helsingin yliopistossa. Jukka on toiminut myös skepsiksen puheenjohtajana, joten yliluonnolliset ilmiöt ja niiden psykologiset taustat ovat tuttuja juttuja. Häkkinen on perehtynyt myös ufosieppauksiin, enneuniin ja valemuistoihin.

Prisma Studion asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Niin, puhuuko avustaja omia vai avustettavan ajatuksia!! Vaikea yhtälö, jos vammainen ei pysty kommunikoimaan ymmärrettävästi. Sama voi tapahtua avioliitossa,toinen puhuu yhteiseen nimeen!! (terveenä).(mies tai nainen). Ollut pitkään avustajana,tunteeko avustettavan riittävän hyvin, mutta herkkä alue kaikenkaikkiaan!

Lähettänyt käyttäjä

Olisikohan parempi, että katsoisitte tarkasti miten Lauri kirjoittaa. Artikkelinne on sekä mauton että ihmisarvoa loukkaava. Aiemmat jutut olivat monissa tapauksissa kunnille syy vähentää määrärahoja vammaispalveluissa.

Lähettänyt käyttäjä

Hyvä teksti.
Ilmiöhän ei toki rajoitu vain potilaisiin jotka eivät voi kommunikoida vaan muihinkin entiteetteihin joiden luullaan tai toivotaan yrittävän kommunikoida meille. Kuinka moni ihminen uskookaan ymmärtävänsä koiransa mielentiloja vaikka tosiasiassa ei tunnista edes kipua tai muuta kärsimystä. Vielä erikseen toki nämä ihmiset jotka kuvittelevat taikavarpujen, tähtien tai ufojen puhuvan heille. Puhumiseen kykenemättömät eläimet ja ihmiset sentään pystyvät useimmiten kommunikoimaan rajallisesti.

Tässä tapauksessa teknologia voi auttaa ihmistä paremmin kun inhimillinen arvaus jää välistä pois. Meillä on jo apuvälineitä joilla esim silmien liikkeillä voidaan tuottaa kirjoitettua tekstiä. Viimeistään sitten kun saadaan aivojen ja koneen välinen rajapinta hallintaan, päästään auttamaan myös kommunikaatiossaan eniten eristettyjä ongelmatapauksia.

  • kolme hymyilevää sormea puistossa

    Me ollaan kaikki mutantteja - toiset enemmän kuin toiset

    Kaikilla on jotain anatomisia tai fysiologisia poikkeamia.

    Meillä kaikilla on jonkinlaisia anatomisia tai fysiologisia poikkeamia. Joskus ne ovat hyvin ilmeisiä ja joskus niitä ei huomaa. Kuvantamisteknologioiden ja perimän sekvensoinnin kehittyessä mutantit kuitenkin huomataan yhä useammin. Rajanvedosta normaalin ja poikkeavan välillä tulee kokoajan hankalampaa. Millainen mutantti sinä olet, kysyy Lauri Reuter blogissaan.

  • mies VR-laseissa

    Estääkö pahoinvointi virtuaalitodellisuuden yleistymisen?

    VR-maailma ei ehkä sovi ihmisille, joita oksettaa bussissa.

    Olipa teknologia kuinka hieno tahansa, kukaan ei halua käyttää laitetta, jota pitää käyttää oksennuspussin kanssa, kirjoittaa Jukka Häkkinen blogissaan. Kävin jokin aika sitten virtuaalitodellisuuteen liittyvässä tilaisuudessa, jossa yritykset esittelivät sovelluksia ja pelejä. Vaeltelin innostuneena yritysten pöytien ääressä ja uppouduin virtuaalimaailmoihin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Vesipisarakuvan päällä vaaleanpunaisella pohjalla sydän.

    Haavoittunut mieli kaipaa pysähtymistä, tukea ja aikaa itkulle

    Miten mielen haavoja voi parantaa?

    Käteen tullut haava on helppo hoitaa. Ihon puhdistus ja laastari päälle, that’s it. Jos haava vaatii tikkejä parantuakseen, kiireesti päivystykseen. Mutta miten hoitaa mielen haavoja, kun lapsuuden läskiksi haukkumiset tai rimppakintuksi kutsumiset ovat iskostuneet tiukasti mieleen? Millaisilla keinoilla pohjamutiin tallotun minuuden ja terveen itsetunnon voi löytää? Mistä tietää tarvitsevansa ammattiapua?

  • Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

    Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

    Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

    Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

  • Kaikkien aikojen juhannusjuhlien kartta

    Tule mukaan kaikkien aikojen juhannusjuhliin!

    Juhannuksena koko Suomi muuttuu valtavaksi juhla-areenaksi.

    Tänä juhannusaattona juhlimme yhdessä satavuotiasta Suomea! Keräämme yhteen festivaalit, tanssilavat, kaupunkien juhannustapahtumat ja ihmisten omat mökkibileet ja muutamme Suomen yhdeksi valtavaksi tanssipaikaksi – kaikkien aikojen juhannusjuhla-areenaksi. Katso kartasta, ketkä ovat jo mukana, ja lisää oma juhlasi mukaan!

Tiede

  • Sombrero-galaksi M 104

    Huhtikuun tähtitaivaalla luikertelee käärme

    Huhtikuun tähtitaivaalla luikertelee käärme

    Huhtikuussa etelätaivaalla on laajahko Neitsyen tähdistö, jonka kirkkaimman tähden Spican lähellä on kirkas Jupiter. Spican lähellä on myös kaunis Sombrero-galaksi, jota kannattaa tavoitella kaukoputkella. Idän suunnasta kiertävät etelään harvinaisemmat kuviot Käärmeenkantaja, Käärmeenpää ja Käärmeenhäntä, jotka himmeätähtisinä ovat melkoinen haaste tarkkailijalle.

  • kolme hymyilevää sormea puistossa

    Me ollaan kaikki mutantteja - toiset enemmän kuin toiset

    Kaikilla on jotain anatomisia tai fysiologisia poikkeamia.

    Meillä kaikilla on jonkinlaisia anatomisia tai fysiologisia poikkeamia. Joskus ne ovat hyvin ilmeisiä ja joskus niitä ei huomaa. Kuvantamisteknologioiden ja perimän sekvensoinnin kehittyessä mutantit kuitenkin huomataan yhä useammin. Rajanvedosta normaalin ja poikkeavan välillä tulee kokoajan hankalampaa. Millainen mutantti sinä olet, kysyy Lauri Reuter blogissaan.

  • Grafiikka suhtautumisesta hoivarobotiikkaan

    Kyselymme: hoivarobotteihin suhtautuminen epäilevää - miehet suopeampia

    Ylen Hoivorobottikyselyn tulokset

    Suomi kuuluu maailman nopeimmin ikääntyvien maiden joukkoon. Ikääntyvä väestö tarvitsee jatkuvasti lisää tukipalveluja itsenäiseen asumiseen ja hoivaan samaan aikaan kun ikäluokat pienenevät. Hoivarobotit ovat yksi vastaus tähän ongelmaan. Mutta ovatko ihmiset kypsiä ottamaan hoivarobotit vastaan? Me teimme asiasta kyselyn ja tässä esittelemme sen keskeiset tulokset.