Skip to main content

Lusme-Issá maainâst: Kufittâr kaartâi háávdán, ko kihheen ij innig sárnum sust

Iisakki Paadar.
Lusme-Issá muštâl, ete tovle kufittâreh lijjii ulmui mainâsijn jyehi peeivi. Iisakki Paadar. Kove: Sámemusea / Kaisa Saijets ealli arkiiva,ellee arkkâdâh

Lusme-Issá, Iisakki Paadar, mainâstij 1990-lovvoost toimâtteijee Anja Saijetsân kufittârijn. Paadar lâi jieš-uv uáinám kufittâr iälu kuohtii, mutâ ij tiättám, ete kihheen ličij kuássin luhostum leggistiđ stuorrâ niijbe kufittâr iälu paijeel.

Tovle ulmuuh mainâstii kufittârijn. Kufittâreh lijjii jyehi peeivi ulmui saavâin, já kuásnii kufittâr uáinim tieđij hyene, kuásnii pyere.

Kufittâr lâi riges äijih, kiäst lijjii ennuv poccuuh já mučis nieidah. Puáris ulmuuh ettii, ete jis juksá leggistiđ stuorrâ niijbe kufittâr poccui paijeel, uážžu taid poccuid olssis mon paijeel stuorrâ nijbe lii kirdám. Já kufittâr nieidâ vala lasseen!

Lusme-Issá muuštâš, ete maŋgii almaah keččâlii leggistiđ niijbe nuuvt kuhás, ete toin finniiččij kufittâr iälu já nieidâ. Kuássin ij kuittâg kullum, ete kihheen ličij kufittâr iälu vuáittám olssis.

Kuittâg ko "čuovviittâs" poođij Sáámán, vájálduvvii mainâseh kufittârijn. Tot, mii iälá tuše mainâsijn jáámá, jis kihheen ij innig sust maainâst, Lusme-Issá muštâl.

– Ko tääl láá ulmuuh puoh, mij sämmiliih-uv lep tääbbin nuuvt ennuv, uážžu ettâđ tego suomâkielân ete "valistunut", ete mij ep innig osko ton kufittârân. Já kufittâr-riäpu lii meiddei šoddâm moonnâđ háávdán, ko ij tast innig kihheen sáárnu, ige osko toos. Mutâ mainâseh tast láá ennuv pááccám. Toh liččii vâik mon ennuv toh mainâseh, ton siämmáá kufittârist, Lusme-Issá iätá.

Iisakki Paadar tarinoi Kufittarista

Lusme-Issá, Iisakki Paadar, tarinoi Yle Saamenradiolle 1990-luvulla useaan kertaan.

Tässä tarinassa hän kertoo vanhasta saamelaisesta taruolennosta, Kufittaresta.

Kufittar oli rikas mies, jolla oli paljon poroja ja monta kaunista tyttöä. Uskottiin, että jos onnistui heittämään puukon Kufittaren porotokan yli, sai porot itselleen, ja vielä Kufittaren tytönkin.

Iisakki Paadar kertoo, että koska nykyaikana saamelaiset ovat niin "sivistyneitä", ei kukaan enää kerro tarinoita Kufittaresta eikä usko häneen. Siksi Kufittar onkin joutunut hautaan, Paadar toteaa.

Comments

  • Puásui

    Eero Pekka Aikio muuštâš Taažâ pele puásuipargoid

    Eero Pekka Aikio lâi puásuikeččen Taažâ peln.

    Eero Pekka Aikio Aarninjaargâst mainâstij Sämiradio toimâtteijee Lahja Palton ivveest 1984. Eero Pekka Aikio algâttij jieijâs puásuitáálu, já poorgâi meiddei Taažâ peln puásuikeččen. Suu mielâst Suomâ peln puásuialmaah lijjii vájáldittám tovláá puásuituálu, mast poccuuh láá ubâ paje kiäjust. Aikio lâi meiddei huolâst räjiaaiđij vaikuttâsâin.

  • Jävri.

    Čáháligvääri vâi Čiähádâttâmvääri? – Päikkinoomáid lohtâs ennuv tehálâš ärbitiätu

    Saahâ lii Njellim päikkinoomâin.

    1983 Anarâš saavâin savâstâllii anarâš päikkinoomâin. Elsa Valle, Sammeli Kuuva já Antti Paadar muštâččii Njellim kuávlu päikkinoomâi historjá. Sämikielâlävdikodde ceelhij jo 1980-lovvoost, ete sämmilâš päikkinoomâid kalga čäälliđ olmâ čäällimvuovijn já ton kuávlu sämikielân, kost päikki lii. Sämmilij ärbitiätu kolgâččij meiddei leđe vuáđđun paaihij noomâtmist.

  • Iisakki Paadar.

    Lusme-Issá maainâst: Ävđintuuveest kumâttâlâi

    Lusme Issá muštâl, ko ävđintuuveest kumâttâlâi

    Lusme-Issá, Iisakki Paadar, mainâstij Sämiradion 1990-lovvoost kommemainâsijd. Tovle ulmuuh iä nuhhum kommemainâsijn, já ohtii Paadar lâi jieš-uv vises, ete ävđintuuveest kumâttâlâi. Lusme-Issá lâi ergijn vyeijimin iälu luusâ, ko puolâštij nuuvt, ete sun kaartâi pääcciđ ävđintupán ijâstâllâđ. Mutâ ko Paadar uáđđái, tábáhtuvvii suámáliih ääših.

Vorrâsumos siskáldâs - Ellee arkkâdâh

  • Puásui

    Eero Pekka Aikio muuštâš Taažâ pele puásuipargoid

    Eero Pekka Aikio lâi puásuikeččen Taažâ peln.

    Eero Pekka Aikio Aarninjaargâst mainâstij Sämiradio toimâtteijee Lahja Palton ivveest 1984. Eero Pekka Aikio algâttij jieijâs puásuitáálu, já poorgâi meiddei Taažâ peln puásuikeččen. Suu mielâst Suomâ peln puásuialmaah lijjii vájáldittám tovláá puásuituálu, mast poccuuh láá ubâ paje kiäjust. Aikio lâi meiddei huolâst räjiaaiđij vaikuttâsâin.

  • Jävri.

    Čáháligvääri vâi Čiähádâttâmvääri? – Päikkinoomáid lohtâs ennuv tehálâš ärbitiätu

    Saahâ lii Njellim päikkinoomâin.

    1983 Anarâš saavâin savâstâllii anarâš päikkinoomâin. Elsa Valle, Sammeli Kuuva já Antti Paadar muštâččii Njellim kuávlu päikkinoomâi historjá. Sämikielâlävdikodde ceelhij jo 1980-lovvoost, ete sämmilâš päikkinoomâid kalga čäälliđ olmâ čäällimvuovijn já ton kuávlu sämikielân, kost päikki lii. Sämmilij ärbitiätu kolgâččij meiddei leđe vuáđđun paaihij noomâtmist.

  • Iisakki Paadar.

    Lusme-Issá maainâst: Ävđintuuveest kumâttâlâi

    Lusme Issá muštâl, ko ävđintuuveest kumâttâlâi

    Lusme-Issá, Iisakki Paadar, mainâstij Sämiradion 1990-lovvoost kommemainâsijd. Tovle ulmuuh iä nuhhum kommemainâsijn, já ohtii Paadar lâi jieš-uv vises, ete ävđintuuveest kumâttâlâi. Lusme-Issá lâi ergijn vyeijimin iälu luusâ, ko puolâštij nuuvt, ete sun kaartâi pääcciđ ävđintupán ijâstâllâđ. Mutâ ko Paadar uáđđái, tábáhtuvvii suámáliih ääših.