Skip to main content

Lusme-Issá maainâst: Kufittâr kaartâi háávdán, ko kihheen ij innig sárnum sust

Iisakki Paadar.
Lusme-Issá muštâl, ete tovle kufittâreh lijjii ulmui mainâsijn jyehi peeivi. Iisakki Paadar. Kove: Sámemusea / Kaisa Saijets ealli arkiiva,ellee arkkâdâh

Lusme-Issá, Iisakki Paadar, mainâstij 1990-lovvoost toimâtteijee Anja Saijetsân kufittârijn. Paadar lâi jieš-uv uáinám kufittâr iälu kuohtii, mutâ ij tiättám, ete kihheen ličij kuássin luhostum leggistiđ stuorrâ niijbe kufittâr iälu paijeel.

Tovle ulmuuh mainâstii kufittârijn. Kufittâreh lijjii jyehi peeivi ulmui saavâin, já kuásnii kufittâr uáinim tieđij hyene, kuásnii pyere.

Kufittâr lâi riges äijih, kiäst lijjii ennuv poccuuh já mučis nieidah. Puáris ulmuuh ettii, ete jis juksá leggistiđ stuorrâ niijbe kufittâr poccui paijeel, uážžu taid poccuid olssis mon paijeel stuorrâ nijbe lii kirdám. Já kufittâr nieidâ vala lasseen!

Lusme-Issá muuštâš, ete maŋgii almaah keččâlii leggistiđ niijbe nuuvt kuhás, ete toin finniiččij kufittâr iälu já nieidâ. Kuássin ij kuittâg kullum, ete kihheen ličij kufittâr iälu vuáittám olssis.

Kuittâg ko "čuovviittâs" poođij Sáámán, vájálduvvii mainâseh kufittârijn. Tot, mii iälá tuše mainâsijn jáámá, jis kihheen ij innig sust maainâst, Lusme-Issá muštâl.

– Ko tääl láá ulmuuh puoh, mij sämmiliih-uv lep tääbbin nuuvt ennuv, uážžu ettâđ tego suomâkielân ete "valistunut", ete mij ep innig osko ton kufittârân. Já kufittâr-riäpu lii meiddei šoddâm moonnâđ háávdán, ko ij tast innig kihheen sáárnu, ige osko toos. Mutâ mainâseh tast láá ennuv pááccám. Toh liččii vâik mon ennuv toh mainâseh, ton siämmáá kufittârist, Lusme-Issá iätá.

Iisakki Paadar tarinoi Kufittarista

Lusme-Issá, Iisakki Paadar, tarinoi Yle Saamenradiolle 1990-luvulla useaan kertaan.

Tässä tarinassa hän kertoo vanhasta saamelaisesta taruolennosta, Kufittaresta.

Kufittar oli rikas mies, jolla oli paljon poroja ja monta kaunista tyttöä. Uskottiin, että jos onnistui heittämään puukon Kufittaren porotokan yli, sai porot itselleen, ja vielä Kufittaren tytönkin.

Iisakki Paadar kertoo, että koska nykyaikana saamelaiset ovat niin "sivistyneitä", ei kukaan enää kerro tarinoita Kufittaresta eikä usko häneen. Siksi Kufittar onkin joutunut hautaan, Paadar toteaa.

  • Iisakki Paadar.

    Lusme-Issá maainâst: Suámálâš čalmelaasah

    Lusme-Issá maainâst čalmelaasâin.

    Čalmelaasah lijjii omâseh tovláid sämmiláid. Ulmuuhhân kale huámmášii jis iä uáinám, mutâ iše kale harvii ožžuu. Talle ko čalmetuáhtáreh puáđiškuottii Sáámán, iä laasah aaibâs tállân lamaš tagareh ko lâi kolgâđ. Čalmelasâiguin tábáhtuvvii-uv suámáliih ääših, mahtsun eemeed lâi fakkist káávvud tuuveest? Lusme-Issá, Iisakki Paadar, mainâstâl.

  • Kaisa Musta

    Kaisa Musta poorgâi ton oovdân, ete anarâškielâ kulluuškuáđáččij radiost

    Kaisa Musta maainâst sämikielâst já Rivdul škoovlâst.

    Kaisa Musta asâstâlâi kálláinis Uulain Mudusjäävri riddoost, ko Ella Sarre sahhiittâlâi suu ivveest 1983. Musta tooimâi jieijâs ääigist anarâškielâ piälušteijen Sämiradio ohjelmrääđist já poorgâi meiddei Rivdul škoovlâst. Motomin Kaisa Mustast lâi taggaar tobdo škoovlâst, ete sun lâi mahte enni uáppeid, ko išedij já ravvij sämikielân párnáid.

  • Iisakki Paadar.

    Lusme-Issá maainâst: Postâ-Martti škovlij kome

    Lusme-Issá muštâl Postâ-Maartist.

    Lusme-Issá, Iisakki Paadar mainâstij maŋgii kommemainâsijd Sämiradion. Sun mainâstij meiddei Martti Mattusist, kii jođettij poostâ Kittâlist já kaartâi maŋgii kumijguin roossâđ. Postâ-Martti jođettij poostâ Kittâlân, já lâi šoddâm kumijguin tuárruđ maŋgii ko meccikámpáin ijâstâlâi. Ohtii keevâi val nuuvt, ete komme aalgij Postâ-Marttijn tuárruđ siämmáá riäŋku alne.

  • Ealli arkiiva

    Nuuvdi-Saammâl mainâstâl šoŋŋâmeerhâin

    Nuuvdi-Saammâl maainâst šoŋŋâmeerhâin.

    Nuuvdi-Saammâl, Sammeli Valle, laavij tuoddârist keččâđ almemeerhâin, ete maggaar šoŋŋâ lii puátimin. Lahja Paltto sahhiittâlâi suu ive 1984. Nuuvdi-Saammâl lâi tovle puásuipargon mieldi. Pievlân vuolgii miäcán čokkiđ poccuid, já meeccist šooŋâ koolgâi aiccâđ já ennustiđ almemeerhâin. – Iähân toh kal puoh tiäivás toh tovlááh meerhah toollâm maid toh tovlááh ulmuuh ettii.

Vorrâsumos siskáldâs - Ellee arkkâdâh

  • Iisakki Paadar.

    Lusme-Issá maainâst: Suámálâš čalmelaasah

    Lusme-Issá maainâst čalmelaasâin.

    Čalmelaasah lijjii omâseh tovláid sämmiláid. Ulmuuhhân kale huámmášii jis iä uáinám, mutâ iše kale harvii ožžuu. Talle ko čalmetuáhtáreh puáđiškuottii Sáámán, iä laasah aaibâs tállân lamaš tagareh ko lâi kolgâđ. Čalmelasâiguin tábáhtuvvii-uv suámáliih ääših, mahtsun eemeed lâi fakkist káávvud tuuveest? Lusme-Issá, Iisakki Paadar, mainâstâl.

  • Kaisa Musta

    Kaisa Musta poorgâi ton oovdân, ete anarâškielâ kulluuškuáđáččij radiost

    Kaisa Musta maainâst sämikielâst já Rivdul škoovlâst.

    Kaisa Musta asâstâlâi kálláinis Uulain Mudusjäävri riddoost, ko Ella Sarre sahhiittâlâi suu ivveest 1983. Musta tooimâi jieijâs ääigist anarâškielâ piälušteijen Sämiradio ohjelmrääđist já poorgâi meiddei Rivdul škoovlâst. Motomin Kaisa Mustast lâi taggaar tobdo škoovlâst, ete sun lâi mahte enni uáppeid, ko išedij já ravvij sämikielân párnáid.

  • Iisakki Paadar.

    Lusme-Issá maainâst: Postâ-Martti škovlij kome

    Lusme-Issá muštâl Postâ-Maartist.

    Lusme-Issá, Iisakki Paadar mainâstij maŋgii kommemainâsijd Sämiradion. Sun mainâstij meiddei Martti Mattusist, kii jođettij poostâ Kittâlist já kaartâi maŋgii kumijguin roossâđ. Postâ-Martti jođettij poostâ Kittâlân, já lâi šoddâm kumijguin tuárruđ maŋgii ko meccikámpáin ijâstâlâi. Ohtii keevâi val nuuvt, ete komme aalgij Postâ-Marttijn tuárruđ siämmáá riäŋku alne.

  • Ealli arkiiva

    Nuuvdi-Saammâl mainâstâl šoŋŋâmeerhâin

    Nuuvdi-Saammâl maainâst šoŋŋâmeerhâin.

    Nuuvdi-Saammâl, Sammeli Valle, laavij tuoddârist keččâđ almemeerhâin, ete maggaar šoŋŋâ lii puátimin. Lahja Paltto sahhiittâlâi suu ive 1984. Nuuvdi-Saammâl lâi tovle puásuipargon mieldi. Pievlân vuolgii miäcán čokkiđ poccuid, já meeccist šooŋâ koolgâi aiccâđ já ennustiđ almemeerhâin. – Iähân toh kal puoh tiäivás toh tovlááh meerhah toollâm maid toh tovlááh ulmuuh ettii.